tag:blogger.com,1999:blog-50901805352191978862024-03-13T19:39:58.314+02:00Käsi hiekassa ja sinussaMolinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.comBlogger345125truetag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-16840053200171660152023-10-26T16:18:00.000+03:002023-10-26T16:18:02.419+03:00Kaksi + yksi tuokiokuvaa <p>Vaikka voisin olla paremmassa kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti, niin osaan olla kovin iloinen siitä, että henkinen tai fyysinen kinkykuntoni on harvoin jos koskaan yskinyt. Enkä nyt suinkaan tarkoita sitä, että omaisin puolikkaan rautakangen ja jaksaisin jyskyttää menemään puoli yötä. Ennemmin tarkoitan sitä, että ihminen kenen kanssa päädyn ihokkain on sitä luokkaa, että hän saa koneeni hyrisemään ihan itsekseen. Sitä paitsi olen kovin kovin "helppo" sopivan ihmisen kanssa.</p><p>Kuitenkin ikääntyminen on vähintäänkin ikävää, jollei muuten niin ajatuksena että kaikki tämä kiva loppuu joku päivä. Vaikka viime vuosina olen löytänyt parrastani harmaita sävyjä olen huomannut henkisellä puolelle jotain iän tuomaa kasvua, mikä on tuonut minulle sekä rajoja että rentoutta elämääni. Omalla kohdallani olen huomannut, että mitä enemmän tule ikää sitä vähemmän haluan kuluttaa sitä tyhjänpäiväisyyksiin. Tämä taas on tuonut mukanaan ajatusmallia, että <i>hitsi olen hyvä ihan just tällaisena</i> ja voin nauttia täysillä just niistä jutuista mistä nautin. Varmasti osaltaan siksi, että annoin itselleni siihen mahdollisuuden, tapahtui tässä hiljan jotain mitä on tapahtunut minulle tasan kerran aikaisemmin.</p><p>Lelu oli kylässä ja viattomasti kertoi kuinka lääkäri oli kehottanut häntä syömään enemmän proteiinia, jotta salilta palautuminen olisi tehokkaampaa. Koska ihan lääkäri oli moista määrännyt, niin päätin antaa omat annokseni hyvään tarkoitukseen. Eikä aikaakaan kun lelu oli kiinni futonin reunalla, pää kivasti roikkuen patjan yli minun ladatessa annostani häneen. Näissä oraalileikeissämme on jotain merkillistä kun emme pysty edes sanomaan kumpi niistä pitää enemmän. Niinpä omilla olemuksillamme, haluillamme ja kiimoillamme ajamme toisemme johonkin merkilliseen sykkyrään, missä kumpikaan ei saa toisesta tarpeekseen. Siksipä kiihdytimme toisemme tilanteeseen, missä penikseni oli juurta myöten lelun kurkussa ja vaikka halusin vetäytyä hetkeksi, jotta lelu saisi pikkasen lisää happea, hän painoikin käsillään minut pakaroistani takaisin. Se hetki, kaikessa kiihottavuudessaan, sai pääni räjähtämään ja samalla päästelin yllättäen pienin annoksen, pienen orgasmin kera, lelun kurkkuun. Hetken päästä riuhtaisin itseni irti lelun vetäessä happea vieressä. Levittelen eritteitä pitkin hänen kuolaisia kasvojaan, työnsin sormet hänen kurkkuunsa ja samalla minut otti valtaansa tunne että kiihdytykseni jäi kesken. Komensin suun auki ja minuutin sisään annoin lelulle uuden annoksen ison orgasmin kera. </p><p>- - - - - - - -</p><p>Lelun ja häkin ensi kohtaaminen oli ikimuistoinen. Häkkiin liittyy minulle jotain kivaa arvostusta ja tiedän jo nyt, että pääsemme maistelemaan häkin tuomaa dynamiikka hyvin monelta eri kantilta. Minä jossain kohdin mietin, että voisin vaikka kömpiä sinne sisään ja yrittää ottaa hauskan selfien tms. mutta ensimmäinen yhteinen aamu muutti näkemyksiäni paljon. Lelu on kertonut minulle, että hänen elämänsä pahimmilla hetkillä hän on joskus käpertynyt monen peiton alle johonkin omaan pesäänsä ja suojellut näin itseään "pahalta" maailmalta. Muistin tämän tarinan ja tilasin lelulle yllätyksenä painopeiton, koska toivoin sen tuovan lisää turvaa. Niinpä ensimmäisenä iltana, teimme häkkiin lelulle nätin pedin. Siirsimme häkin futonin viereen minun puolelleni, jotta pystyin silittämään häntä kaltereiden välistä. Illalla talutin hänet häkkiin, pistin oven kiinni (en lukkoon) ja siirryin lukemaan hänen viereensä. Lelukin yritti lukea hetken, mutta uni otti voiton muutamassa minuutissa. Otin pudonneen kirjan hänen päältään ja sammutin valot. </p><p>Olen hyvin aamunvirkku ja niinpä olin seuraavana aamuna hereillä paljon ennen lelua. Keittelin kahvit ja nautiskelin aamupalaa kunnes aloin kuulla heräämisen ääniä. Menin toivottelemaan lelulle huomenet ja kumarruin häkin viereen. Avasin häkin oven hitaasti jolloin tapahtui jotain äärimmäisen kaunista ja merkillistä. Minun avatessa häkin ovea, lelu kääriytyi tiukasti pettoihinsa ja sanoi suoraan sydämestään täysin tosissaan "<i>apua, älä päästä tänne kylmä ilmaa</i>".</p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-59428003481505877182023-10-13T09:24:00.003+03:002023-10-16T14:57:48.926+03:00Arvostelussa häkki ja sen tekijä<p>Tämä teksti ei ole kaupallinen yhteistyö missään muodossa. Siinä vaiheessa kun häkki oli kannettu asuntooni ja lasku oli kourassani, kysyin käsityöläiseltä mitä hän olisi mieltä jos kirjoittaisin häkin valmistumisesta blogitekstin? "<i>Mieluusti</i>" oli vastaus, joten täältä pesee.</p><p>Kuten saatat muistaa, niin <a href="https://molinay.blogspot.com/2023/08/saaliis-sailytetaan-hakissa.html" target="_blank">häkkiunelmia</a> maalailtiin jo aikaisemmin tänä vuonna. Eikä unelmointini pelkästään tuohon hetkeen jää, vaan olen tästä useampaan otteeseen haaveillut vuosien aikana. Nyt Saaliin (jota nykyään välillä leluksikin kutsun) tuoman valtadynamiikan myötä, häkki oli viime kuukausina pyörinyt enemmän ja enemmän mielessäni. Vaikka usein olen valmis tekemään vaikka ja mitä ihmiseni puolesta, niin pysäytin itseni välillä pohtimaan, että <i>mitä ja kuinka paljon minä häkistä saisin</i>?</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3MIiV0pf6MbpgALcFffcem3xu4XgljoRot-oKb7jLcM15X9bHqZDq_WP4YS8gKxBddNTefFeYDky8dLW-3fzX0UwUUtL4BbEwmHzrVTObPGcrP36EaXXs3mx2IOJ_gU9AhIdDlCjgaGWxh3TIZK4_07YFQrDv0385lIxJFICthAwzc07jtFE0UT3RR3CD/s1200/h4.JPG" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="781" data-original-width="1200" height="130" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3MIiV0pf6MbpgALcFffcem3xu4XgljoRot-oKb7jLcM15X9bHqZDq_WP4YS8gKxBddNTefFeYDky8dLW-3fzX0UwUUtL4BbEwmHzrVTObPGcrP36EaXXs3mx2IOJ_gU9AhIdDlCjgaGWxh3TIZK4_07YFQrDv0385lIxJFICthAwzc07jtFE0UT3RR3CD/w200-h130/h4.JPG" width="200" /></a></div>Ensinnäkin nautin elämästäni kun se on näköistäni.<br /> Jos asunnossani olisi kaunis, uniikki ja käsityönä tehty häkki, tietäisin saavani siitä hurjasti mielihyvää ihan esineenä tai huonekaluna. Häkki varmasti toisi minulle mielihyvää esteettisesti sekä tietenkin myös henkisesti muistoina että ideoina. Toisekseen häkissä näyttäytyi minulle kaksi vahvaa dynamiikkapuolta, jotka tarkoituksella työnsin ajatuksissani taustalle, koska kokemuksesta tiesin, että vaikka kuinka näitä puolia suunnittelisin ja fantasioisin etukäteen ne hyvin harvoin osuisivat yksiin reaalimaailman kanssa. Parempi antaa niiden kasvaa omalla painollaan ja jo nyt vähäisillä kokemuksillani tiedän olleeni oikeassa. Näiden speksien kanssa aloin metsästää häkille tekijää. <p></p><p>Katselin muutamia häkkiviritelmiä sekä ETSY.stä, että google hauilla, mutta suurin osa näistä eivät miellyttäneet silmiäni tarpeeksi ja ne muutamat joita edes harkitsin tyssäsivät joko siihen etteivät moista suostuneet Suomeen postittamaan tai sitten postituskulut nousivat taivaisiin. Takaraivossani kuitenkin välillä tykytti ajatus kysyä häkkiä <a href="http://masokisti.fi">masokisti.fi</a> sivustolta, sillä tiesin että he olivat häkkejä tehneet ja kotisivuillakin oli muutamia malleja. Kuitenkin olin jättänyt kysymättä, koska kuvittelin käsityönä tehtävän häkin hinnan nousevan yli budjettini, vaikka olinkin valmis maksamaan käsityöstä. Lopulta kuitenkin muotoilin varovaisen viestin <i>masokistille </i>haaveestani ja siitähän lähti pyörät pyörimään vauhdilla.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqn9eOOCD4BCdVpNHQg7ll_xPgrDS7Dedwny_GRCH8pg-JqsqlY0v5yn4BqIzpCSwH-VaORLokUSxVkpWG4MbH0pm1cb9Ayj80d2XcUmZb4b3Dyy13HYx3wsXloHMVOzHEp9frhZHfB4G2wACGZmmslWI-gjH5DGBapwGAgK9MrAwB3pk6WQQOnWUaa_c6/s1200/h2.JPG" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="1200" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgqn9eOOCD4BCdVpNHQg7ll_xPgrDS7Dedwny_GRCH8pg-JqsqlY0v5yn4BqIzpCSwH-VaORLokUSxVkpWG4MbH0pm1cb9Ayj80d2XcUmZb4b3Dyy13HYx3wsXloHMVOzHEp9frhZHfB4G2wACGZmmslWI-gjH5DGBapwGAgK9MrAwB3pk6WQQOnWUaa_c6/w200-h133/h2.JPG" width="200" /></a></div>Tämä käsityön ammattilainen soitti minulle suunnilleen välittömästi viestini lähettämisen jälkeen, mutta koska asiaa olisi riittänyt loputtomiin, niin sovimme puhelintreffit illaksi. Myöhemmin illalla sitten höpöttelimme puolitoista tuntia. Ensi juteltiin häkistä ja käytiin läpi perusasioita kuten koko ja väri jne. Sitten hän ansiokkaasti kyseli minulta asioita, joita en ollut edes osannut miettiä, kuten vaikka pitääkö jalka mahtua kaltereiden läpi, onko pohjalevyä<br /> ja millainen, entä tuleeko kattolevy, entäpä päänaukko ja vaikka minne häkki tulee millä on merkitystä siihen miten päin ovi aukeaisi. Siinä yhdessä puhelussa häkki rakentui mielikuvissamme hyvin pitkälle ja lopulta jäin yön yli vielä pohtimaan muutamaa isompaa kysymystä. Juttua riitti vielä suunnittelun jälkeenkin ja lopulta me jo vähän jaoimme elämäntarinoitamme. <p></p><p>Seuraavina päivinä palasin suunnitelmiimme nukutuin vastauksin. Kerroin ajatuksestani, että häkki voisi myös toimia joskus olohuoneen pöytänäkin joko saalis sisällä tai ei. Tähän ammattilainen ehdotti, että mitäpä jos häkkiin tehdään irrotettava kansilevy joka on leveämpi kuin itse häkki, jolloin se toimisi paremmin pöytänä. Minun päässäni alkoi pyöriä saman tien ajatuksia teekutsuista tai tiukasti tasoon kiinnitetystä saaliista tai miksei vaikka nuo ideat yhdistettynä ja kerrassaan ihastuin tähän ajatukseen. </p><p><br />Kaiken kaikkiaan suunnittelu ammattilaisen kanssa ei olisi voinut olla sujuvampaa. Hän vastasi nopeasti, ideoi kanssani paljon, toi realiteetit pöytään, antoi vaihtoehtoja jne. Olin hyvin hyvin tyytyväinen kaikkeen käymäämme kommunikaatioon ja jäin innolla odottamaan lopputulosta. Aikatauluksi sovimme n. 1,5kk mikä ei todellakaan ollut häkin rakennusaika, vaan mukana oli pitämättömiä kesälomia ja esimerkiksi aikaa vieviä työnvaiheita joista en etukäteen tiennyt mitään, kuten vaikka pulverimaalaus. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid3RQyIOPh4CNFV2hgqBjdk0dl5C2RA1_gcyv7HsrRAnPf2nolL6ozz9iMA6wyccQQOuqEwXCjeQTGJJTeddXBvdy84pPZAUQaIrX-BNfbHBPvHARiaIDzrn7ICllJ2qm2Aj8rZEXZIUjw-YiyStnn2Yy1QbEWq-gEABK7gV6xWtVXZaD2kD9BKj1_Q5ah/s1200/h.JPG" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="1200" height="133" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid3RQyIOPh4CNFV2hgqBjdk0dl5C2RA1_gcyv7HsrRAnPf2nolL6ozz9iMA6wyccQQOuqEwXCjeQTGJJTeddXBvdy84pPZAUQaIrX-BNfbHBPvHARiaIDzrn7ICllJ2qm2Aj8rZEXZIUjw-YiyStnn2Yy1QbEWq-gEABK7gV6xWtVXZaD2kD9BKj1_Q5ah/w200-h133/h.JPG" width="200" /></a></div><p></p><p>Joka tapauksessa häkki valmistui etuajassa ja odotukseni olivat korkealla. Olin saanut muutaman tiiseri valokuvan etukäteen, mikä nosti odotuksia entisestään. Ja jos en ole vielä kehunut tarpeeksi, niin lopulta häkki vielä toimitettiinkin ihan kotiovelle ammattilaisen toimesta, koska "<i>kiva ihan itse nähdä asiakkaan ilme tuotteestani</i>". Hieman huvittuneena kannoimme häkin etupihalta rappusia pitkin toiseen kerrokseen ja pohdimme kuinka moni saa tästä paljon ihmeteltävää. <i>Toivottavasti moni</i>. </p><p>Lopputulos oli parempi kuin osasin odottaa ja odotukseni oli korkealla. Työn jälki on todella viimeisteltyä ja tarkkaa. Jokainen liitoskohta on laadulla tehty ja esimerkiksi vastakkaisten sivujen kalterijaot ja sijainnit ovat täsmälleen identtiset. Häkki on äärimmäisen jämäkkä, niin kuin luonnollisesti sen pitää ollakin ja siitä huolimatta sen voi purkaa tarvittaessa myös osiin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOaYIRszLvpqU7IJOp3Dt9amDIP3gS8QXSsgpGK_Lw1z_mWVQgYqUJqabzn43cJdCGEDXhBwZSVTOdLxwSlx2Mb70acFVrsEV0zbwTzxk7Urq_h4dL-kukp0x0PNUqPYaZEIL6mvfKDZ9abro2fZ4aLLndgXhFtC5fr5HxlJ2vaPbYazLm6YNED9FjuGkm/s1200/h3.JPG" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1047" data-original-width="1200" height="174" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOaYIRszLvpqU7IJOp3Dt9amDIP3gS8QXSsgpGK_Lw1z_mWVQgYqUJqabzn43cJdCGEDXhBwZSVTOdLxwSlx2Mb70acFVrsEV0zbwTzxk7Urq_h4dL-kukp0x0PNUqPYaZEIL6mvfKDZ9abro2fZ4aLLndgXhFtC5fr5HxlJ2vaPbYazLm6YNED9FjuGkm/w200-h174/h3.JPG" width="200" /></a></div><br /> Pohja- ja kansilevyjen väri sekä laatu olivat parempaa kuin osasin odottaa ja varsinkin se kansilevy monine mahdollisuuksineen avasi ihan uuden maailman. Se kansilevy on paras <i>työtasoni</i> ikinä ja ainakin jo yhden kokemuksen jälkeen olen täysin myyty ;-) <p></p><p>Kun häkki oli kannettu paikoilleen ja kaikki yksityiskohdat käyty vielä läpi, istuimme kahvikupposelle parantamaan maailmaa. Siinä parannellessa hurahti jälleen tunti ja toistakin kuten helposti samanhenkisen ihmisen kanssa käykin. Häkin lisäksi olin tilannut ammattilaiselta samalla pari muutakin esinettä, sillä hän myös tekee upeita nahkatöitä ja siinä kahvikupposen kanssa kävimme nekin läpi, mutta niistä myöhemmin lisää. </p><p>Lopulta saatoin ammattilaisen vielä autolleen ja totesin siinä matkalla, että tuskin tämä tarpeeni jää ainoaksi tilauksekseni kun ainakin yksi harnessini kaipaisi korjausta tai ehkäpä sitten vaan tilaan uuden. </p><p><b>Suosittelen <a href="http://masokisti.fi">masokisti.fi</a> ehdoitta!</b></p><p>Saalis on ehtinyt tutustua häkkiin sekä sisältä että ulkoa. Heidän ensi kohtaaminen päätyi oman pesän sijaamiseen häkin sisään, jonka jälkeen siirsimme häkin parinsänkyni viereen. Illalla saalis kömpi omaan turvapesäänsä ja silittelin häntä kalterien välistä. Saalis nukkui sopivat 10h yöunet kunnes herätyskello herätti töihin. Mutta tästä ja kaikesta muusta lisää myöhemmin.</p><p> </p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-54001224501949318232023-09-28T17:08:00.001+03:002023-09-28T17:08:18.600+03:00Minun näköistä asumista<p>Yhdessä blogikommentissa kysyttiin millainen on varsidildo ja rivien välistä olin lukevani myös kysymyksen miksi moinen? En ehkä osaisi runoilla kokonaista tekstiä pelkästään varsidildosta, mutta jos laajennan vähän aihetta ja kerron mitä leluarkustani löytyy.</p><p>Minulle seksuaalisuus ja kinkyys näyttäytyvät nykyään todella luonnollisena asiana. Se on jotain yhtä perusteellista minussa, kuten vaikka sekakätisyyteni. Olen hyvin sinut itseni kanssa ja olen kymmeniä, jollen jo satoja kertoja ollut puhumassa sekä kouluttamassa BDSM.stä, niin en vaan enää jaksa kantaa turhaa taakkaa asian tiimoilta. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin pitänyt tiukkaa rajaa siinä milloin on sopivaa puhua omasta seksuaalisuudestani verrattuna vaikka stereotypioihin.</p><p>Huolimatta siitä, että olen useammin kuullut näyttäväni ennemmin lempeältä nallekarhulta kuin tiukalta Domilta (miltä muuten tiukat Domit näyttävät?), voin omassa kuplassani rakentaa tapaani ilmentää ja nauttia seksuaalisuudestani, ihan niin kuin se minusta tuntuu parhaimmalta. Tästä syystä kuvittelen oman feng shuini olevan kaukana perinteisestä, mutta tärkeintä onkin että se tekee minut onnelliseksi. Joten astutaanpa sisään onnelliseen kaksiooni.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKeFQBfNYSl-CtMm5yq3uIbrxU0Dfo7oAmgXWPHSMB2d4KbRsbh0osIdPQ2EdUE8ABznmCgXKIiigxA2A7kxicXzlFA7-AQrbzuBUoi9JsYH3KrgkxSNwWelKPaEAkCLZeFWLzzJ3_HEhRiIJOx4fgC1FussA-gBnC-mPPcx2aoa5R5tUTwVVIcp6XzHPr/s3061/kuva1.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="2387" data-original-width="3061" height="156" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKeFQBfNYSl-CtMm5yq3uIbrxU0Dfo7oAmgXWPHSMB2d4KbRsbh0osIdPQ2EdUE8ABznmCgXKIiigxA2A7kxicXzlFA7-AQrbzuBUoi9JsYH3KrgkxSNwWelKPaEAkCLZeFWLzzJ3_HEhRiIJOx4fgC1FussA-gBnC-mPPcx2aoa5R5tUTwVVIcp6XzHPr/w200-h156/kuva1.jpg" width="200" /></a></div>Eteisessä pöytänä minulla on vanha pulpetti. Tämä muutti luokseni yhden ystävän muuton yhteydessä, koska tilan puutteen takia se olisi muuten kärrätty kierrätykseen. Minulla oli kaunis ajatus käyttää sitä joskus valokuvauksessa tai mahdollisesti jälki-istunnossa, mutta nääh, siinä se arkisesti toimii alustana pyöräilykypärälle, avaimille ja lompakolle. Kuitenkin huonekaluna siinä on munaa. Olohuoneessa minulla on pieni wanha mermiesarkku, jonka sisältä löytää suurimman osan leluistani, joihin palaan myöhemmin. Arkun päädyissä on kuitenkin kivat kiinnipisteet lähinnä siksi että miksi ei? Olohuoneeni seinällä on symmetrisesti kymmenkunta reikää, joihin saan kierrettyä kiinnityslenkit tarvittaessa. Reiät eivät esteettisesti ole kovinkaan kivat, mutta niiden päälle on toivottavasti vielä tulossa upea käsintehty makramee.<p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVnE43u03rOT18bAuxy2Gh45rDECG4rW7pvQVtfSDycDDACQJNGgXDz091pNkebz350WTz1mNiCEfK6u7YKqJ3heP5fflsRDeMi8tWxaj0pHcN0dizLbdwkFs2Wu_0AifSFcH_1a518A4p13JqQLQ_3Rs1ZwPoHckscuQLy72pGyZZOzVx_bmSQ_rHa8sb/s3072/kuva2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2723" data-original-width="3072" height="178" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgVnE43u03rOT18bAuxy2Gh45rDECG4rW7pvQVtfSDycDDACQJNGgXDz091pNkebz350WTz1mNiCEfK6u7YKqJ3heP5fflsRDeMi8tWxaj0pHcN0dizLbdwkFs2Wu_0AifSFcH_1a518A4p13JqQLQ_3Rs1ZwPoHckscuQLy72pGyZZOzVx_bmSQ_rHa8sb/w200-h178/kuva2.jpg" width="200" /></a></div>Tervetuloa peremmälle. Makuuhuoneessani on hieman lattian yläpuolella oleva futonin runko. Jos seksivälineliikkeet myisivät futonin runkoja, niin tämän pitäisi löytyä heidän valikoimasta, sillä siinä on jo ihan vakiona toistakymmentä kiinnityspistettä, mutta halusin askarrella muutama lisää parhaisiin paikkoihin. <br /><br />Muutenkin matala ja erittäin jämäkkä sängynrunko sekä futon patja luo kerrassaan kivan alusta tehdä mitä vaan ja erityisesti myös nukkua. Sängyn päädyssä on iso matala arkkupöytä, mihin olen lisännyt muutaman kiinnityspisteen. Tämän päälle mahtuu makaamaan niin ettei mikään raaja roiku reunan ulkopuolella. Joskus tämä taso ja merimiesarkku vaihtavat paikkaa ihan vaan siksi että saan kivan alustan olohuoneeseen. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghd4DSkbGITJodLHW_KWktiHWtueXMbATYBN9a2hvDBlx6rApX0NHRVbj7H1bKIymgGnR73UWRjFQKa4txlCdGNwWqhO9I_szzh93yDGYwNdDhEAaRu8z6zynxEilY2OV8_b9NyHlZesNrs6veWuQdOunzM_Q9zXr2h3Lt3pe6lTTxbV58oJKXZmrL6Lrp/s3072/kuva3.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="2332" data-original-width="3072" height="152" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghd4DSkbGITJodLHW_KWktiHWtueXMbATYBN9a2hvDBlx6rApX0NHRVbj7H1bKIymgGnR73UWRjFQKa4txlCdGNwWqhO9I_szzh93yDGYwNdDhEAaRu8z6zynxEilY2OV8_b9NyHlZesNrs6veWuQdOunzM_Q9zXr2h3Lt3pe6lTTxbV58oJKXZmrL6Lrp/w200-h152/kuva3.jpg" width="200" /></a></div><p></p><p>Kun kurkkaat makuuhuoneen nurkkaan, niin näet siellä vanhan nahkaisen voimistelupukin. Sellaisen jonka yli me vanhukset olemme hyppineet voimistelutunneilla. Myös sellaisen mihin joku viaton voi vaikka laskea kätensä ja odottaa mitä tulevan pitää. Tämä pukki painaa melkoisesti ja sen liikuttelu yksin on melkoista ähellystä. Jos sen kaataa lappeelleen lattialle, siihen saanee todella kivasta kädet ja jalat levälleen kiinni (kokeilematta vielä). Tämän lisäksi minulla on vielä yksi design huonekalu 70-luvulta, joka tuli eteeni kirpputorilta ja vei mielikuvitukseni taivaisiin samantien, niinpä pelastin sen parempaan kotiin. </p><p>Jos vielä veisin sinut kellariin, niin sieltä löytyisi hieronta- / hoitopöytä, mutta luulenpa että aikani on siitä ajanut ohitse.</p><p>Nyt kun pääsit tekstissä tähän asti, niin toivottavasti reaktiosi ei ole ollut WOW! Asun kuitenkin ihan tavallisesti Helsingin lähiössä kerrostalossa. Olen vaan pikkuhiljaa täyttänyt elämääni ja asuntoani asioilla, jotka tuovat minulle onnellisuutta ja kokemuksia. Kaikki edellä kerrotut, paitsi futon, ovat löytöjä kirpputoreilta. Jos joku päivä muutan jonkun kanssa yhteen, niin luulenpa että suurin osa edellä kerrotuista lähtevät kiertoon ja loput jäävät leikkihuoneeseen.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpisNbIg2QQUZjGzlK1qIDDEpJgoW1Xd2pJ5Vb4E58aOo5ZtYZrKM-fPLMejPDYOf8eJ-aAFzhK5TslB_qMrgj9fYxnBtYywjfh5k2LPJUYlYqpSPlLnZ7YHLoxkCp9ZhBvEhNOClmmNK8lwvWy3v1mWeAcaBsci5S4Awrqu4iQKgARswgIJ4vbx79qQAD/s4080/kuva5.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="3072" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpisNbIg2QQUZjGzlK1qIDDEpJgoW1Xd2pJ5Vb4E58aOo5ZtYZrKM-fPLMejPDYOf8eJ-aAFzhK5TslB_qMrgj9fYxnBtYywjfh5k2LPJUYlYqpSPlLnZ7YHLoxkCp9ZhBvEhNOClmmNK8lwvWy3v1mWeAcaBsci5S4Awrqu4iQKgARswgIJ4vbx79qQAD/w151-h200/kuva5.jpg" width="151" /></a></div>Muutama sana seksileluista ja -tarvikkeista (voi kuinka tylsät sanat). <br />Leluihin pätee samat periaatteet kuin huonekaluihin. Jos se tuo tai lisää onnellisuuttani, niin hankin sen. En mielestäni omista kovinkaan paljon leluja, mutta laatu korvaa määrän. En tarvitse useampaa wandia, floggeria tai pantaa. Saan näppylöitä Ikeasta ostetuista piiskausvälineistä, mutta suon sen ilolla muille. Lelut minulle ovat tekemiseni tai seksuaalisuuteni jatke ja niiden pitää kestää sekä olla laadukkaita, koska tämä tuo tilanteeseen oman säväyksensä. Niinpä ne lelut, jotka ovat vuosittain käytössäni mahtuvat kahden käsin sormiin. Näihin kuuluvat kaksi paria laadukkaita kahleita (hankittu machurt.eu). Muutamia piiskoja, itsetehty flogger, Musta Kostaja (erään Balettilaisen kästyötä), bastardo ja pari pienempää ruoskamaista kutittajaa. Tämän lisäksi minulla on joitakin sähköllä toimivia "päristimiä", mutta jokaisessa niissä on jokin kiero "juju" mikä kutittaa mieltäni. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFWgYmaDpxd-W5tkkJ6DSRku48ajeI-XETkTWlJVss18S6syCC1HI1p-vmBssVwUdJL58LY71-dQPCVbSajN8XQ1hYSNrgnVw-mUOZejNU7M8bTWOP3zHiNcqSagVitix2MosWtkneuvj-ET0zsJcyGxToP8VDzqDWWFNYUL7U5u1EUK_LoGJ1Fj5tF7B1/s4080/kuva4.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4080" data-original-width="3072" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFWgYmaDpxd-W5tkkJ6DSRku48ajeI-XETkTWlJVss18S6syCC1HI1p-vmBssVwUdJL58LY71-dQPCVbSajN8XQ1hYSNrgnVw-mUOZejNU7M8bTWOP3zHiNcqSagVitix2MosWtkneuvj-ET0zsJcyGxToP8VDzqDWWFNYUL7U5u1EUK_LoGJ1Fj5tF7B1/w151-h200/kuva4.jpg" width="151" /></a></div></div>Muutama sana lopuksi dildoista. Olen usein ihmetellyt miksi dildoja suunnitellaan pääosin naisille käytettäväksi yksin? Toki dildon juuresta voi partnerikin napata kiinni ja siirtyä lähietäisyydelle jyystämään. Jos otetaan askel dynamiikan suuntaan, niin mitäs jos haluaisin järjestää jonkin hyvinkin rajun penetroivan tilanteen vastakappaleelleni, ehkäpä jopa sellaisen mikä kestää "ikuisuuden" ja voisin sopivasti pysähtyä aina kun se minulle parhaiten sopisi? Tavallista dildoa ei ole luotu tällaiseen toimintaan, mutta jo vuosia sitten näin kink.com "<a href="https://www.kink.com/director/60/The-Pope" target="_blank">esikuvani</a>" ratkaisseen saman ongelman näppärästi. Samainen esikuva on myös siitä mielenkiintoinen Dom, että vaikka hän on esiintynyt jo 20 vuotta, en ole koskaan nähnyt häntä yhdessäkään tuotoksessaan alasti tai edes ilman housuja, mikä selittänee osaltaan hänen ahkeran varsidildon käytön. Idea varsidildossa on varsin yksinkertainen, missä aluksi sinulla on joku laadukas dildo ja sinulle sopiva pätkä vaikka irto harjanvartta. <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEhYNip5YTGJxgB0uEtRGGOK0drxyJNRQHstL5n8J8FvNA0r0Rcnb35DURUcXoRAFFggr2LivtLqDntbxxkb6npQLbi_yvDJhxGJknOmGRM3zDKjluET4ZVL3Y8vUtW2o5pc_LD61B9_jag-aplfvGr-bGtdiQTZSXgWUIOmthKKfMDywgvqQK3q45LLpS/s3924/kuva6.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1668" data-original-width="3924" height="136" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEhYNip5YTGJxgB0uEtRGGOK0drxyJNRQHstL5n8J8FvNA0r0Rcnb35DURUcXoRAFFggr2LivtLqDntbxxkb6npQLbi_yvDJhxGJknOmGRM3zDKjluET4ZVL3Y8vUtW2o5pc_LD61B9_jag-aplfvGr-bGtdiQTZSXgWUIOmthKKfMDywgvqQK3q45LLpS/s320/kuva6.jpg" width="320" /></a></div>Kiinnität varren tukevasti (oma tarinansa miten) dildoon ja lopputuloksena sinulla on dildo, missä on pieni varsi, minkä kanssa voit tehdä taikoja. Mikään ei estä tekemästä vaikka useampia erikokoisia jolloin sinulla voi olla käsissäsi vaikka kaksi sellaista ja loput arvaatkin. Varsin toimiva ja armoton kombo on myös varsidildo toisessa kädessä ja wandi toisessa. Huolimatta kaikesta nautinnosta, varsi tuo mukanaan myös tarkkutta, voimaa, kestävyyttä ja ennen kaikkea kivaa ketteryyttä kivan asian ympärille. <p></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-38512474410837587382023-09-09T20:08:00.000+03:002023-09-09T20:08:10.278+03:00Karitsan katse ja sen tuomat tunteet<p>Luulen että ADHD.ni takia olen aina ollut enemmän tai vähemmän oman polkuni kulkija. En kuitenkaan sellainen, joka laittaisi Camel Boots.t jalkaan ja lähtisi reppu selässä valloittamaan Etelä-Amerikkaa vaan ennemminkin sellainen joka on aina valinnut taistelunsa tarkkaan ja muulloin vaan kävellyt pois. Esimerkiksi nuoruudessani säästyin monelta harmilta kun vaan kävelin pois jonkin hölmöyden keskeltä mitä testosteroiiniä täynnä oleva ryhmäpaine toi tullessaan. Toisaalta moinen kävely toi mukanaan kiusaamista, mutta minä jotenkin onnistuin kävelemään siitäkin pois.</p><p>ADHD on siitä viheliäinen, että se pistää aivoni vertailemaan itseäni muihin melkein ihan kaikessa. Melkein jokainen vastaantuleva uros kääntyy päässäni tehokkaammaksi, komeammaksi, parempi kuntoisemmaksi, menestyneemmäksi jne. Koska aivoni päivittäin ovat saaneet minut tuntemaan itseni jollain tavalla (miljoonalla tavalla) riittämättömäksi, ei liene iso uutinen että usein katselen itseäni hyvin hyvin kriittisesti. </p><p>Työelämässä olen onneksi vihdoin löytänyt paikkani ja ytimekkäästi se tarkoittaa sitä, että työssäni vahvuuteni ja heikkouteni hyväksytään ja saan pääosin työskennellä supervoimieni kera. Harrastuksessani olen joutunut tekemään itseni kanssa tuottavan sopimuksen, mikä pitää ajatukseni ja jossitteluni minimissään. Siitä huolimatta, että vertailen itseäni Suomen aivan huippuihin jatkuvasti olen onnistunut tekemään rauhan asian kanssa ja opetellut suuresti nauttimaan kilpailutilanteista ja ennen kaikkea siitä että en anna tuumaakaan periksi ja teen parhaani loppuun asti. Minulle on nykyään täysin ok hävitä peli jos olen varmasti yrittänyt kaikkeni, mutta jos illan tunteina käyn päässäni läpi kisatilanteita ja huomaan olleeni pelin "ulkopuolella", niin itsesyytösten määrästä ei tule loppua. Yön tunteina lähetän vielä pelikavereilla anteeksipyynnön. </p><p>Pitkälti edellä kerrotuista syistä en ole koskaan pystynyt katsomaan itseäni ulkoisestikaan kovin armollisesti. Minä käytännössä ajattelin, ehkäpä typerästi, että en ole se kaveri mihin kiinnitetään huomiota ulkoisesti. Toisaalta huolimatta ulkonäkörasitteistani olen aina tiennyt omaavani hitokseen kivoja ominaisuuksia ja ne ovatkin kantaneet minua pitkälle. Huolimatta siitä että tässä nyt dissaan ulkonäköäni, niin kyllähän realisti minussa kuiskuttelee näkökulmani olevan vaan vinoutunut.</p><p>Kun täytin hiljan 50, päätin olla itselleni armollisempi. Dad bod on kuumaa valuuttaa kinkymarkkinoilla, vaikka se edellä en itseäni mainostanutkaan. Partani on saanut kivaa pituutta ja harmautta, mistä pidän erityisesti. Olen muutaman kerran ollut sitä mieltä että olen ihan ok.</p><p>Saaliista tuntuu pompsahtavan esiin uusia fetissejä ja nyt alan kallistumaan siihen, että vallan lisäksi hänellä on myös partafetissi. Hän on ostanut minulle parran hoitotuotteita ja muistuttaa minua kovin että niitä pitää myös käyttää. Minä taas "unohdan" tämän hoitamisen suunnilleen joka kerta, koska sitten Saalis intohimoisesti itse hoitaa partani. Usein kun olemme sylikkäin, minun käteni vaeltelevat hänen rinnoilleen samalla kun hänen sormensa harovat partaani. Usein saalis kääntää päänsä minua kohti, painaa partani hänen nenälleen ja vetää syvään henkeä. </p><p>Parta on muuten pirun kiva fetissi jo siistäkin syystä kun se kulkee koko ajan mukana. Pussatessa voi antaa sen koskea muutaman hetken pidempää poskia ja kaulaa. Sitä voi haroa mietteliäänä samalla kun puhun ja tutkailla minne Saaliin ajatus harhautuukaan. Suuseksissä pääni nykyään kääntyilee hassusti ja just kivasti, jotta partani osuu ainakin sisäreisiin ja usein syvemmällekin. Kun Peikko ottaa Saaliinsa rajusti ja upottaa samalla hampaansa Saaliiseensa hän usein pitää huolen siitä että partakin ottaa osaa tähän taistoon. </p><p>Olen saanut Saaliin kiinni muutaman kerran <a href="https://www.tiktok.com/@zsurzs20/video/7186374437145447685">katselemassa</a> minua. Minä saatan olla keskittynyt vaikka lukemiseen tai tv.hen ja kun yllättäen katson Saalista kohti hän tuijottaa pyöreillä silmillään minua. Siinä katsessa minä näen paljon sellaista mitä en ole kuvitellut olevan mahdollista kohdallani. Hän säpsähtää katsettani ja kääntää katseensa nopeasti pois vienosti hymyillen. </p><p>Toivottavasti et kuitenkaan saa kuvaa, että itsetuntoni laahaisi aina ja ikuisesti pohjamudissa, sillä se ei pidä paikkaansa. Minussa on onneksi niin iso ripaus realismia ja tunneälyä, jotta pystyn järkeilemään, että "<i>se on vaan tunne</i>". Kukaan meistä ei ole täydellinen, eikä edes paras. Minä harjoitan armollisuuttani itselleni päivittäin ja suosittelen sitä ihan kaikille. "<i>Se on vaan tunne</i>".</p><p>---</p><p>Ps. Viviana kysyi kommentissaan mikä on varsidildo ja hätäpäissäni lupasin laittaa siitä kuvan seuraavan (tähän) postaukseen. Mutta eipä se sopisi kuvituskuvaksi tähän tekstiin millään lailla, niin ajattelin avata leluarkkuni ja "luolani" seuraavassa postauksessa kuvien kera.</p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-29883035608291931242023-08-31T12:07:00.003+03:002023-08-31T12:07:42.787+03:00"Ikään kuin minulla ei olisi paikkaani". Saaliin kanssa suhteemme on ottanut isoja askelia. Olemme yhdessä pohtineet tapoja yhdistää elämämme ja kinkyytemme parhaalla tavalla. Minä olen jankuttanut hänelle mantraani, että yksi suurimmista kinkyistäni on, että hän voi elämässään hyvin, hänen katsellessa epäuskoisesti sanomaani takaisin. Minulla on vahva usko siihen, että mitä paremmin pidät toisesta huolta, sitä enemmän saat<b>TE</b> myös takaisin. Minulle tämä ajatusmallini ei suinkaan tarkoita sitä että kokisin olevani service-Dom tms. vaan ennemmin se on matka jonnekin syvemmälle, missä sekoittuvat arjen haasteet ja jopa murheet, joita sitten parhaassa tapauksessa voi käsitellä, tökkiä tai vaikka hoivata kinkyyden kautta. <div><br /></div><div>Tässä muutamana päivänä meillä oli Saaliin kanssa hieman nihkeää viestittelyä. Ei kuitenkaan niin, että meillä olisi ollut mustia pilviä taivaalla, mutta vaistosin, että kaikki hänellä ei ollut täysin ok. Minä tapani mukaan etänä tsemppasin, mutta en halunnut mennä sen syvemmälle koska olemme sopineet keskustelevamme hankalimmista aiheista ainoastaan kasvotusten. Niinpä muutamaa päivää myöhemmin istuessamme sylikkäin palasin näihin tunnelmiin. Menemättä sen syvemmin Saaliin elämään, niin me kaikki kohtaamme elämässämme murheita, vastoinkäymisiä, pettymyksiä ja epäonnistumisia. Itse sanon usein että pahimmilla hetkillä tärkeintä ei ole se mitä on tapahtunut vaan miten siitä selvitään. Saaliin kertoessa minulle tarinaansa silittelin hänen hiuksiaan, kuuntelin häntä ja elin mukana. Hänen päästessään kertomansa loppupuolelle hän vielä kertoi ikävöineensä kovin ja se entisestään oli vahvistanut hänen irrallista oloaan. "<i>Ikään kuin minulla ei olisi paikkaani</i>". </div><div><br /></div><div><i>Nyt jos meillä olisi se häkki täällä, niin veisin sinut futonille ja piiskaisin sinut itkuiseksi mytyksi ja taluttaisin sinut häkkiisi, peittelisin sinut sinne ja voisit jäädä sinne <b>omaan paikkaasi. </b>Mutta koska meillä ei ole vielä sitä häkkiä, niin näytän sinulle paikkasi ilman sitä.</i></div><div><i><br /></i></div><div>Nappasi saaliin hiuksista tiukan otteen, nostin hänet sylistäni ja raahasin hänet hiuksista suoraan futonille. Heitin hänet siihen mahalleen ja "hyppäsin" itse perässä hänen päälleen. Revin hänet housut juuri bikinrajan alapuolelle, koska se on mielessäni kivan nöyryyttävää ja aloin avokämmenin näyttää missä hänen paikkansa on. En hirmuisesti jakanut lämmittely- tai armopisteitä vaan nyt oli tarkoitus tiputtaa Saalis siihen koloon missä hänen paikkansa on. Tilanne kääntyi hyvin eläimelliseksi väännöksi missä Saalis teki mitä saaliit tekevät kun niitä saalistetaan ja Peikko taas teki sitä mitä Peikko tekee saaliilleen. Niinpä tovin kuluttua rimpuileva Saalis oli hätäisesti kiinnitetty futonin kehikkoon, mutta kaunis takapuoli oli kivasti esillä. Minä piiskasin, läimin, hain lisää välineitä, piiskasin lisää. Välillä kun tunsin että raja on tulossa vastaan, pysähdyin hetkiksi silittelemään ja puhuin tuhmia Saaliin korvaan. Tämän hellän hetken jälkeen upotin hampaani hänen niskaansa ja revin nänneistä toiseen suuntaan. Saaliis rimpuili löysässä kiinnityksessään ja yritti käydä kanssani keskustelua, mikä lähinnä oli kovin yksipuolista<i> sattuu, sattuu, sattuu, sattuu, en tykkää</i>...</div><div><br /></div><div><i>-<b> Et tykkää? </b>No sitten varmaan sinun pillu on rutikuiva?</i></div><div><i>- Niin se onkin...</i></div><div><i><br /></i></div><div>Työnsin käteni hänen jalkojenväliin takaapäin ja kerroin kovaan ääneen että <i>tämä pillu ei märempi voi olla. Tännehän uppoaa koko käsi. </i>Ja niin sinne melkein upposikin. Runkkasin häntä äärimmäisen rajusti kädelläni ja samantien käteni täyttyi hänen ejakulaatiosta. Vedin käteni ulos ja hieroin kaikki nesteet Saaliin kasvoihin samalla muistuttaen kuinka järkyttävän kuiva hänen pillunsa onkaan. Toistin saman teon, mutta tälle kertaa keskittyen siihen että kämmenessäni olisi mahdollisimman paljon nestettä ja hieroin ne kaikki uudestaan hänen naamaansa. <i>Ja niin me molemmat valuimme vielä vähän syvemmälle.</i></div><div><i><br /></i></div><div>Jatkoin puremista, piiskausta ja välillä työnsin käteni Saaliin sisään, jotta pystyin viemään tilannetta vielä syvemmälle ja pidemmälle. Lopulta Saalis oli eritteinen käytetty mytty, joka veti happea kiivaasti. Työnsin käteni hänen sisälleen vielä kerran ja otin hänet kovemmin kuin koskaan ennen. Muutaman hetken kuluttua hän alkoi ejakuloida rajusti ja huomasi itsekin tilanteen. <i>Apua, mitä tapahtuu? </i>Käskin hänen olla hiljaa ja keskittyä kuuntelemaan litinää. </div><div><br /></div><div>Muutamia minuutteja myöhemmin Saaliin jo maatessa irrotettuna, nappasin kerran vielä hänen hiuksistaan ja "revin" hänet polvilleen. Silmät pyörivät hänen päässään, mutta kehotin niitä katsomaan tuota iso märkää läikkää sängylläni. <i>Sinä nukut tuon päälle!</i></div><div><i><br /></i></div><div>Laskin hänet hellästi läikän päälle ja peittelin hänet kahdelle peitolla. Hain villasukat ja laitoin ne hellästi hänen jalkoihinsa. Siirryin makoilemaan hänen viereensä ja silittelen hänet takaisin kainalooni.</div><div><i><br /></i></div><div><br /></div><div><br /></div>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-80846381734460753212023-08-18T18:33:00.001+03:002023-08-18T18:33:50.828+03:00Rajaton Peikko pyytää rajoja<p>Haaveilen ja nautin elämässä pienistä asoista. Suurimman osan nautinnoistani voisi kiteyttää lauseeseen "<i>nautin tärkeän ihmisen läheisyydestä (myös henkisestä) ja siitä että tärkeällä on lähelläni hyvä olla</i>". Asun Peikon luolassani yksin ja en ole pitkään aikaan edes haaveillut asuvani kenenkään kanssa yhdessä. Välillä minut kuitenkin valtaa jonkinsortin geneettinen haiku, joka yrittää kertoa, että jokaisen meidän pitäisi eritteiden lisäksi jakaa myös lusikat ja asuntolaina jonkun tärkeän ihmisen kanssa. Hetkeksi saatan tähän tunteeseen hypätä mukaan ja tuntea itseni vajaaksi, mutta toisen hetken järkeiltyäni saan tassuni taas maanpinnalle. Kuvittelen olevani kerrassaan raivostuttava asuinkumppani, mutta tähän minulla on ihan ADHD.n myötä diagnoosi. Jos vaikka kerron ihan muutaman esimerkin. Minulla on käytännössä useat tavarat aina hukassa ja suurin osa pysyvästi. Pahinta ja hauskinta tässä on se, että usein minulla ei ole oikeasti mitään muistikuvaa mihin tavarat ovat kadonneet. Tällä viikolla olen ostanut uudet nappikuulokkeet, laturin ja USB-johdon koska edelliset ovat poistuneet elämästäni. Yleensä ostan aina halvimmat, koska ikävä kyllä nämä ovat turhan usein kertakäyttötavaroita minulle. Vaikka toisekseen voisin kertoa että minulla on "<a href="https://www.medicalnewstoday.com/articles/object-permanence-adhd#coping-tips">object permanence problems</a>" (pahoittelen en tiedä suomenkielistä termiä). Ytimekkäästi se tarkoittaa sitä, että kaiken huomioivani aistiärsykkeiden keskellä, minun on joskus vaikea nähdä esineitä. Hauskaa tässä on se, että ihmisistä tulevat ärsykkeet huomioin kaikki, mutta esineistä en suinkaan. Ja usko pois, en vaan näe. Yksinkertaisena esimerkkinä vaikka avainten etsiminen aamulla voi johtaa pitkään kaaokseen, missä olen jo 10 kertaa katsonut siitä missä avainten pitäisi olla, kunnes pysähdyn hetkeksi vedän henkeä ja katson vielä kerran ja siinähän ne ovat. </p><p>Mutta jos edellinen kolikon puoli oli harmaa, niin toinen on kiiltävä. Kun johonkin ihmiseen todella tykästyn hän saa hyperfokukseni omakseen ja siinä on joskus paljon pureskeltavaa. Tähän kun kietoo ympärille kinkyn mieleni ja fetissini, niin minusta saa rajun Peikon joka ei tärkeästä ihmisestä saa tarpeekseen oikein millään tasolla.</p><p>Eivät edellä kerrotut nyt oikeasti yhdessä asumista kaataisi, vaikka näitä olen pohtinutkin. Enemmän pohdin sitä, että elämässä pitäisi tehdä asioita jotka tekevät meidät onnelliseksi. Kun saan Saaliin pari kertaa viikossa luokseni ja saan aamulla vielä herätä hänen vierestään, on maailmani tältä osin paikoillaan. Voin nämä hetket elää täysillä Peikon vaistojeni kanssa, enkä muutenkaan usko että määrä korvaa laatua oikein missään aiheessa.</p><p>Mutta miksi minä tällaista horisen? Heräsin pohtimaan monisuhteisuutta ja sen tuomia vastuita ja rajoja. Omista aikaisemmista kokemuksistani oppineeni halusin puhua tästä Saaliin kanssa. Tämä siksi, että Saaliilla on elämässään toinenkin ihminen ja luonnollisesti me kaikki olemme avoimesti liikkeellä. Kerroin saaliille suunnilleen kaikki mitä tuossa edellä kerroin teille ja jatkoin päälle vielä jotenkin näin. <i>"Kun sinä olet täällä, minä larppaan poikakaveria/Peikkoa ihan täysillä, enkä tiedä osaanko edes muuta." </i>Tämä pohdintani johti siihen, että jäin pohtimaan miltä Saaliista tuntuu palata "arkeen" meidän kohtaamisiemme jälkeen, enkä tarkoita tällä ollenkaan sitä että tämä arki olisi huonoa, se on luonnollisesti vaan erilaista. Niinpä pyysin Saaliiltani rajoja, koska minun hyperfokukseni haluaa useasti todella paljon, mutta silti en todellakaan halua sen aiheuttavan ongelmia Saaliini arjessa.</p><p>Myöhemmin illalla painaessani pääni tyynyyn tuli halu nostaa hattua teille kaikille, jotka samanmoisessa tilanteessa osaatte kauniisti ja eettisesti nauttia elämästänne. Minäkin osaan.</p><p><br /></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-6441481433257459622023-08-08T20:21:00.000+03:002023-08-08T20:21:17.628+03:00Saaliis säilytetään häkissä<p>Kesäni on sujunut kivasti ja hyvällä rytmillä, mikä on aika harvinaista. Olen lomaillut omalla rytmilläni ja tavoillani, mikä on minulle ainoa oikea tapa. Minua ei voi lukita henkisesti häkkiin tiukoilla lomasuunnitelmilla sillä peikon tassuillani pitää olla mahdollisuus vaihtaa suuntaa kun siltä tuntuu. </p><p>Yksi isoimmista syistä miksi tämä kesä on ollut harvinaisen hyvä liittyy Saaliiseen. Hän on todella ihana, kaunis ja niin järjettömän kuuma, että Peikon pää menee välillä pyörälle. Saatan kuluttaa pitkiä aikoja silitellen hänen kaunista takamustaan, jopa Saaliin pieneen turhautumiseen saakka, hänen toivoessaan sormiani jonnekin ihan muualle. </p><p>Olemme alusta asti rakentaneet valtasuhdettamme perustuen luottamukseen, kommunikaation ja arvostukseen. Olemme avoimesti kertoneet toiveistamme, haluistamme, kipupisteistämme, rajoistamme jne. Me molemmat selkeästi haluamme myös arvostaa ja kunnioittaa kuulemiamme asioita. Varmaan tästä syystä valtasuhteemmekin on syventynyt vauhdilla. </p><p>Saaliin seksuaalisuus on jotain järjettömän kaunista mikä kutittaa sieluani. Hänelle kaiken seksuaalisuuden ytimessä on valta, siis KAIKEN. Hän sanoitti itse sitä kertomalla, että hän ei kiihotu yhdestäkään ihmisestä, videosta, satisfyerista tai yhtään mistään, jos tilanteessa ei ole läsnä valtaa, mikä on ansaittu. Kun valta on läsnä, hän onkin totaalisen rajaton ja voi pojat kuinka Peikko onkaan tätä luovutettua valtaa ja Saalistaan käyttänyt. </p><p>Huolimatta rajattomuudestaan Saalis on hyvin herkkä ja hän tarvitsee paljon hyväksyntää, ymmärrystä, tukea ja turvallisuutta. Minulle taas on kunnia-asia olla se olkapää tai kulmakivi hänen elämässään, joka voisi näitä hänelle tarjota ja mielestäni olemme onnistuneet tässä varsin hyvin. Tässä yhtenä iltana maatessamme kainalokkain hyvin tyytyväisinä ja tyydytettyinä heitin leikkisän kommentin, että minulla pitäisi olla jokin häkki, jonne voisin Saaliini laittaa ja ottaa hänet sieltä esille kun Saaliille olisi käyttöä. Omassa päässäni sanani olivat ainoastaan kevyt fantasialeikki, mutta huomasin että pelkkä ajatus moisesta sai Saaliin aivan kierroksille. </p><p>Joitain päiviä myöhemmin palasimme aiheen pariin ja Saalis kertoi kuinka hän on aina tuntenut tiettyä rauhaa ja turvallisuutta "ahtaissa" häkkimäisissä tiloissa ja ajatus sellaisesta olisi todella kutkuttava. Hän kertoi aina nukkuvansa aivan kippurassa, <i>joo olen kyllä huomannut</i>, ja ajatus nukkumassa pienessä tilassa<b> omassa häkissä </b>tuntuisi hänestä todella turvalliselta. Tästä se ajatukseni sitten lähti...</p><p>Minulle kinkyys tai elämäni valtasuhteessa on totta. Niitä kokemuksia mitä valtasuhteen kautta saan kokea ja tuottaa ei voi oikein mitata mitenkään ja ei ainakaan rahassa. Niinpä viime viikolla olin yhteydessä erääseen käsityöläiseen, jonka kanssa sitten soiteltiin muutamat tarkentavat puhelut perään ja hups olinkin tilannut kotiini häkin Saaliilleni. Aluksi häkin piti olla yllätys, <i>joo pidän yllätyksistä</i>, mutta minä en häkissä aikaani vietä, niin halusin kuulla Saaliin mielipiteen esteettisistä asioista. Saalis kauhistui hinnasta, mutta ihastui ajatukseen ja mahdollisuuksiin. Minä selitin hänelle, että tämä hankinta ei ole sellainen mistä pitäisi jäädä jollain tavalla velkaa, ei edes henkisesti. Minä haluan tätä ja minä voin sellaisen kotiini hankkia halutessani. Sitä paitsi se sopii mainiosti tuohon voimistelupukin viereen.</p><p><i>- Mutta saatko sinäkin siitä jotain? </i></p><p><i>- Vaikka kuinka. Voin vaikka siirtää sen olohuoneen pöydäksi, laittaa sinut sinne sisään ja kutsua Setäkaverin katsomaan kuinka kuuma olet.</i></p><p><i>- En kyllä usko että kehtaisin</i></p><p><i>- Minä tiedän että HALUAT</i></p><p><i>----</i></p><p>PS. Toimitusaika häkille on n. 2kk. Suunnitelmiemme pohjana käytimme<a href="https://www.etsy.com/de-en/listing/1445866878/collapsible-pup-cage-bondage-cage-fetish" target="_blank"> tätä</a>, joskin uskon että omastamme tulee vielä hienompi.</p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-28576794110304478852023-06-30T12:27:00.003+03:002023-06-30T12:27:53.816+03:00Tarve vs. halu<p>Heräsin eilen aamulla kotoani Saaliin vierestä ja muutamaa tuntia myöhemmin kävelin jo minilomallani Riikan vanhassa kaupungissa. Olen useasti kuullut tutuiltani, että koko kesäloma pitää nauttia yhteen putkeen, jotta kaikista työasiasoista pääsisi kunnolla irti. Koetin itse vuosikymmeniä toimia edellä kuvatusti, kunnes ymmärsin että aivoni eivät kesälomissakaan toimi niin kuin valtaosalla. Tarvitsen ärsyttävän paljon "ärsykkeitä", jotta dopamiinitasoni pysyvät hallinnassa ja tästä syystä muutamien päivien täsmälomat toimivat kohdallani paljon paremmin kuin neljän viikon nollaus. </p><p>Lampsiessani pitkin Riikan mukulakivikatuja pohdiskelin kuinka paljon meidän tekemisiämme ohjaa halu verrattuna tarpeeseen. Ajattelin nyt hetken leikkiä jonkinsortin (kokemus)asiantuntijaa ja pohdiskella näitä termejä hetken.</p><p>Haluaisin väittää, että halu voi nousta melkein mistä vaan. Halu voi nousta vaikka kateudesta, mainoksesta, pornofilmistä, hyvästä tuoksusta jne. Tarve taasen on jotain sisäsyntyistä mikä on meille "elintärkeää". Ehkäpä yksinkertaisin kuvaus näiden kahden termin välillä voisi olla, että meillä jokaisella on tarve syödä, mutta halu syödä eri asioita. Koska kirjoitan kuitenkin kinkyblogia, niin haluan leikkiä vielä suurempaa asiantuntijaa ja pohtia termejä valtasuhde kulmasta.</p><p>Joskus aikoinaan taisin olla mukana jokaisessa Turun Baletin kinkybileissä. Joskus bileissä rinnuksissani oli lappu "Bile Master" tms, mikä tänään lähinnä huvittaa minua. Silloin minulla kuitenkin oli palava <b>halu</b> välittää kinkyilyn ilosanomaa ja samalla auttaa yhdistystäkin. Yleensä iltani kohokohtiin kuului muutama rohkaiseva jutustelu untuvikkojen kanssa ja jos oikein villiksi ilta heittäytyi niin saatoinpa jonkun crossilla piiskata. Vaikka koen olevani myös jonkinsortin sadisti, jolla aika ajoin on välillä <b>tarve</b> satuttaa (konsensuaalisesti), niin mitäköhän on pielessä kun tarpeeni ei tuossa täyttynytkään?</p><p>Haluaisin väittää, ainakin omalla kohdallani, että suurin osa kinkyidentiteetistäni toimii tarve-sektorilla. Se on jotain perustavanlaatuista minussa, mikä sykkii sielussani ja mitä ilman en kertakaikkiaan ole kokonainen. Tätä tarvetta on kuitenkin hyvin vaikea selittää ymmärrettävästi koska siihen nimenomaan tarvesektorillani sekoittuu niin paljon jotain syvältä sisältäni, kuuluisaa kemiaa ja jotain selittämätöntä taikuutta. Toisekseen haluaisin väittää, ehkäpä vähän tylysti, että jos valtasuhteessa toista ajaa halu ja toista tarve, niin loppupeleissä halukas saattaa olla kovinkin tyytyväinen mutta tarpeilijalta puuttuu jotain. </p><p>Kerron vielä yhden esimerkin, minkä olen kuullut usein ja itsekin joskus moiseen tilanteeseen törmännyt. Kun kinky, jolla on <b>tarve</b> alistua, tutustuu potentiaaliseen D-ihmiseen, jolla taas on <b>halu</b> dominoida, saatetaan törmätä tilanteeseen missä ikään kuin pyöritään saman asian ympärillä mutta kuitenkin lähestytään asiaa totaalisen eri kulmalta. Ehkäpä kivuliain tulema voisi olla, että D-ihmisen mielessä kiiltää halu rajusta seksistä ja s-ihmisen tarve taas ei ole ollenkaan seksiperusteinen. Jos vedän mutkat todella suoraksi väitän että halu-ihmisille vallankaytössä on pitkälti kyse seksistä kun taas tarve-ihmisellä on kyse enemmän tarpeesta dominoida tai alistua ilman että sen pitäisi pitää sisällään seksiä.</p><p>Tarkoitukseni ei ole arvostella ketään, eikä varsinkaan kenenkään haluja ja tarpeita. Tarkoitukseni oli hieman ravistella tyypillisiä ajatusmallejamme ja sitä myötä toivottavasti tuoda jollekulle ymmärrystä itsestään ja ympäristöstään. Itselleni on ollut vapauttavaa ymmärtää, että iso osa kinkyidentiteetistäni perustuu tarpeelle. </p><p>Kuumaa kesää kaikille! </p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-75063947525245842512023-06-21T13:24:00.000+03:002023-06-21T13:24:41.058+03:00Viikinkien ryöstösaalis<p>Blogi on elänyt hiljaiseloa ja niin varmaan minäkin. Jos elämäni kinkysektorilla on tapahtunut jotain uutta tai aikaisemmin kokematonta, tällainen tapahtuma on usein myös päätynyt tekstiksi blogiini. Saattaa olla, että oma rimani on myös noussut ennätyskorkeuksiin, mikä lähinnä kai tarkoittaa että inspiraationi kirjoittamiseen on ollut hukassa. Mielenkiintoista kuinka nopeasti kaikki voi muuttua.</p><p>Minulla oli upea nainen eilen kylässä ja voisin kutsua häntä tässä tekstissä (todelliseksi) saaliiksi. Ymmärtäisit paremmin jos näkisit hänet ;-) Olimme kivasti illanaikana puskeneet toisemme henkisesti ja fyysisesti <a href="https://www.urbandictionary.com/define.php?term=CNC" target="_blank">CNC</a>.n hengessä melko syvälle. Tämän kivan nautinnollisen matkan jälkeen makoilimme kainalokkain ja keskustelumme ajautui itsetyydytykseen. Aiheena tämä oli minulle erityisen mielenkiintoinen sillä tiesin Saaliilla olevan todella kova valtafetissi, mikä luonnollisesti näyttäytyy niin, että hänen on suorastaan mahdotonta nauttia intiimisti ilman että valta sekä turvallisuus on vahvasti läsnä.</p><p>Saalis kertoi aikojen saatossa tilanneen joka ikisen päristimen mitä markkinoilta löytyy ja kerran käynyt kivijalkaliikkeessä kuuntelemassa myyjän luennon aiheesta ja lähtenyt kotiin "orgasmikone" kassissa. Saalis kuitenkin kertoi, että oli sitten kädessä satisfyer, wandi tai "orgasmikone", niin hänessä ei yksinkertaisesti tapahdu yhtään mitään. Pahimmassa tapauksessa hän säpsähtää hereille 20 minuuttia myöhemmin ihmetellen mistä tämä pärinä kuuluu. Minua tämä tarina kiinnosti ja halusin tonkia vähän syvemmälle. Kyselin, että onko olemassa joitain aiheita, materiaalia, videoita tms. mistä hänen mielensä voisi kiihottua silloinkin kun hän on yksin. Saalis pudisteli päätään ja kertoi että ei ole ollut koskaan, <b>ei koskaan</b>. </p><p>"<i>Mutta voin kyllä käydä parranhoito liikkeessä nuuskimassa partaöljyjä."</i></p><p><i>"Niin ja sitten on yksi historiallinen kirjasarja, mikä kertoo viikingeistä ja niissä on hienoja kuvauksia missä kerrotaan yksityiskohtaisesti miten pitkähiuksiset ja -partaiset viikingit pukevat päällensä kiltit, saappaat ja muut vaatteet"</i></p><p>Minä toki tiesin Saaliin fetissinomaisen suhtautumisen tuuheisiin partoihin ja pitkiin hiuksiin, mutta edellisistä parista lauseesta oma mielikuvitukseni otti melkoisen laukan. Aloin pohtia ääneen mitäköhän siinä kirjassa lukisikaan jos minä kirjoittaisin sen hänelle. Saalis katseli minua silmät pyöreinä ja kysyi voisinko kertoa? </p><p>Nappasin Saaliin tiukkaan lusikaan ja aloin kertoa hitaasti ja rauhallisesti tarinaa missä</p><p></p><blockquote>viikingit olivat ryöstöretkellään nähneet Saaliin, ja raahanneet hänet kotikyläänsä käyttöesinekseen. Kuvailin kuinka pitkäpartainen ja -hiuksinen jättikokoinen viikinki saapui kiltissään Saaliin luo ja otti hänet rajusti. <i>Tässä kohtaan saatoin kuvailla tapahtumia paljon ylläolevaa tekstiä yksityiskohtaisemmin. </i></blockquote><i></i><p></p><p>Jotain kaunista, uutta ja ihanaa tapahtui välillämme. Saalis alkoi kiemurrella otteessani ja yritti siirtää kättäni hänen jalkojensa väliin samalla kun kuiskuttelin tarinaa, mutta puristin hänet tiukemmin itseäni vasten. "<i>Mitä ihmettä minulle oikein tapahtuu?", </i>hän vaikeroi nautinnollisesti. Jatkoin tarinaa kertoen...</p><p></p><blockquote>jonosta viikinkejä Saaliin teltan ulkopuolella odottamassa vuoroaan (meille CNC ajatus) . Koska tarina oli minun, jonottajat eivät jaksaneet odottaa ja olihan Saaliilla pari reikäänsä vapaana. Saaliin kimppuun tuli toinen ja kolmas ja ja. Joku näistä virtsasi Saaliin päälle samalla kuin muut käyttivät häntä puhtaasti ja ainoasti omiin nautintoihinsa. Kuvailin kuinka Saalis täyttyi heidän spermoistaan ja kuinka he ottivat hänet kerta toisensa jälkeen. </blockquote><p>Paras termi kuvaamaan tilannettamme voisi olla hypnoottinen. Kerroin tarinaa rauhallisesti kuiskutellen Saaliin korvaan hänen rimpuillessa hullun lailla kiimoissaan sanoilleni. Kun tarina päättyi otin tiukan otteen Saaliin niskasta ja paiskasin hänet futonille mahalleen. Jatkoin kertomusta kuinka </p><p></p><blockquote>sen klaanin päällikkö oli säästänyt itsensä viimeiseksi ja työnnyin rajustin Saaliin sisään. Painoin hänet niskasta ja poskesta tiukasti sänkyä vasten, päästelin rumia sanoja suustani ja otin Saaliini rajusti.</blockquote><p></p><p>----</p><p>Myöhemmin olimme molemmat hieman hämmentyneinä. Voiko jotain tällaista tapahtua tai mitä juuri edes tapahtui? Purimme tilanteen henkisesti sillä lataus oli molemminpuolin todella kova. Päätin kuitenkin palata aiheen pariin joskus myöhemmin ja ainakin oma pääni on nyt täynnä uusia ideoita.</p><p>Illalla kutsuin häntä kasuaalisti ensimmäistä kertaa "Saaliiksi" ja hänen koko vartalo värähti ja hän antoi minulle kiimaisen katseensa. </p><p></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-33011836176391569382023-03-24T12:00:00.004+02:002023-05-04T13:47:11.451+03:00Turvallisen tilan valtadynamiikka<p>Me usein vaadimme lähimmäisiltämme enemmän kuin itseltämme. On paljon helpompi osoittaa sormella itsestä poispäin kuin kurkata peiliin. Ärsyttävintä peilin kanssa keskustelussa on se, että vaikka peilikuva kuinka selkeästi kertoisi mitä kannattaisi omassa käytöksessä kehittää, niin sen pysyvän muutoksen saavuttaminen on todella vaikeaa. Tästä syystä oma dunkkaripsykologini pohtii, että liian usein valtasuhteissa toivomme tai vaadimme toiselta asioita, joilla paikkaamme omia epävarmuuksiani. </p><p>Olen pitänyt pienenä huvina seurata Jodelin #kinkyseuraa kanavaa. Tämä deittipaikka hukkuu ilmoituksiin, missä etsitään "<i>pissaamaan päälleni</i>", "<i>naista squirttaamaan</i>", "<i>valtiatarta jota palvella</i>", tai omaan korvaani pahiten särähtävä "<i>valmiiksi alistuva nainen</i>". Ja kyllä ymmärrän että anonyymissa deittipalvelussa on vaan kiva heitellä asioita ilmaan toivoen että lottokupongin sijaan kävisikin flaksi Jodelissa. Kinkydeittimarkkinoita tovin koluttuani, alan enemmän ja enemmän kääntymään ajatukseen että sielläkin turhan usein kuvittelemme ansaitsevamme enemmän kuin mitä olemme valmiita antamaan tai rakentamaan.p</p><p>Minulla on ajatus, että valtasuhde deittailussa edellä kertomani korostuu entisestään. Minusta tuntuu että usealle D-ihmisellä on kovin selkeä ajatus millainen sopivan subin pitäisi olla. Mielessä saattaa olla kivoja termejä kuten, valmiiksi alistuva, vähän masokisti, palveluhaluinen, omistautuva jne. Lisäksi koen, että turhan usein jo tutustumisvaiheessa monella d-ihmisellä on oma ego, asenne tai vaan helppous mielessä. Voisiko parempaan lopputulokseen tai suhteeseen päästä kehittämällä itseään eikä haukkumalla subineitosia? </p><p>Olen viime aikoina miettinyt paljon turvallisuutta ja mielessäni on usein pyörinyt termi "<i>turvallinen tila</i>". Haluan korostaa, etten tiedä virallista turvallisen tilan määritelmää, enkä aio sitä nytkään googlata, vaan kirjoitan aiheesta ainoastaan liittyen puhtaasti omiin kokemuksiini ja aatoksiini. Olen varmasti tässä blogissakin paasannut useasti kommunikaation nimeen ja väittänyt sen olevan toimivan valtasuhteen kulmakivi. Kyllä se varmasti sitä onkin, mutta alan yhä enemmän kallistua ajatukseen että "turvallinen tilan" valtadynamiikan sisällä on liima ja rakennusaine mikä saa aikaan ihmeitä. Joskus tällainen ihme voi olla se, että vahingossa molempien osapuolten toivomuslista sulautuu vahingossa yhteen.</p><p>En väitä olevani turvallisen tilan valtadynamiikan guru, mutta jonkinsortin oppilas kuitenkin. Huomaan että asia kiehtoo minua kokoajan enemmän ja enemmän ja yritän päästellä pohdintojani ja omia kokemuksiani ulos mahdollisimman nöyrästi. Omasta mielestäni moni alistuva haluaa ja toivoo kuitenkin hyvin yksinkertaisia asioita. He haluavat olla arvostettuja, he haluavat että heitä kuunnellaan, he janoavat huomiotasi (voit korvata edellisen sanan monella korvikkeelle) ja ennen kaikkea he haluavat olla kanssasi turvassa. He eivät halua pelätä sinua koskaan, PISTE. He eivät halua pelätä reaktiotasi, eivät sanojasi eivätkä varsinkaan sitä että he eivät tulisi kuulluksi. He tarvitsevat varmuuden että sinä olet heidän kallionsa. Voin vannoa, että siinä vaiheessa kun alistuvasi kokee sinun olevan yhtä kuin turvallinen tila, saat häneltä juuri ne kaikki asiat mitä listallasi lukee. Mikä parasta, hän haluaa antaa ne sinulle koska olet sen kaiken arvoinen. Omassa maailmassani haluan ajatella power exchangen näyttäytyvän näin. </p><p>Turvaa ei rakenneta käskemällä tai sanoilla vaan ainoastaan teoilla. Äärimmäisen tärkeää on, että sanat ja teot kulkevat käsikädessä. Kaikki epämääräisyys kommunikaatiossa ja käytöksessä aiheuttavat epävarmuutta, jonka poistamisen koen olevan D.lle kunnia-asia. Johdonmukaisuus luo turvallisuutta, se mitä puhut tänään, pitää olla totta myös huomenna. Kaikki me teemme kuitenkin virheitä ja siinä missä vaadimme subilta hyvää käytöstä on reilua elää niin kuin opettaa. Yksi suurimmista tekijöistä turvallisuutta luodessa on myöntää virheensä. Pahinta mitä voit tehdä virheesi kanssa on piiloutua oman egosi tai D-hahmosi taakse, kun vaihtoehtona on näyttää että välität ja haluat korjata virheesi. </p><p>Kuitenkin on hyvä muistaa, että turvallinen tila valtasuhteissa pitää toimia molempiin suuntiin. Kaikki samat ajatukset mitä kirjoitin edellisissä kappaleissa pätevät myös alistuviin. En keksi juurikaan turhauttavampaa tilannetta kuin yhdessä luotu sääntö, mikä on jopa tehty tukemaan yhteistä dynamiikka, onkin yht'äkkiä keskustelematta mitätön sopimus. Ikävä kyllä jos kohdallani käy näin, niin se sopimus päättyy siihen hetkeen. Jos haluaisin yrittää antaa alistuville vinkin omasta näkökulmastani, niin toivoisin, että ei olisi olemassa asiaa mitä ei voisi sanoa minulle ääneen. Minun turvallinen tilani hajoaa, jos en voi luottaa toimivaan kommunikaatioon. </p><p><br /></p><p> </p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-52696114033142804562023-03-12T16:44:00.000+02:002023-03-12T16:44:00.152+02:00Dynamiikka ikävä<p>Huolimatta kovasta yrityksestä, prinsessan kanssa ajauduimme pattitilanteeseen, missä molemmat totesimme että nyt on varmasti sopiva hetki suunnata omille poluillemme. Halasimme eteisessä ja suunnilleen yhteenääneen totesimme "<i>että löydät varmasti itsellesi jonkun sopivan</i>". Mikä on täysin totta meille molemmille. En voi silti sanoa etteikö olisi harmittanut.</p><p>- - - - -</p><p>Juttelin hyvä ystäväni kanssa joka yllätti kysymyksellä "<i>koska olet viimeksi harrastanut vaniljaseksiä?</i>" Hetken jouduimme tarkentamaan kysymystä ja päädyimme kriteereihin, joissa vastakappale on vanilja ja tilanteessa ei saa olla mitään kinky elementtejä, kuten vaikka vaan toisen ranteista kiinni pitämistä. Aloin rullata kelloani taaksepäin päätyen jonnekin 13 vuoden päähän historiassani. Kuitenkin vastatessani korostin, että en laske vaniljaseksiksi tilanteita jotka saattaisivat jopa sivustajakatsojalle sellaiselta näyttävän, jos se valtadynamiikka on kuitenkin läsnä ja tilanne voi sekunnissa muuttua joksikin toiseksi. Sivuhuomatuksena että kaunis vaniljainen seksi on yksi parhaista asioista maailmassa ja myös yksi parhaista jälkihoidon tavoista.</p><p>Haastaminen jatkui. "<i>Voisitko kuvitella harrastavasi vaniljaseksiä 100% vaniljan kanssa niin että kinkyytesi ei voisi näkyä mitenkään?</i>" Nopea vastaukseni oli negatiivinen ja kysyinkin että miksi edes haluaisin? "<i>Mitä jos hän on olisi julmetun kaunis, täydellinen kroppa, hänellä olisi just sinun fetissejä kutkuttelevat rinnat ja hän olisi tosi mukava?</i>" Ensimmäinen ääneen sanomaton vastaus oli <b>totta kai</b>, mutta muistan kuinka vajosin pohdintoihini. Vaikka kuinka yritin perustella itselleni kyllä-vastausta, en onnistunut siinä ja sepäs hämmensi minua lisää. Lopulta kuvittelin löytäväni langanpään ja tarkensin "<i>Niin ja hän haluaisi vaniljoida kanssasi eikä olisi vaan objekti ulkonäkö fantasioilleni?</i>" Kun tähän sain myöntävän vastuksen pystyin itsekin antamaan vahvan samanlaisen.</p><p>Aihe ei jättänyt minua rauhaan. Lisäksi kun vielä viime aikoina olen kärvistellyt jonkin verran ihmisten kanssa (myös omasta syystäni) ja kun vielä toinen ystäväni sivulauseessaan käytti fraasia "dynamiikka ikävä", niin pienet jo tiedossa olevat palaset päässäni putosivat tiukemmin paikoilleen. </p><p>Jäin pohtimaan päättyneitä hyviä ihmissuhteitani ja erityisesti mitä niissä kaipaan tai mitä haluaisin jatkossakin. Koen olevani etuoikeutettu siinä että olen saanut elää muutamassa huikeassa valtasuhteessa ja saanut näiden ihmisten kautta kokea asioita joita en oikeasti kuvitellut koskaan kohtaavani saatika itse eläväni niitä. Jotta tällaisiin kokemuksiin päästään se vaatii luonnollisesti keskenään sopivat ihmiset ja sen yhteisen halun ja toiveen toteuttaa yhteistä flowta. Minun päässäni melkein kaikki yllä runoilemani, kiteytyy yhteiseen dynamiikkaan. </p><p>Minä haluan rakentaa valtadynamiikkaa mikä näyttäytyy kuin kauniilta tanssilta. Kun tarpeeksi kauan yhteisen halun kautta hieroo askeliaan, niin freestyle sujuu itsestään. Siinä missä minun tietty katse saa toisen tärisemään ja pöksyt märiksi, niin toisen kaunis halukas hymy ja vahingossa aiheutettu hipaisu saa pedon heräämään. Se on pieni nyökkäys sopivalla hetkellä ja toisen katse painuu alas. Se on niin kiimaista viestittelyä, että toimistopäivä vaihtuukin etäpäiväksi. Se on sellaisen turvallisen henkisen tilan rakentamista missä Peikko raahaa naisensa luolaansa kun niin haluaa ja nainen voi turvallisesti olla juuri niin kiimainen pikkulutka mitä hänen sielunsa huutaa. </p><p>Mitä enemmän tätä asiaa pallottelen niin omassa valtasuhteessani haluan tarjota ja vastaanottaa ennen kaikkea turvallisuutta ja jäätävää dynamiikka. Kumpikaan noista sanoista ei pärjää yksin ja yhdessä ne ovat taivas. Hitto minulla on tuota ikävä.</p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-68235343079481126882022-12-12T16:09:00.002+02:002022-12-12T16:09:58.977+02:00ADHDom<p>Yksi oman elämäni viisauksista kuuluu jotenkin näin. <i>Et voi vaikuttaa eilisen murheisiin, mutta huomiseen iloon kyllä. </i>Edellinen lause kuvaakin elämääni hyvin, sillä hyvin usein mietin mitä kivaa huominen voisi tuoda tullessaan kuin vaikka sitä mitä ikävää tapahtui viime viikolla tai jopa kymmenen vuotta sitten. Pyrin muutenkin aina keskittymään siihen kaikkeen hyvään mitä elämällä olisi minulle tarjottavanaan kuin siihen mikä on tai voisi olla kurjasti. Mielestäni moni asia mikä nyt tuo jokaiselle meille onnellisuutta on asennekysymys. </p><p>Edellisestä huolimatta olen tehnyt melkoista itsetutkiskelua oman historiani kanssa viime kuukaudet. Jotkut näistä pohdinnoista ovat nostaneet negatiivisia asioita vahvastikin pintaan, kun taas hyvin monet jopa lapsuudestani asti kantamat outoudet ovat löytäneet paikkansa. Melkein koko elämäni olen kuvitellut olevani vaan vähän outo ja hassu, mutta nyt kun sille on ihan diagnoosi, niin olenkin vaan hassu ja outo. Tämä siksi, että en halua määritellä itseäni diagnoosin kautta. Minä olen vaan nöyrästi minä.</p><p>Olen myös pohtinut kinkyilyhistoriaani ja tapaani toimia valtasuhteissa ja pojat mitä isoja oivalluksia olenkaan sieltä löytänyt. Periaatteessa varmaan voisin vetää suoran viivan ihan bloggaukseni haparoiviin ensiaskeliin 10 vuoden taakse, sillä yksi suurimmista syistä aloittaa bloggaus aikanaan oli saada ulos miten minä näen valtasuhteet, minkä koin usein poikkeavan valtavirrasta. Nyt haluan jakaa isoimman oivallukseni, koska olen tästä itsekin ihan pähkinöinä.</p><p>Aivojen välittäjäaine dopamiinin säätelyn poikkeavuus on yksi epäiltyjä syitä ADHD-häiriön taustalla. Luontaisesti sitä saa ihan omasta kehostaan, mutta jos sitä ei saakaan tarpeeksi niin ADHD-ihmiset saattavat luontaisesti hakea sitä ärsykkeiden kautta. Minulle on hyvin luontevaa, yksin ollessani, katsoa tv.stä MM-jalkapalloa, samaan aikaan katsoa toista kanavaa läppäriltä ja silti vaikka selata nettiä kännykästä. Voitte kuvitella millainen multitaskauksen mestari olenkaan. Tällainen käytösmalli on hyvin normaalia diganosoiduille. </p><p>Viedäänpäs tämä askeleen syvemmälle. Syntyvää dopamiinia vapautuu myös silloin, kun ilmassa on lupaus jostain miellyttävästä tai palkitsevasta asiasta, kuten vaikkapa seksistä, urheilusuorituksesta, suklaakakusta, kuohuviinistä, hymystä, ilosta tai vaikka naurusta. Minulle on aina ollut äärimmäisen tärkeää pitää ihmissuhteistani äärimmäisen hyvää huolta. Minulle on hyvin luontevaa sanoa kohteliaisuuksia joka päivä (en koskaan sano turhaan), läpsäyttää kauniille pepulla aina kun mahdollisuus, tarjoilla aamukahvit sänkyyn, auttaa tuntematon kävelmään liukkaan suojatien yli tai vaikka rakentaa salaa rakkaalleni jokin iso yllätys. Olen usein miettinyt mistä tämä pohjaton halu tuottaa lähelleni hyvää ja iloa oikein kumpuaa ja nyt olen saanut sille selityksen. Enkä päivääkään vaihtaisi pois, tai ehkäpä kuitenkin vaihtaisin paljonkin. </p><p>Olen ollut jonkun kerran tilanteissa missä hyväntahtoisuuttani on käytetty väärin. Minulle on täysin normaalia kannustaa, kehua, kannatella, rakastaa, hymyillä ja olla ärsyttävän positiivinen paljon enemmän kuin mitä vastakappaleeni on. Se on jopa sitä mitä haluan. Toisen hymy, onnistuminen, iloisuus tai hyvä olo saa minussa todella ison hyvä olon tunteen. Noissa tilanteissa kehrään äänettömästi. Kuitenkin jos minun intuiitioni haluaa kertoa että tätä edellä kerrottua käytetään jotenkin väärin hyväksi tai vielä pahemmin sille ei anneta arvoa, on yleensä peli täysin menetetty. Anna ilomielin sinulle todella ison palan itsestäni, mutta kohtele sitä hyvin. Ajatteleekohan myös subit näin? ;-) Toivottavasti!</p><p>Hypätäämpä vielä syvään päätyyn. Mitä tapahtuukaan ADHDomin päässä ja sielussa kun hänellä on vastakappale, jonka kanssa edellä kerrottu <a href="https://www.unearthedpleasures.com/blog/basics-of-ds" target="_blank">Power Exchange</a> toimii? Tällainen Domi on pohjattoman kiinnostunut hänestä ihmisenä, mikä saa hänet nauramaan, mistä kaikesta hän fantasioi, mitä hän pelkää, minne hän haluaa mennä, mikä luo hänelle turvallisuutta, millainen hänen historiansa on ollut ja lisäksi kaikki ne muut miljoonat langat Domin päässä. Näitä lankoja Dom pikkuhiljaa kelaan päässän ja rakentaa niistä omaa valtakuplaansa. Hän saattaa jopa joskus sanoa leikkisästi että, "<i>kannattaa varoa mitä kaikkea toivoo?</i>"</p><p>Tässä yhteydessä saattaa tulla helposti ajatus, että olen karkkikaupan omistaja joka jakelee namuja söpöille subineitosille. Oikealle ihmiselle olen varmasti ja ilomielin myös sitä. Subin fetissit tai isot mieliteot muuttuvat elämysten ja reaktioiden kautta hyvin helposti myös minun erittäin suuriksi nautinnonkohteiksi. Minun päässäni nämä toiveet ottavat helposti vielä pari astetta suuremmat kierrokset sillä kaikki tämä mitä valtakuplassani tapahtuu on minulle täyttä totta. Esimerkkinä nyt vaikka rajusti käytetty suu tai laadukkaat erittäin tiukat nahkahansikkaat kädessäni. Parasta lienee se, että edelliset kulkevat mukanani aina, vaikka suhde missä ne ovat saaneet alkunsa ovat päättyneet. </p><p>Muistan tilanteen, missä kaunis subini veti ahnaasti vihdoin happea, meikit totaalisesti levinneenä pitkin naamaa kyynelten, kuolan ja sperman sekoituksesta. Minä hellästi sotken hänen naamaansa kädelläni lisää ja leikkisesti totean että, "<i>kannattaa varoa mitä kaikkea toivoo?</i>". Subi tarttui hymyillen kiinni pakarastani ja painoi minut takaisin syvälle kurkkuunsa.</p><p>Minulta on useasti kysytty, "<i>etkö sinä halua mitään?</i>" Tällainen kysymys on usein esitetty vaikka jonkun hyvin intensiivisen ja pitkän leikin jälkeen kun toinen ei enää jaksa muuta kuin aukaista suunsa kysymykseen ja minä taas vielä vaatteet päällä tuijotan hänen kauniita kasvojaan ja tyydytettyä mieltä hymyillen.</p><p><i>"Minä otan omani, sinun ei tarvitse olla huolestunut minusta."</i></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-17222166658581813722022-11-15T08:54:00.002+02:002022-11-15T08:54:42.062+02:00Valtasuhteissa on tarjolla niukasti pikavoittoja<p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Jokin aika sitten laskin verkkoni vesille ja toivoin löytäväni oman elämänsä prinsessan, jota kiehtoisi paljasjalkakävely Peikon kanssa. Vaikka en oikein pärjää Tinderin ulkonäkökeskeisessä maailmassa, niin oma ahkeruuteni ja muutama ilmoitukseni on saanut vipinää aikaiseksi. Muutaman kivan puistokävelyn tai nautitun latten kera, olen kuullut leikkauksia luonnollisesti myös potentiaalisten prinsessojen aikaisemmista deittailuista. Toki pettymykset ovat näissäkin tarinoissa läsnä, sillä muutenhan he viettäisivät aikaa jonkun kivan Domin kainalossa, eikä suinkaan kanssani taaperrellen. </span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Deittaillessa huomaan olevani joskus outo lintu. Yleensä minä olen se, joka vie keskustelua vahvasti sillä haluan tietää vastakappaleen motiiveista, ajatuksista, toiveista, haaveista, peloista jne mahdollisimman paljon. Minun kysymyspatteriini ei kuulu utelut kuppikoosta tai koska pääsisin pukille ja huomaan sen joskus jopa häiritsevän prinsessoja. Yhden keskustelijan kanssa meinasi tulla oikein riita kun yritin selittää, että demiseksuaalina minun tarvitsee tuntea hänet melkoisen hyvin, ennen kuin voin kovin tarkasti kertoa mitä kaikkea haluaisin hänen kanssaan tehdä. Toki tuossa ajatuksessani on paljon muutakin kuin demiä, mutta oikaisin tältä osin.</span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Kun keskustelut siirtyvät kinkyilyyn huomaan, että usein liikutaan kovin ohuilla jäillä. Yhteistä kieltä ei välttämättä löydy. Jos minulta kysytään millä välineellä mieluiten läpsin pyllyä ja oma kysymykseni on mitä alistuminen sinulle merkitsee, saattaa lähtökohdat prinsessan löytymiselle olla kovin heikot. Mutta eipäs hätäillä kuitenkaan. En minäkään suinkaan ole aina tiennyt mitä olen ja kinkyilyni alkutaipaleella oli kauhean tärkeää että olin lokeroinut itseni jonkinsortin Dom.ksi tai yäk jopa Master.ksi. Nyt minä olen minä ja toivottavasti sinä olet sinä.</span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Lisää keskustellessamme ja prinsessojen kokemuksia kuunnellessa välillä tulee paha olo. Jotenkin hämmentävää, että poikkeuksetta jokaisella tuntuu olevan kokemuksia missä rajoja ja sovittuja sääntöjä on useasti rikottu. Toki tiedostan kuulevani vain kolikon toisesta puolesta, mutta silti. Toinen kantava teema tuntuu olevan kiire. Tässä pikavoittojen maailmassa ensimmäinen kerta voikin olla kiva, mutta jo seuraavassa rajat ovatkin unohdettu ja subirukkanen sidottuna saa kokea aitoja kauhuuksia. Tämän perään kun kommunikaatio on luokkaa <i>"olet huono subi kun et luota"</i>, niin yöunieni menetys on välillä ollut lähellä.</span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">En minä ole oikeasti kukaan moralisoimaan ketään, mutta Peikon sydän sykkii ajatukselle, että tästä maailmasta voisi tehdä pienin askelin vähän paremman. Olkoon tämä kirjoitus yksi askeleistani. Monilta tyhmyyksiltä vältyttäisiin jos olisimme rehellisiä ja hei ennenkaikkea sitä myös itsellemme. Ei ole väärin haluta pikavoittoja, mutta on väärin jos halusta ei puhuta, kunnioitus puuttuu ja tarkoitus on vaan päästä mahdollisimman nopeasti kokeilemaan itsekkäästi jotain. Huolimatta vallasta valtasuhteissa matka on yhteinen. Itsekkäät satuttavat ratkaisut, jos niistä ei ole sovittu, on hyväksikäyttöä ja sitä on turha piilottaa Dom sanan taakse.</span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Toimiva, arvostukseen, kunnioituksen, yhteyteen ja kommunikaatioon perustuva valtasuhde lienee kaunein asia mitä tiedän. Sen alla tapahtuu sellaista taikuutta mitä on vaikea kertoa kuplan ulkopuolelle. Ja vaikka se kerrottaisiin niin harva uskoisi. </span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Toki taas kirjoitukseni koskee molempia ääripäitä. Uskon että suurin osa meistä on hirmu tyytyväinen tilanteeseensa, mutta aina joukossa on niitä joiden sydän sykkii jollekin isommalle. Tätä varmasti tapahtuu piiskan molemmissa päässä. Älkää antako periksi. Tutkikaa elämää ja kinkyyttänne. Joka ikinen päivä tulee eteen asia, tunne, halu tai uusi polku mitä tutkia. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta tai antaa itselleen mahdollisuuden olla vähän parempi. Helppoa se ei ole mutta onnistuessa niin pirun antoisaa. Minäkin yritän sitä vaihtelevalla menestyksellä ihan joka ikinen päivä. </span></span></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><br /></p><p dir="ltr" style="line-height: 1.38; margin-bottom: 0pt; margin-top: 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: 14.6667px; white-space: pre-wrap;">Ps. Jos juuri sinä haluaisit tutustua minuun vaikka deittailumielellä, niin -> molinays@gmail.com</span></span></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-19382419877954598322022-11-09T13:44:00.003+02:002022-11-09T13:44:46.601+02:00Syksyn harmaat sävyt sekä muutama värikkäämpi pohdinta<p>Syksy kaatui päälleni voimalla. Ensin loppukesästä päättyi tärkeä ja erittäin merkityksellinen ihmissuhde, mikä toi mukanaan koko negatiivisen tunnekirjon. Vaikka ero tapahtui yhteisymmärryksessä, niin iso suru jäi luonnollisesti. Surullisuuden tasoja oli monia, joista minua kovimpana ärsytti ajatus siitä löydänkö koskaan enää mitään yhtä hyvää. Kirjoitin edellisen lauseen tahallaan noin kärkkäästi, jotta nyt voin jatkaa kertomalla itse itselleni miten neuvoisin ystävää samassa tilanteessa.</p><p>Ihmissuhteet päättyvät aina syystä. Voin olla samaa mieltä syystä tai eri mieltä, mutta se ei muuta asiaa. Voin jäädä painimaan syyn, surun, katkeruuden, elämän, vihan tai kohtalon kanssa, mutta kuitenkin ainoa oikea tapa on jatkaa elämää. Aion ottaa seuraavan askeleeni avoimesti ja katsoa mitä elämällä on minulle seuraavaksi tarjottavaa. En voi vaikuttaa siihen mitä tapahtui eilen, mutta huomisesta voin tehdä paremman. Tästä syystä myös kiroan edellisen kappaleen lauseeni "yhtä hyvästä", koska on vaan elämää. Jokainen ihmissuhde tuo mukanaan jotain uuttaa ja kaunista siitäkin huolimatta, että surun hetkellä sitä on vaikea uskoa. Minulle on aina aikaisemminkin käynyt niin ja tapahtuu varmasti nytkin.</p><p>Edellisestä on kulunut kuitenkin jo useampi kuukausi ja olen ehtinyt aktivoitua hieman deittimarkkinoilla. Deittailu on melkoinen taitolaji ja huomasin ajautuvani pikapiparin metsästäjien jalkoihin. Koen olevani hyvin vahvasti sekä demi- että sapioseksuaalinen ja noita ei voi oikein edes erotella maailmassani. Suruttelin tovin muutamia potentiaalisia yhteyden katkeamisia, mutta niin kuin erotkin, jokainen yhteys katkeaa syystä. Yksin ei voi yhteyttä pitää pystyssä. Niinpä olen varma, että minun prinsessa ei vaan ole vielä tutkaani osunut.</p><p>Asia mikä tulee eteeni useasti tutustuessani uusiin ihmisiin on ajatus siitä, että minulle valtasuhde on totta. En pidä sanasta sessio enkä näin ollen myös sessioi. Minulla voi toki olla merkityksellisiä ihmissuhteita, jotka eivät ole romanttisia ja pitkälti perustuvat johonkin valtaelementtiin jota yhdessä hoivaamme. Kuitenkin ajatus siitä, että joku tulisi luokseni kerran viikossa sekstailemaan ja seuraavat kuulumiset vaihtaisimme viikon päästä, on minulle totaalisen vieras. Minulle valtasuhteen tekee todeksi se, että on vaan elämää ja elän juuri tässä hetkessä. En rakenna alistuvalle temppuratoja täksi illaksi (toki voin jos sille on hyvä syy), en suunnittele tänään ensin piiskaavani ja sitten sekstaavani enkä myöskään lupaa mitään mistä en voisi pitää kiinni. Elän melkein jokaisessa virrassani keskellä (ryhmä)dynamiikan kiemuroita ja tunnen niiden muutokset vahvasti kehossani ja mielessäni. Kun jokin vahva signaali minuun osuu, niin sitten mennään. On vaan tämä hetki. Esimerkkinä vaikka <a href="https://molinay.blogspot.com/2020/08/aloitteleva-daddy-kysyy-haluatko-kahvia.html">tämä</a>.</p><p>Hypätäänpä vielä hetkeksi pois iholta. BDSM-baarin Discordissa käytiin keskustelua siitä miten Domit vievät valtaa subien arkeen ja miten subit toivoisivat sen tapahtuvan. Kommentoin aihetta siellä ja haluan jatkaa sitä hetken vielä tähän, sillä tämäkin osa-alue on minulle kovin totta. Olen hyvin kiinnostunut minulle tärkeiden ihmisten elämästä, motiiveista, peloista, haasteista, haaveista tai vaikka fantasioista. Luotaan mieluummin syvällä kuin pinnalla. Kun huomaan tilanteen, haasteen tai vaikka vaan jonkin pienen blokin subin ajatusmaailmassa, siitä tulee minulle helposti totta. Saatan helposti "isällisesti" pikkuhiljaa tai joskus ihan suoraan käskien aloittaa työstämään tätä blokkia. Joskus se saattaa tapahtua täysin huomaamatta ja joskus se taas nostetaan niin pinnalle kuin mahdollista. Henkilökohtaisesti en tiedä juurikaan isompaa ylpeyden aihetta kuin huomata oman subini ottavan askeleen eteenpäin.</p><p>Loppusanoina haluaisin kuitenkin sanoa, että edelliset ajatukset ovat minun tapani elää täysillä minun elämääni. En ajattele, että jonkun muun tapa olisi yhtään parempi tai huonompi kuin minun. Se on korkeintaan vaan erilainen. </p><p>Valoisampaa syksyä ihan kaikille!</p><p><br /></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-49013752444963603772022-08-27T20:17:00.002+03:002022-08-27T20:17:37.959+03:00Miljoona kiitosta!<p>Kiitos! Kiitos sinulle! Vähän yli kymmenen vuotta sitten aloitin tämän blogin. Blogin kirjoittaminen oli pitkään ollut haaveenani, mutta sopivaa hetkeä tai teemaa ei ollut elämässäni. Tästäkin huolimatta olen kirjoittanut hetken toistakin blogia ennen kuin aloitin tämän, mutta se jäi alkutaipalelleen, onneksi. </p><p>Nyt 10 vuotta myöhemmin ajattelin tehdä pienen katsauksen taaksepäin ja toisen eteenpäin. Kun aloitin tämän blogin, olin jo hetken ollut bdsm-maailmassa ja kevyesti myös skenessämme. Olin kuitenkin vitivalkoinen hiutale, mitä koen vieläkin välillä olevani, mutta intoni oli kova. Olin tilannut ebay.sta muutamia kehuttuja valtasuhde kirjoja ja ostanut jäsenyyden yhdeltä ulkomaalaiselta valtasuhde-foorumilta, missä käytöstavat, säännöt, keskustelu ja yhdessä oppiminen olivat kulmakiviä. Kaikki tämä johti pikkuhiljaa siihen, että aloin nähdä itseäni, seksuaalisuuttani ja ympäristöäni totaalisen eri tavalla kuin ennen. </p><p>Hieman tätä aikaisemmin olin ottanut ensi askeliani skeneen. Olin löytänyt huikeita ihmisiä ja ystäviä Turun Baletista ja lisäksi enenemässä määrin otin osaa keskusteluihin myös Turun ulkopuolella. Vaikka BDSM-yhdistys maailmassa henkinen kotini löytyikin Turusta, niin nettimaailmassa sitä en löytänyt. Huolimatta synnynnäisestä tarpeestani kyseenalaistaa asioita, koin että nettiyhteisömme tai ehkäpä yleisemmin skenemme ei jakanut usein samaa ajatusmaailmaa tai arvomaailmaa kuin minä. Tämä oli syy miksi aloitin bloggaamisen.</p><p>En iki päivänä uskonut 10v sitten, että kirjoittaisin vielä tänään tänne. Minulla ei ollut suuria haaveita tai odotuksia. Halusin lähinnä pitää itsestäni huolta ja päästellä tarinaani ulos ja toivoa että se koskettaa jotakuta ja vielä parempaa jos joku löytäisi tarinoistani itselleen puuttuvan palasen. Ehkäpä edellisestä syystä olen jaksanutkin kirjoittaa näinkin kauan, sillä palaute näinä vuosina on ollut 99.9% rakentavaa ja kaunista. </p><p>10v sitten näin skenemme ja keskustelumme hyvin fyysisenä. Itselleni valtasuhteilu näyttäytyy niin vahvana henkisenä molemminpuolisena matkana, että koin olevani skenessä hukassa. Löysin silloin todella vähän kaikupohjaa tai keskustelukavereita, joten ajattelin että kaltaisiani on pakko olla muitakin piilossa. Niinpä halusin kertoa omaa tarinaani.</p><p>Vaikka puhun arvomaailmani tai ajatusteni erilaisuudesta, en silti halua yhtään väittää että oma tapani olisi yhtään sen parempi kuin kenenkään muun. Olen ainoastaan halunnut saada ääneni kuuluville sitä tarvitseville ja tämä on ollut kanavani. </p><p>Kiitos kun olet lukenut näitä tarinoita. Haluan sanoa miljoona kertaa kiitos, sillä blogin statistiikka kertoo, että tätä on luettu tähän mennessä 997513 kertaa. Todelliselle bloggaajalle tuo ei olisi luku eikä mikään, mutta olen iloinen onnistumisestani. En tiedä miten kiittää muuta kuin sanoin, joten haastan sinut rakas lukijani. Kysy minulta jotain? Jos kysymyksesi liittyy valta-suhteiluun ja olet esittänyt kysymyksesi rakentavasti, saat 100% varmuudella vastauksen. Jos haluat kysyä jotain muuta, niin voit silti yrittää onneasi. Jos haluat kysyä meilitse, niin lähetä se osoitteeseen: molinays@gmail.com. Jos haluat kysyä anonyymisti, niin kommentoi kysymyksesi tähän ketjuun mikä pitäisi onnistua myös anonyymisti. </p><p>Kiitos!</p><p><br /></p><p><br /></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-31251584313583230172022-08-10T19:41:00.000+03:002022-08-10T19:41:02.905+03:00Viimeinen postaus (ei blogiin)<p>Minulla on elämässäni muutamia ohjenuoria ja yksi niistä on, että pyrin karsimaan elämästäni asioista jotka tuovat enemmän negatiivisia tunteita kuin positiivisia. Tästä syystä olen päättänyt ottaa etäisyyttä rakkaaseen BDSM-yhteisöön. Päätökseeni ei liity mitään dramatiikka tai viime aikaisia tapahtumia vaan se on ainoastaan pidemmän ajan ja pahanolon tulos. </p><p>Konkreettisena toimena se tarkoittaa, että tämän postauksen jälkeen poistan tunnukseni BDSM-baarista ja jatkossa entistä vähemmän osallistun myöskään pääkaupunkiseudun tapahtumiin. </p><p>Miksi sitten edes avaudun tästä? Yhteisömme on antanut minulle paljon. Koen olevani etuoikeutettu niistä kaikista tapahtumista ja ihmisistä jotka ovat suoraan tai välillisesti tuoneet iloa elämääni skenemme läpi. Minulla on yhteisössä paljon ystäviä ja paljon paljon enemmän tuttuja, niin olkoon tämä selityksenä häviämisestäni heille. </p><p>Toivoisin ympärillemme ymmärrystä ja itsetutkiskelua. Hyvin harvoin asiat ovat mustavalkoisia. Emme voi mitenkään ymmärtää ympäristöämme, vaikka niin helposti luulemmekin, ennen kuin ymmärrämme itseämme. </p><p>Minä tulen jatkossa keskittymään entistä enemmän positiivisiin asioihin elämässä ja suosittelen sitä ihan kaikille.</p><p>Positiivisia asioita toivotellen,</p><p>Peikko</p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-34708792207239239282022-07-20T10:32:00.005+03:002022-07-20T10:32:42.147+03:00Opas orgasmikontrolliin osa 1<p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;">Bloggaus vuosien aikana minulta useimmin kysytyt kysymykset ovat koskeneet orgasmikontrollia. Jonkun kerran minua on kannustettu kirjoittamaan asiasta ja en voi väittää etteikö aihe olisi kummitellut mielessäni jo tovin. Haastavaksi kirjoittamisen aiheesta tekee sen, ettei minulla ole oikein ollut vertaistukea aiheen tiimoilta, sillä koen että tätä aihetta voisi lähestyä monelta eri suunnalta. Joten nyt tämä teksti olkoon hyvin peikkomaisista lähtökohdista kirjoitettu enkä yritä kertoa että minun tapani olisi yhtään sen oikeampi kuin jonkun toisen. </span></span></p><p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;">Toinen syy sille, että tämä teksti ei ole syntynyt aikaisemmin liittyy siihen, että jotkut ihmiset eivät saa koskaan orgasmia ja olen joskus huomannut että keskustellessani tästä aiheesta minut on saatettu ymmärtää väärin. Tiedostan vahvasti sen, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät tule koskaan saamaan orgasmia ja tiedän että syitä tähän voi olla useita aina lähtien sairauksista päätyen fyysiseen mahdottomuuteen. Eli tekstilläni ei ole tarkoitus loukata ketään tai edes aiheuttaa pahaa mieltä.</span></span></span></span></p><p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;">Miksi minä kirjoitan tästä? Olen ehkä vähän vanhakantainen, sillä ajattelen fetissin olevan jotain, mitä ilman on hyvin vaikea olla. Esim. <a href="https://fetlife.com/home">Fetlife</a>.ssa saa linkitettyä omaan profiiliinsa fetissejä ja vaikka kuinka kiva olisi antaa ääneni vaikka märille t-paidoille tai tiukoille farkkupepuille, niin huolimatta siitä että edellä mainitut asiat ovat kivoja, niin ne eivät ole minulle fetissejä. Voin aivan hyvin elää hyvin seksuaalisena Peikkona ilman niitä, mutta en voisi ilman orgasmikontrollia. Minulla on siis vahva fetissi alistuvan orgasmeihin ja orgasmikontrolli on iso osa sen toteuttamista.</span></span></span></span></span></span></p><p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;">Fetissini ei ole laskeutunut minuun ulkopuolelta vaan koen, että se on ollut minussa aina. Kuitenkin se miten fetissini näin vaikka 10v sitten poikkeaa melko paljon siitä miten näen sen tänään. Kuten kaikessa tekemisessämme sekä kokemus että halu oppia uutta muokkaa tekemisiämme ja toivottavasti vielä parempaan suuntaan.</span></span></p><p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;">Kun syöt lempijäätelöäsi tai kumppanisi koskettaa sinua kiihottavasti, niin aivosi kertovat jäätelön maistuvan hyältä ja kosketuksen olevan taivaallista. On mielenkiintoista pohtia, että piiskan sivalluksesta aivot kertovat meille tämän sattuvan ja höyhenen kosketuksen kutittavan. Kun tätä ajatusta viedään vähän pidemmälle, niin aivosi kertovat sinulle, että juuri nyt tämä kiihotus on tarpeeksi sinulle ja saat orgasmin. Tästä orgasmikontrollissa on pitkälti kyse. Pikkuhiljaa vastakappale ehdollistetaan sille, että nämä viimeiset askeleet ennen orgasmia vaihdetaan johonkin toiseen toimintaan. Lelun kanssa nämä askeleet ovat muutettu äänekseni ja kun lasken hänelle yhdestä viiteen hän saa laueta päästessäni viimeiseen numeroon. Välillämme ehdollistaminen on hyvin vahvaa sillä leluni laukeaa minun päästessäni viimeisen numeroon, vaikka hän itse kuvittelee sen olevan syystä tai toisesta sillä hetkellä mahdotonta. Tällä hetkellä olen ehdollistamassa häntä myös toiseen toimintaan, mutta kertonen siitä joskus myöhemmin. Kun suhdetta ja ehdollistamista jaksaa rauhassa rakentaa olemme tilanteessa missä lelu ei pysty laukemaan ilman ääntäni ja toisaalta taas jos vaikka vaatteet päällä otan hänet syliini ja lasken niin hän laukeaa, joka ainoa kerta. Meidän suhteessa hänen orgasmin ovat minun.</span></span></span></span></p><p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;">Miten tähän päästään? Hyvään lopputulokseen ei ole oikotietä. Kaikki perustuu luottamukseen, arvostukseen, hyvään kommunikointiin, tunneälyyn, valtasuhteeseen ja sekä vahvaan haluun (omalla kohdallani fetissiin) rakentaa ehdollistamista. Se ei tarkoita sitä, että ensimmäiset sanani lelulleni olisivat olleet "<i>sinä et saa sitten laueta ilman lupaani</i>", vaan niin kuin elämässä yleensäkin hyvät asiat rakennetaan hitaasti.</span></span></span></span></span></span></p><p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;">Toimivassa valtasuhteessa alistuva usein haluaa olla hyvä "tyttö". Tämä usein tarkoittaa sitä, että alistuva haluaa toimillaan tehdä dominoivan osapuolen tyytyväiseksi ja iloiseksi. Parhaimmillaan dominoiva tuntee rehellisistä ylpeyttä alistuvastaan ja näyttää tuntemuksensa hänelle. Kun alistuva taas tuntee olevansa ylpeyden kohde se on parasta materiaalia rakennettaessa orgasmikontrollia.</span></span></p><p>Luonnollisesti jokainen meistä laukeaa hieman eri tavalla ja eri määriä. Joillekin luonnostaan orgasmi saattaa olla kovan työn takana kun taas jollakulla toisella se kurkkii nurkan takana koko ajan. Omasta kokemuksestani yksi valtasuhteilun parhaita puolia on se, että edellä kuvailemani jana lyhenee hurjasti. Valtasuhteiden dynamiikka parhaimmillaan vie niin syviin tiloihin, että jotkut muurit orgasmien edessä saattaavat helposti murtua, koska dynamiikka vie tilannetta vahvasti. Mitä enemmän orgasmia pohtii, sitä kauemmas se juoksee, mitä enemmän on hyvän dynamiikan sisällä sitä lähemmäs orgasmi tulee itsestään. Niinpä rakentamalla hyvän valtasuhdedynamiikan, orgasmi usein jo odottaa lähempänä kuin osaat kuvitellakaan. </p><p>Kannattaa aloittaa pienin fyysisin askelein. Parhaassa tapauksessa ensimmäinen askel on edellä kuvaamani tilanne, missä orgasmista ensin tehdää luonnollinen osa toimivaa valtasuhdetta. Seuraava sopiva askel on siitä kertominen. Tämä voi olla sana tai lause miksei jopa ele (tähän myöhemmin), mieluusti jopa sellainen mikä liittään teitä vielä enemmän yhteen. Hyviä tapoja aloittaa voi olla esimerkiksi käsky "<i>Haluan, että sanot "Lelu laukeaa", vähän ennenkuin laukeat</i>". Aluksi tämä varmasti tulee olemaan vaikeaa, mutta "hyvä tyttö" haluaa onnistua ja väitän että jo muutaman kerran jälkeen saatte tulosta aikaiseksi. Muistakaan kuitenkin, että alussa varmasti tulee pieniä pettymyksiä, jotka saattavat muuttua isoiksikin alistuvan mielessä. Muista, että rakennat jotain uutta ja dominoivan tuki tilantteessa kuin tilanteessa on tärkeää. </p><p>Tähän lauseeseen on hyvä päättää tämä teksti ja jatkaa aiheesta myöhemmin. </p><p><span style="vertical-align: inherit;"><span style="vertical-align: inherit;"><br /></span></span></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-21652573772988187842022-06-19T18:07:00.001+03:002022-06-19T18:07:06.609+03:00Intiimi kuittaus kiimassa<p>Tykkään puskea rajoja, sekä omiani että leluni. Olen varsin tarkka havannoija sekä sisältä että ulkoapäin ja intuiitioni on tarkin mittarini. Olen tottunut siihen että vaistoni ja intuiitioni kertovat minulle tarkkaan sopivat askelmerkit ja ne ovat olleet hyvin harvoin väärässä. Niinpä mahdollisimman usein haluankin elää hetkessä ja usein päätökseni tulevat nopeasti ja perustuvat siihen mikä juuri sillä hetkellä tuntuu parhaalta. Koen myös näkeväni elämässäni tilaisuuksia siellä minne monen muiden katseet eivät yllä tai sitten ne ovat vaan tilaisuuksia mitkä sopivat juuri minulle.</p><p>Kuitenkaan rajoja ei oikein voi ylittää ennen kuin ne on luotu. Tähän liittyen annoin lelulleni tovi sitten kirjoitustehtävän, jonka aihe oli: "<i>Miten haluaisin valtasuhteen näkyvän elämässäni / arjessani</i>". Kuten aina tämän tapaisissa tehtävissä aika ei ole minulle määrittävä tekijä vaan sisältö ja niinpä leluni sai itse päättää kauanko tämän tekstin tekemiseen hän tarvitsee aikaa. Tästä huolimatta kävi niin, että leluni ei saanut tekstiä aikaiseksi määräaikaan mennessä.</p><p>Meillä ei ole vielä ollut useita mahdollisuuksia käydä yhdessä kinkybileissä. Ne kerrat kun olemme bileisiin päässeet ovat kuitenkin olleet kovin intensiivisiä. Minulle bileet parhaimmillaan näyttäytyvät paikkoina, joissa rajoja on helppo venytellä. Julkisuus, stimuloiva ympäristö ja hyvät laitteet tuovat usein mukanaan kivan mausteen, joka vaan helposti puskee minua eteenpäin. Olen myös ollut huomaavani, vaikka leluni tätä tuskin ääneen myöntäisi, että bileiden ilmassa on varmaan jotain, mikä tekee hänet entistä kiimaisemmaksi ja halukkaammaksi kokea uusia asioita.</p><p>Olimme istuneet vasta tovin <a href="https://www.german-fetish-ball.de/sweet-surrender/">Sweet Surrender</a> -bileissä, kun silmiini osui upea valurautainen matalahko häkki. Komensin leluani katsomaan samaan suuntaan samalla kommentoiden, että mikä ihana paikka tuo onkaan lelulleni. Nähtyään häkin, lelun suusta pääsi spontaani "<i>eikä</i>!", mutta hänen silmänsä kertoivat ihan muuta. Hetken päästä suuntasimme häkin viereen, aukaisin sen oven ja käskin leluni konttaamaan sinne sisään. Jotain primääristä nousi hänestä pintaan samalla hetkellä ja se oli nähtävissä ulkopuoleltakin. Jokaisella konttausaskeleella lelu muuttui enemmän ja enemmän poissaolevaksi ja veltoksi. Lopulta hän valahti silmät kiinni, kiimasta kiemurrellen pitkin häkin reunoja. Minä istahdin häkin oven eteen ja aloitimme keskustelun siitä miten tärkeää on pitää kiinni sovituista tehtävien aikarajoista. Keskustelu ei tuntunut etenevän mihinkään, sillä leluni yritti koko ajan saada käteni joko hänen kaulalleen tai jalkojenväliin, jonne kyllä saatoin hetkeksi ne myös viedä vain ottaakseni ne pian häkin ulkopuolelle. "<i>Minähän olen kiltti!</i>" huudahdukset tulvivat ulos häkistä, mutta en ottanut niitä kuuleviin korviini. Vein välillä käteni uudestaan hänen kaulalleen ja hänen jalkojen väliin vetääkseni ne taas pois ja jättäen leluni kiemurtelemaan häkkiin. Huomasin jopa pienen kiukun kasvavan häkin sisällä, mikä on aina tervetullutta vaikkakin aika huonosti siedän mitään topping for bottom yrityksiä. Nousin seisomaan, avasin häkin oven ja aloin tökkimään maiharin kärjelläni ensin leluni kylkiä ja rintoja. Lopuksi "astuin" maiharillani leluni posken päälle painaen hänet häkin pohjaa vasten. Jotain upean maagista tapahtui, lelu hävisi totaalisesti jonnekin ja hänen raajansa rimpuilivat pitkin häkin seiniä. </p><p><i>- Tiedätkö leluni että jos nyt käskisin laukeaisit pitkin häkin reunoja?</i></p><p><b>Leluni silmin:</b></p><p><i></i></p><blockquote><p><i>Tiedän tai tiedostan että tykkään välillä hurjistakin jutuista ja kovemmasta valta-asetelmasta. Minulle se siis tarkoittaa tiukempaa asetelmaa tai ehkä ulospäin jopa nöyryyttävämpää otetta.</i></p><p><i>Minulle häkissä oleminen ja se meidän juttu siinä oli juuri sitä.</i></p><p><i>Jollaintavalla se meni jopa yli pääni sisällä koska muistan että siinä kun pidit jalkaasi päälläni en oikein osannut enää hallita itseäni. Vähän kuin olisi katsonut tilannetta sivusta käsin tai ikään kuin keho vain otti itsensä valtaan. Pelottavaa ehkä jollain mittapuulla mutta kuitenkin äärimmäisen nautittavaa ja vapauttavaa.</i></p><p><i>En oikein osannut niitä tunteita heti käsitellä, mutta yhtäkaikki minulla on aina hyvin luottavainen olo tällaisessakin leikissä vaikka se saattaa näyttää rajulta ulospäin.</i></p></blockquote><p><br /></p><p>Jatkoin maiharileikkiäni vielä tovin. Välillä käyden keskustelua siitä miten tärkeää on pitää kiinni sovituista tehtävistä ja lupauksista, sillä ne luovat pohjan koko suhteelle. Välillä viestini meni kuuroille korville ja niinpä jouduin taputtelemaan leluni poskille, jotta hän sai takaisin silmäkontaktini. Lopulta edessäni oli hyvin nöyrtynyt ja alistunut lelu, joka varmasti ymmärsi viestini tärkeyden. Laitoin hänet takaisin häkin lattialle ja painoin maiharillani hänet lattiaa vasten. Samalla hetkellä ystävä pariskuntamme tulivat kuin tilauksesta paikalle. </p><p><i>- Haluatteko nähdä miten ehdollistetut orgasmit toimivat? </i></p><p>Sain vastaukseksi kaksi nyökkäystä penkiltä. Taputtelin leluni poskia ja käskin hänen katsoa minua silmiin. Hän sai vaivoin silmänsä auki. Painoin käteni hänen kaulalleen ja käskin hänen katsoa silmiini. </p><p>- <i>En pysty</i></p><p><i>- Kyllä pystyt!</i></p><p>Laitoin toisen käteni leluni jalkojenväliin, toisen painaessa hänet tiukasti kaulasta häkin lattiaa vasten. Laskin ripeästi yhdestä viiteen ja lopetettuani irrotin molemmat kädet nopeasti ja istahdin häkin oven eteen. Siinä yhdessä katsoimme häkissä laukeavaa leluani.</p><p>Edellä kerrotun jälkeen siirryimme varsin nopeasti hotellille ja päädyimme kuumaan suihkuun missä käytin leluni suuta rajusti. Lopulta hänen maatessa rättiväsyneenä suihkun lattialla virtsasin hänen päällensä. Tämän jälkeen pesin hänet hellästi. Kannoin hänet sänkyymme missä kuivasin hänet huolella ja hellästi sekä peittelin hänet lopulta lämpimästi nukkumaan. </p><p><b>Leluni silmin:</b></p><p><i></i></p><blockquote><p><i>Minä koen kaiken sellaisen mitä meillä oli bileissä ja jälkeenpäin hotellissa ja suihkussa pään nollauksena ja oman paikkani vahvistamisena. Se tekee mielelleni hyvää, se on kuin jonkinlaista mielen terapiaa ja avaa toki niitä blokkeja lisää.</i></p><p><i>Minussa on sellainen puoli joka välillä janoaa sitä että saa ja voi alistua ja väliin sellainen primal puoli joka tykkää kovasti fyysisestä kosketuksesta, unohtamatta kuitenkaan sitä henkistä puolta ja minusta meillä oli melko kattavasti nämä kaikki ainekset siellä bileissä ja hotellissa.</i></p><p><i>Minun on pitänyt miettiä mitä esim minulle merkitsee tai miltä tuntuu kun päälleni virtsataan. On jännä huomata että sen voi nähdä kahdella eri tavalla. Joko täysin nöyryyttävänä, jolloin se saa päässäni lievästi negatiivisen sävyn ja se tehdään ikään kuin nöyryytysmielessä.</i></p><p></p><p><i>Tai ikään kuin jopa arvostavana eleenä olla tai kuulua toiselle, jolloin se muuttuu mielessäni heti kiihottavaksi ja jollaintapaa hyvin intiimiksi tapahtumaksi.</i></p></blockquote><p><i></i></p><p><i></i></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-21843659974461385432022-05-30T13:01:00.001+03:002022-05-30T13:01:14.539+03:00 Lelun kanssa German Fetish Ball -tapahtumassa<p><a href="https://www.german-fetish-ball.de/en/" target="_blank">German Fetish Ball</a>- tapahtuma järjestettiin taasen koronan helpotettua kuristusotettaan. Heti kun alkuvuodesta tapahtuma varmistui päätimme lähteä matkaan ja ostimme liput kaksiin bileisiin. Suurin innostuksen me kohdistui <a href="https://www.german-fetish-ball.de/en/sweet-surrender-2022/" target="_blank">Sweet Surrender</a> bileisiin, joita markkinoitiin vahvasti D/s-henkisenä tapahtumana, mutta ostimme liput myös päätapahtumaan tarkoituksenamme mennä fiilistelemään (kumi)pukuloistoa.</p><p>Lähdimme reissuun jo keskiviikkona, sillä suunnittelimme käyvämme läpi muutamia kinkykauppoja ja lisäksi nauttia sekä marsipaanista, hyvästä sushista sekä tietenkin snitzeleistä. Hotellivaraukseemme kuului ilmainen kuljetus lentoasemalta ja lähestyessämme hotellia kuskimme osoitti meille <a href="http://kitkatclub.org/" target="_blank">KitKat</a> clubia leikkisästi ja kun kerroin että tuonnehan me menemme hän tiukkaan sävyyn ohjeisti että se ei ole meidän paikkamme. Kuulin hymähtelyä takapenkiltä.</p><p>Berliinissä on paljon mainioita (kinky)kauppoja joista löytyy jokaiselle jotakin. Alkuviikon aikana kävimme useammassa kumivaatteita myyvistä liikkeistä esim. <a href="https://www.savage-wear.com/de" target="_blank">Savage Wear</a> ja <a href="https://www.demask-berlin.de/" target="_blank">Demask Berlin</a> , joissa käytännössä kaikissa oli myös ateljee. Yllättäen myynnissä oli paljon valmiita kumiasusteita ja mittatilauksena olisi varmasti saanut vaikka mitä. Kumpikaan meistä ei kuitenkaan ole kumi-ihmisiä, vaikka totesinkin useaan kertaan kuinka kuumalta leluni mittatilaustyönä tehdyssä kumimekossa näyttäisikään. Sen verran vahva olin toteamuksessani että selkeästi asia lämmitti myös lelua ja uskompa että lähitulevaisuudessa saan ihailuni lävitse.</p><p>Etukäteen kysellessämme kauppasuosituksia jokainen mainitsi liikkeen <a href="http://www.hautnahberlin.de/" target="_blank">Hautnah</a>. Tämä oli toki käynnin arvoinen, mutta vaatetus oli ehkäpä meidän makuun liian fetissi- ja vinyylimäistä. Hintataso liikkeessä oli mielestäni myös aavistuksen kova, mutta toisaalta kaipa vaatteet olivat hyvin uniikkeja. Hauskana yksityiskohtana liikkeen vierestä löytyy koirien merkkivaatteita ja -pantoja myyvä liike <a href="https://www.kokovonknebel.com/en" target="_blank">Koko von Knebel</a>, mistä löytyi kyllä koko reissun päheimmät ja söpöimmät pannat.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheVDufVZJPkUHxO2ZpKXNAXifOs5rPyF5j0aBMWhsYJ5AqJo-yfZ0_pNaxT6Xih_uPRgT-DMWJE4BYAh95XrC9zxAkwlI2CKz9ARsrGIRP6IUoK-Xzr5TvbBc5XMo0d8xy5_MNuqu3CaUPqwovc9JT3gNp4WHG58IKjI2mhGiYVzi0nwdpIKjZvxl8jg/s4608/IMG_20220527_150305100.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="4608" data-original-width="3456" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheVDufVZJPkUHxO2ZpKXNAXifOs5rPyF5j0aBMWhsYJ5AqJo-yfZ0_pNaxT6Xih_uPRgT-DMWJE4BYAh95XrC9zxAkwlI2CKz9ARsrGIRP6IUoK-Xzr5TvbBc5XMo0d8xy5_MNuqu3CaUPqwovc9JT3gNp4WHG58IKjI2mhGiYVzi0nwdpIKjZvxl8jg/w150-h200/IMG_20220527_150305100.jpg" width="150" /></a></div></div>Rahani olin kuitenkin säästänyt <a href="https://www.mchurt.eu/" target="_blank">McHurttiin</a>, joka oli vaihtanut osoitetta viime käyntini jälkeen ja nyt sijaitsi todella helppojen yhteyksien päässä. Hauskasti heillä ei ole vieläkään näyteikkunaa ja ohi kävelee jollei ole tarkkana. McHurt on ollut paras välinekauppa omiin tarkoituksiini ja se ei pettänyt tälläkään kertaa. Tuotteet olivat kautta linjan laadukkaita ja asiakaspalvelu oli loistavaa. Innostuin shoppailemaan melko paljon ja asioita joita en edes kuvitellut hankkivani, mutta kiilto leluni silmissä sai minut uusiin aatoksiin. Isoimpaan ostokseeni tarvimme myyjän apua, jotta sopiva koko ja ajatus löytyi ja arvostan yli kaiken tapaa jolla myyjä otti tilanteen haltuun. Olimme leluni kanssa uuden edessä ja myyjä tosi korrektisti aina kysyi saako auttaa ja koskea ennenkuin eteni pyynnöissämme. Ehkäpä joskus myöhemmissä postauksissa kerron tarkemmin mihin matkabudjettini hupeni.<p></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha0PhzncMqTr5XXFSgiGpFxmwW6YcjHi6nYdXrhBHUYSmkxOW7zvW1yQv07G0V058bdiKRZ870TTTnlnoiKTEWc9-sX0SHxAdSAHVtHxph3iFV5RGiUqAb6LgRCozESmuMXhTWm9LNLCHuU91wNF80nhswDwBDI-yh79giUniX685bst-DOBsx2FrMKA/s4608/IMG_20220527_150259492.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="4608" data-original-width="3456" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha0PhzncMqTr5XXFSgiGpFxmwW6YcjHi6nYdXrhBHUYSmkxOW7zvW1yQv07G0V058bdiKRZ870TTTnlnoiKTEWc9-sX0SHxAdSAHVtHxph3iFV5RGiUqAb6LgRCozESmuMXhTWm9LNLCHuU91wNF80nhswDwBDI-yh79giUniX685bst-DOBsx2FrMKA/w150-h200/IMG_20220527_150259492.jpg" width="150" /></a></div>Perjantaina oli vuorossa Sweet Surrender bileet, joihin olimme toivomme ja intomme pitkälti laittaneet. Minä vahvasti senkin takia, että lelu oli unohtanut yhden yhteisen tehtävämme oman osuuden ja olin sanonut kuittaavani sen julkisesti näissä bileissä. Pakko kuitenkin sanoa että bileet olivat bileinä pettymys. Sinällään tila oli hyvä ja paikalla oli paljon kivoja laitteita, mutta pari asiaa häiritsi kovasti. Menimme bileisiin ystäväparin kanssa, joille bileet olivat ensimmäiset. Ovella dresscode tarkastaja oli mielestäni tyly ja passitti ystävämme vaihtamaan/vähentämään asuaan kolme kertaa. Sinällään ymmärrän tiukan dresscoden, mutta kun se tuntui olevan tosi valikoivaa ja värisyrjivää. Jos päällä oli pelkästään mustaa niin tuntui pääsevän sisälle kumiasuista nyt puhumattakaan. Paikalla oli loppuillasta useampi yksinäinen bilettäjä mustissa nahkashortseissa ja nuhjuisessa mustassa t-paidassa. Mutta silti varmaankin maassa maan tavalla. Lisäksi bileet eivät olleet osallistujamäärässä kovin iso menestys ja ainakin poistuessamme pikkutunneilla hotellille arvioisin että paikalle olisi hyvin mahtunut ainakin kolminkertainen määrä bilettäjiä.<p></p><p>Huolimatta nilityksestäni minulla ja lelulla oli huikea yö, mikä jatkui vielä hotellilla enkä vielä tiedä</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQo_CAasIXw0x4P2f2UxoSoLrU9IoclNmu1sExNJzFaFCv0xmWUkz5qoNlYRsxP0sfKuPtm3scYbONTkQSJKLId0Vl14yFhWpjC6GJ56qw6imw-3qasrYNcO5vZFsL4N5RaIXDUOAyLs9iHlyyX9Lk-RMgANtbejadGbGb3w3HPy8_7ub9mYP8jlZ4jA/s4608/IMG_20220527_150331338.jpg" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="4608" data-original-width="3456" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQo_CAasIXw0x4P2f2UxoSoLrU9IoclNmu1sExNJzFaFCv0xmWUkz5qoNlYRsxP0sfKuPtm3scYbONTkQSJKLId0Vl14yFhWpjC6GJ56qw6imw-3qasrYNcO5vZFsL4N5RaIXDUOAyLs9iHlyyX9Lk-RMgANtbejadGbGb3w3HPy8_7ub9mYP8jlZ4jA/w150-h200/IMG_20220527_150331338.jpg" width="150" /></a></div>miten osaan iltamme pukea sitä arvostavalle tavalla sanoiksi. Lupaan kuitenkin myöhemmin yrittää. Huolimatta tylsästä sisääntulosta, ystävämmekin pääsivät kivasti nauttimaan toisistaan julkisesti.<p></p><p>Lauantaina olisi ollut tarjolla viikon päätapahtuma, johon meillä oli hankittuna varsin kalliit liput. Kuitenkin bileaamuna olimme vieläkin varsin tiloissa ja väsyneinä edellisestä yöstä ja päätimme yhdessä tuumin vaihtaa bileet hyvään ruokaan. Postasin bileiden fb-ryhmään myyväni liput pienellä alehinnalla ja liput menivät onnekkaalle tanskalaisparille. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQgx-mblAWYdz8iOZhZ_o6Z34WZcjt6t61IQT8wCK-Te_vhQ0Xpg_YZX7qs-UQUF8O8dvWGHkV8ozToYZtSVnoQ7fD6ljTH4EufJjGcPDSTYUU4rEiVRa_mTqRBPLcoy3Ty7fkAUxLmBB7QsUHAx4OzWmHn-jnQiNS-FkeVAj3-Njm7vgbZTX20nUr6w/s4608/IMG_20220527_150327239.jpg" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4608" data-original-width="3456" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQgx-mblAWYdz8iOZhZ_o6Z34WZcjt6t61IQT8wCK-Te_vhQ0Xpg_YZX7qs-UQUF8O8dvWGHkV8ozToYZtSVnoQ7fD6ljTH4EufJjGcPDSTYUU4rEiVRa_mTqRBPLcoy3Ty7fkAUxLmBB7QsUHAx4OzWmHn-jnQiNS-FkeVAj3-Njm7vgbZTX20nUr6w/w150-h200/IMG_20220527_150327239.jpg" width="150" /></a></div><p></p><p>Yhteisenä reissuna täysin kympin matka, varsinkin kun meillä on aika harvakseen mahdollisuuksia viettää pidempiä aikoja yhdessä. Menemmekö ulkomaille bileisiin uudestaan? Varmasti, mutta emme Berliinin bileisiin vaan seuraavaksi matkaamme jonnekin missä valtasuhteiden monimuotoisuus näkyy vahvemmin.</p><p><br />Kuvat McHurtista.</p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p><p><br /></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-80049046082687839392022-05-12T21:14:00.000+03:002022-05-12T21:14:10.931+03:00Orgasmi aitiopaikalta<p>Vaikka näennäisesti voisi kuvitella leluni olevan varsin rauhallinen pakkaus, mitä hän onkin arjessamme, mutta sängyssä hänestä kuoriutuu melkoinen willikissa. Hän rimpuilee, raapii, puree tyynyä, ryömii, kierii, yrittää ohjailla ja kastelee futonini kerta toisensa jälkeen. Parasta tässä aktiivisuudessa on se, että hän ei muista tästä toiminnastaan juuri mitään jälkikäteen, mutta hänen lihaksensa tosin muistuttavat tästä viimeistään aamulla. Joku voisi kuvitella, että moinen käytös voisi olla kiva kitkeä pois, mutta rakastan tätä kaikkea. Muutaman kerran tosin hänen nyrkkinsä on eksynyt penikseni ympärille suunnilleen samalla hetkellä kun leluni on lauennut ja olen pienessä paniikissa joutunut vääntämään hänen nyrkkinsä auki varsin ripeästi. </p><p>Joskus kuitenkin on kiva työstää leluani ihan rauhassa ja joko kiinnittää hänet tiukasti tai sitten vaan muuten rajoittaa liikkumista kevyemmin. Tässä yhtenä iltana arkisessa tilanteessa leluni halasi itseään tai ainakin se minulta näytti tältä. Tässä hetkessä jokin mielessäni napsahti, niin kuin usein tällaisissa tilanteissa saattaa käydä ja hetkeä myöhemmin hänellä olikin rannekahleet, kädet vedettynä tiukasti vartalon yli etupuolelta tiukkaan halaukseen ja olin kiinnittänyt kahleet tiukasti hänen selkänsä takaa narun kanssa. Talutin hänet futonille ja tuuppasin hänet mahalleen. Työnsin ison lieriötyynyn hänen lantionsa alle, jotta hänen takapuolena olisi kivasti esillä ja revin housut hänen päältään. </p><p>Minulle valtadynamiikka perustuu paljon tilanne- ja tunneälyn varaan. Minusta meillä kaikilla on paljon kiihottavia asioita, joista haaveilemme, mutta jokin blokki päässämme estää sen toteuttamista tai jopa siitä puhumisen. Minusta toimivalla valtasuhteella on mitä parhain pohja purkaa tällaisia blokkeja ja jopa lopulta murtaa ne, jolloin kokonaisuus voi muuttua entistä nautinnollisemmiksi. </p><p>Istuin lelun jalkojen päällä kämmenet hänen pakaroillaan ja tokaisin jotain seuraavaa. <i>Nyt minulla on hyvä hetki tutkia sinua peppuasi. </i>Huolimatta siitä, että lelun peppu on kyllä välillä kovassakin käytössä, niin hänelle ajatus siitä että katselen ja "<i>tutkin</i>" sitä, on kerrassaan sietämätön. Mutta lelu on luotu käytettäväksi ja jopa sietämätön asia voi kiihottaa lisää. Niinpä levittäessäni hänen pakaroitaan alkoi taas se julmettu rimpuilu ja neuvottelu aiheesta. Tällä kertaa tosin hänen neuvotteluvaltit olivat melko vähissä sillä hänen kädet olivat tiukasti kiinni ja olin jo valmiiksi fyysisesti niskan päällä. "<i>Ei, ei, ei, ei noin voi tehdä!</i>", allani rimpuileva lelu kuvitteli saavasi tahtonsa läpi. Levitin hänet pakarat auki ja sanoin "<i>Nyt kuule tuijotan suoraan sinun peppureikääsi ja se tuijottaa minua takaisin</i>". Rimpuilu ja neuvottelu jatkui entistä kovempana.</p><p>Hetkeä myöhemmin kyllästyin neuvottelun desibeleihin ja tukin lelun suun pallogägillä. Voi kuinka kuolalla voikin olla rauhoittava vaikutus ja pian vastustelut alkoivat keventyä eikä aikaakaan kun allani oli täysin muovailtava lelu. Asettelin anaalikoukun lelun sisään, jonka jälkeen allani olikin omassa subtilassaan leijaileva kiimainen nainen. Leikittelin koukun kanssa ja annoin kiiman kasvaa. Otin sormeni avuksi ja täytin hänen toisenkin reikänsä. Hänen vartalonsa ja elekielensä kertoi suunnattomasta kiimasta. Hetkeä myöhemmin työnsin penikseni hänen sisäänsä samalla leikkien koukun kanssa. Kuulin pallon takaa aneluja orgasmista, mutta mielessäni olikin jotain muuta. Nautiskelin tovin lelustani, kunnes aloin laskea hänellä hyvin hitaasti. Lelu yritti pallon läpi viestittää, ettei pystyisi pidättelemään, mutta näihin neuvotteluihin en usko. <b>Hänen orgasminsa ovat Minun.</b> Niinpä tyydyttelin itseäni hitaasti eteenpäin ja päästyäni numero neljään, oli lelu jo tapansa mukaan ajanut itsensä täysin odottavaan tilaan. Irtaannuin hänestä nopeasti ja sanoin että "<i>Ei vielä!</i>".</p><p>Lelu aloitti itkupotkuraivarinsa, jota säestettiin huudoin "<i>Ei ei ei!! Noin ei saa tehdä!! Miksiiiiiii!!!</i>". Kysyin rauhallisella äänellä kumpi meistä hänen orgasmeistaan päättää, mutta vastaus oli epämääräistä ei-muminaa. Istahdin uudestaan lelun jalkojen päälle ja aloin läpsia lujaa hänen pakaroitaan samalla muistuttaen kumpi näistä orgasmeista päättää. </p><p>Hieman myöhemmin työnnyin uudestaan leluuni. Toinen käteni painoi hänet niskasta vahvasti patjaa vasten ja toinen käteni leikitteli koukun kanssa. Pian olimme taas kiiman kieputtimessa. Aloin uudestaan laskea lelulleni, mutta tällä kertaa vielä hitaammin jos mahdollista, kuitenkin koko ajan leikkien koukun kanssa. Päästyäni neljään irtaannuin lelusta kokonaan, pitäen kiinni ainoastaan koukusta. Lopulta päästin irti koukusta ja nousin seisomaan sängyn viereen ja sanoin "Viisi". Leluni laukesi "yksin" kiemurrellen edessäni. Koin etuoikeutetuksi itseni kun voin kokea jotain tällaista. </p><p><br /></p><p><br /></p><p> </p><p><br /></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-30698949444269694252022-04-30T17:11:00.000+03:002022-04-30T17:11:25.145+03:00Orgasmikontrolli, seuraava taso.<p>Orgasmikontrollissa minun fetissiäni ehkäpä eniten kutittelee ajatus siitä, että minun sanoihin on kytkettynä leluni upein seksuaalinen nautinto. Edellistä lausetta vielä buustaa se ajatus, että leluni ei ollut ennen tapaamistamme lauennut koskaan, mutta nyt hänestä on koulutettu minulle lelu, joka laukeaa aina kun minä niin haluan. Olen muutaman kerran aloittanut leluni kanssa keskustelua siitä, että olisin täysin valmis opettamaan hänet laukeamaan myös itsekseen, mikä voisi olla hänelle joskus kätevää, mutta leluni haluaa asian olevan juuri näin. Hänen orgasminsa ovat minun. Arvostan! 💓</p><p>Orgasmikontrolli tuo mukanaan nautittavia sivupolkuja. Minun omat orgasmini tulevat usein "namutellen". Tämä tarkoittaa sitä, että nautin usein hitaasta fiilistelystä ennen omaa huippuani. Melkein joka kerta kun laukean, niin kuiskuttelen hitaasti sanat yhdestä viiteen leluni korvaan ja kun laukean, niin lelu tekee samoin täysin samalla hetkellä kanssani. Tällainen tilanne ja tunne on käsittämättömän nautinnollinen. Lelu kiemurtelemassa allani orgasminsa kourissa samalla hetkellä kun itse purkaudun ja painaudun lujasti häneen.</p><p>Olemme olleet joitakin kertoja tilanteessa, missä aloittaessani laskemista näen leluni silmistä epätoivon "<i>en pysty mitenkään enää</i>". En ole koskaan ollut huolissani, vaan tiedän miten hän toimii, mitä hän toivoo ja ennen kaikkea mitä minä haluan. Näiden asioiden välissä ei ole tyhjää tilaa ja niinpä lelun orgasmi purkautuu taikatempun tavoin joka ainoa kerta, koska näin käsken. </p><p>Joskus mietin nautinko orgasmien tuottamisesta liikaa. Tätä voi katsella kahdesta eri suunnasta. Toinen ovat hetkiä jolloin, hieman leikkisästi tosin, pelkään että orgasmoin leluni tajuttomaksi. En tiedä olisiko se edes mahdollista, tavoitteeni se ainakaan ei ole. Leluni tosin taitaa olla sitä mieltä, että hänen sanavarastostaan puuttuu kokonaan tässä yhteydessä sana "<i>liikaa</i>". </p><p>Toiset taas ovat hetkiä jolloin ajan leluni orgasmin omani edelle. Tätä tapahtuu aina välillä ja se ei edes suuremmin häiritse minua, mutta olen joka tapauksessa alkanut rakentaa tämän ympärille orgamiskontrollin seuraava tasoa. Olen yhdessä olomme aikana aina välillä kuiskutellut leluni korvaan, että aina kun minä laukea, se voisi olla samalla lupa hänelle laueta. Tämä ajatus vähän muuttaisi, dynamiikkaamme, sillä aina aikaisemmin hänen orgasminsa on ollut sidottuna minun ääneeni ja sanaani ja nyt edellisten lisäksi se voisi olla sidottuna myös minun orgasmiini. Olen huomannut leluni vartalon reaktioista, että ajatuksena tämä ei ole ollut täysin tervetullut, mutta mielenkiintoisella tavalla näin. Kyse ei niinkään ole siitä, että nyt taikasanani katoaisi, vaan lelun ajatuksesta "<i>pystynkö minä?</i>" </p><p>Minä ajattelen orgasmikontrollista niin, että haluan opetella ja kouluttaa tapoja mitkä palvelevat MEitä. Se että kontrolli tällä hetkellä välillämme on maagista, ei tarkoita ollenkaan sitä että tähän haluaisin pysähtyä. En halua pysähtyä koskaan. Niinpä seuraavaa askelta on nyt kuiskuteltu leluni korvaan jo tovi ja oli aika ottaa seuraava askel. </p><p>Olin antanut leluni orgasmoida itsensä jo kovin pehmeäksi. Mutta kuten usein käy, se "<i>kiima nousee aina uudestaan jostain</i>". Namuttelin hitaasti leluni päällä ja tällä kertaa halusin, että laukeaisimme yhdessä, mutta ilman että minä keskittyisin laskemiseen. Niinpä kumarruin leluni korvan juureen ja kuiskuttelin hänelle tuhmia sanoja mikä saa hänet entistä kiimaisemmaksi. Kerroin myös, että en aio laskea hänelle, mutta hän saa laueta samalla kuin minäkin. Leluni suusta tulleen äänähdyksen olisi voinut tulkita epätoivon ja jopa pienen kiukun huudahduksesi. "<i>Tiedän että pystyt tähän</i>", ja jatkoin namutteluani. Huomasin kuinka leluni vartalo tuli vielä enemmän yhtä kanssani vaikka hän oli omissa tiloissaan. Hän ikään kuin tunnusteli minua sisältäpäin, kuunteli hengitystäni ja resonoin vartalollaan kanssani vaikka hän olikin omassa kuplassaan. Minä unohdin leluni orgasmin, sillä tiesin mitä tulee tapahtuvaksi. Namuttelin itseni loppuun ja kun laukesin, leluni huutolaukesi täristen allani.</p><p><br /></p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-84668649804716176582022-04-24T19:54:00.000+03:002022-04-24T19:54:04.285+03:00Brutaalia 🧡<p>Saatan huomata ja huomioida ihmisissä mitä merkillisimpiä asioita. Tällainen asia voi olla vaikka ryhti, (erikoinen) tyyli, (tunne)äly, käytöstavat, hyvä peppu, ryhti tai moni muu asia, mutta se ei ole koskaan ollut suu, enkä usko että tuleekaan olemaan. En muista koskaan sanoneeni tai pohtineeni, että olipas hänellä kaunis suu. Semisti huvittavaksi asian tekee se, että jos vaikka huulet ovat punatut se usein jopa huonontaa asiaa pääkopassani, Jos minun maailmassani suulla esteettisesti ei ole juurikaan merkitystä, niin kinkyily mielessä kyllä on ja siellähän suu voi kyllä olla hyvä ja jopa taivaallinen.</p><p>Pidän siitä, että koskettelen toista suullani. Suuseksi antavana osapuolena on yksi elämäni suurimmista nautinnoista ja vastaanottajanikin se on varsin nautinnollista. Kuitenkin suuseksi ottajana lienee parasta mitä suulle voi tehdä. Pidän erittäin paljon siitä kun käytän lelun suuta kuten hänen pillua, eli käytännössä miten haluan. Mitä syvemmälle suuhun ja kurkkuun uppoudun sitä enemmän dynamiikka kutittelee takaraivossani. Mehukkaimpia skenaarioita ovat tilanteet missä lelun pää roikkuu hieman sängyn reunan yli, jolloin syvälle hänen kurkkuunsa on erityisen helppo tunkeutua. Minulla on tiukka ote lelun ranteista ja penikseni uppoaa niin syvälle lelun kurkkuun kuin on mahdollista. Lelun halukas suu haluaa penikseni hänen kurkkuunsa ja minä pidän huolen siitä että se myös siellä pysyy. En tiedä juurikaan nautinnollisempaa tilannetta kun allani rimpuileva lelu, joka on syvällä suustaan kiinni minussa. Tällaisessa tilanteessa saatan mielessäni laskea hitaasti kymmeneen, jonka jälkeen irtaannun nopeasti lelustani pitäen kiinni kuitenkin hänen ranteistaan. Lelu vetää happea, yökkii, kuolaa ja nauttii. Muutaman hengenvedon jälkeen, painaudun uudestaan häneen ja mieleni kehrää.</p><p>Joku aika sitten, olimme edellä kuvatussa tilanteessa. Pidin lelusta lujasti kiinni samalla kun olin painautuneena niin syvälle hänen kurkkuunsa kuin mahdollista. Se kiima, nautinto ja dynamiikka mikä kellui ympärillämme sai minut todella kiihottaneeseen tilaan ja koin että voisin laueta siinä staattisessa tilassa ainoastaan painautuneena syvälle hänen kurkkuunsa. Lelun rimpuilu allani teki tilanteesta entisestään kiihottavamman. Säikähdin kuitenkin itse vähän tilannetta ja niinpä se jäi siltä osin toteuttamatta. </p><p>Keskustelimme asiasta jälkikäteen ja kerroin kaiken edellä kirjoittamani lelulleni ja hän kertoi tilanteen olleen hänelle äärimmäisen kiihottava ja taisinpa lukea hänen rivien välistä pienen pettymyksen että en ollut vienyt tilannetta loppuun asti. </p><p>Niinpä muutama ilta sitten olimme uuden äärellä vielä siitä tietämättä mitään. Olimme leikkineet jo tovin kunnes kuiskasin leluni korvaan, että hän saisi laueta vielä kerran, jonka jälkeen minä laukean hänen suuhunsa. Tällaiset sanat ovat bensaa leluni kiimaan ja se mielihyvä tulevasta herkusta sai hänet kiemurtelemaan kiihkosta. Niinpä annoin lelun laueta vielä kerran ja siirryin lähellä hänen suutaan ja aloin käyttämään sitä. Lelu sulki silmänsä ja voihki nautinnosta, sillä hän rakastaa kun hänen suutaan käytetään. Lopulta kun orgasmini tuli siirryin hajareisin leluni päälle ja painoin penikseni niin syvälle hänen kurkkunsa kuin se oli mahdollista ja annoin sen sykkiä siellä. Muistan huutaneeni ja murisseeni suuresta nautinnosta. Tilanne oli äärimäisen kiihottava sekä omasta nautinnostani käsin, että leluni, joka myös voihki nautinnosta, kiimasta, hapenpuutteesta ja siitä pitkäaikaisesta toiveestaan mikä para'aikaa toteutui. Olisin halunnut jäädä nautintooni kiinni, mutta irtaannuin lelustani ja hän veti happea ja alkoi huutamaan nautinnosta. </p><p>Myöhemmin kävimme uutta tilannetta läpi ja kerroin vähän säikähtäneeni tilannetta. Lelu ihmetteli mitä säikähdin ja kerroin että tilanne oli minusta kaikesta nautinnosta huolimatta melkoisen brutaalia. Lelu vastasi viestini: <b><i>Brutaalia </i></b>🧡.</p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-75339269794355019652022-04-10T17:14:00.000+03:002022-04-10T17:14:19.363+03:00bOObsienergiaa<p>Minulla on fetissi naisten rintoihin. Tämän lisäksi minulla on kasapäin mielitekoja liittyen kinkyyteeni ja seksuaalisuuteni, mutta yksikään näistä ei näyttäydy minulle lähellekään niin vahvasti kuin rinnat. Minun maailmassani rintoja ei saa edes kutsua tisseiksi, sillä minusta t-sana ei yksinkertaisesti tee kunniaa näin kauniille asialle. Ystäväpiirissäni tälle nimeämisasialleni aina aluksi naureskellaan, mutta yleensä varsin nopeasti heille käy selväksi että pyhän asian kanssa ei saa vitsailla. ;-)</p><p>Miten tämä fetissini minulle näyttäytyy? Ehkäpä yksi mielenkiintoisimmista esiintymistavoista liittyy mielikuvitukseeni. Minulla on hurjan vilkas ja villi mielikuvitus. Pääni sisällä minun on aina ollut äärimmäisen helppoa rakentaa mielenmaisemia, tarinaketjua, mielikuvia, (kinky)fantasioita jne. Jos haluaisin tässä ja nyt, kahvilassa kirjoittaessani, uppoutua johonkin muistooni tai jopa fantasiaani, niin siihen riittäisi muutama sekunti ja silmien sulkeminen. Mielenkiintoiseksi, ainakin omasta mielestäni, tämän asian tekee se, että vaikka fantasiani uisivat kuinka syvällä toisen sisässä, kevyessä piiskauksessa tai vaikka henkisessä kontrollissa, niin näissä fantasioissani on aina mukana rinnat. Minulle ei ole olemassa valtadynamiikka, mihin ei liittyisi vahvasti rinnat.</p><p>Tässä yhteydessä voisi joku kysyä, voiko alistuva olla minulle siis puhdas rintava objekti. Periaatteessa se varmaan voisi olla mahdollista, mutta silloin hänen pitäisi haluta olla juuri sitä. Tavallisesti fetissini näyttäytyy niin, että rinnat saavat minulta paljon huomiota. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että en näkisi ihmistä, mutta omassa päässäni monet asiat tuntuvat paremmilta rintojen kera. Koska minulla on myös valta, niin voin onneksi sitä käyttäessäni suunnitella monet asiat niin että pääsen nauttimaan kaikesta haluamastani. </p><p>Olen ollut todistamassa useita tilanteita, joissa jokin fetissi saattaa buustata tilanteen hetkessä taivaisiin. Minun ja lelun dynamiikassa yksi tällainen on hyvin istuvat nahkahanskat. Paljas käteni lelun kaulalla aiheuttaa selkeän reaktion, mutta jos käteni onkin verhottu nahalla, lelu valuu nopeasti omaan tilaansa. Minussa tapahtuu jotain samanmoista liittyen rintoihin. Jos vaikka minulle annettavassa suuseksissä nöpöttävä nänni koskettaa jalkaani tai vaikka penistäni se aiheuttaa minussa jotain sellaista mielihyvää mihin haluaisin jäädä kiinni ja toivoa ajan pysähtyvän.</p><p>Siitä huolimatta, että rintoja <b>kuuluu</b> puristaa, purra, hoitaa, imeä, silitellä, hieroa, öljytä, piiskata ja vaikka läpsiä, niin siihen liittyy paljon muutakin. Minulle rinnat eivät näyttäydy pelkästään kiihottavana asiana vaan myös äärimmäisen esteettisenä. Jos tähän esteettisyyteen liittyy jokin sopiva vaatekappale, mikä ei suinkaan läheskään aina tarkoita rintaliivejä, pyörivät sukkani jaloissa. Nyt uppoudun sektorille, jota itsekään en oikein ymmärrä, sillä esimerkiksi urheilutoppi on minulle useasti todella TOP, kun taas vaikka läpinäkyvät kalliit liivit usein taas ehdottomasti NOU. Sama asia, jos vaikka vertaan uimapukua ja pitsiunelmaa, niin minun valintani olisi uimapuku. Pahinta väärinkäyttöä rinnoille on pukea ne vaatteisiin, missä on varsin vähän kangasta, sillä mielikuvitukselleni pitää jättää tilaa. Toisaalta taas kun kauniit asiat ovat kauniisti piilossa vaatteiden alla, herää mielenkiintoni varmasti. Cleavage on minulle useasti taivas, kunhan se antaa vihjeen jostain kauniista ja kunhan se ei ole tyrkky. Näillä spekseillä on joku joskus yrittänyt ostaa minua miellyttävää alusasua ja käytännössä aina epäonnistunut. Onneksi leluni on tässäkin asiassa ihastuttava poikkeus.</p><p>Minusta kaikki, jotka väittävät, että koolla ei olisi väliä asiassa kuin asiassa, niin ainakin vähän valehtelevat. Koolla on toki minullekin väliä, mutta fetissini korreloi kokoa vaan tiettyyn pisteeseen ja suuntaan. Joskus olen jopa hävennyt omaan pinnallisuuttani tässä asiassa, mutta myöhemmin antanut periksi ja hyväksynyt asian niin kuin se kohdallani vaan on. Paljon kokoa enemmän kuitenkin fetissinystyröitäni kutittelee esteettisyys ja naisellisuus.</p><p>Koen olevani hyvin etuoikeutettu, kun pääsen toteuttamaan tätä fetissiäni täysillä leluni kanssa. Hän haluaa olla leluni, niin minähän sitten todellakin leikin leluni kanssa kuten haluan. Muistelen suhteemme alussa leluni ihmetelleen, kun hänen rintansa olivat aina mustelmilla, purtuna tai vähintään muksittuna. Minä vaan kohauttelin olkapäitäni ja kerroin sen kuuluvan tähän pakettiin. Kaiken sen iholla tapahtuvan lisäksi, käteni usein hakeutuvat leluni rinnoille arkisissa tilanteissakin. Kun katsomme vaikka tv.tä yhdessä, lelun pää painautuneena syliini, käteni vaeltelevat aina hänen rinnoilleen. Joskus ne jäävät liivien päälle silittelemään ja joskus ne kaivautunet niiden alle. Se on minun tapani kerätä hyvää energiaa. Joskus illalla ennen nukahtamista otan leluni lusikkaan ja painan käteni tiukasti hänen rinnoiltaan.</p><p>Käytännössä aina kun lelu on lähdössä omaan kotiinsa, minä kaappaan hänet takaapäin syliini, laitan kämmenet hänen rinnoillensa ja sanon kerääväni hetken positiivista bOObsienergiaa. </p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-45118403336186165352022-04-02T15:18:00.001+03:002022-04-02T15:18:30.794+03:00Minun ADHD, minun kinkyt<p>Sain tänä keväänä ADHD diagnoosin. Olen vuosia(kymmeniä) pohtinut, että mahdanko toimia ihan samalla tavalla kuin monet ympärilläni ja hieman hassusti tämä blogi tuuppasi minut viime syksynä kohti diagnoosia. Olin pyöräilemässä kohti kotiani, kun mieleeni tupsahti hyvä kirjoitusaihe tänne blogiin. Ensiksi innostuin valtavasti, niin kuin aina kivan asian edessä. Palloittelin tekstiä mielessäni monesta suunnasta ja päätin että kirjoitan tekstin heti kotiin päästyäni. Euforinen tunne valtasi minut, niin kuin aina kivan asian edessä ja kiihdytin ajatustyötäni ja vauhtiani. Kunnes yht'äkkiä, jostain mieleni syvyydestä nousee tylsä kilpaileva ajatus, joka kertoo minulle että <i>eipä kannatakaan just nyt kirjoittaa</i> ja mukanaan se tuo jos jonkinmoista tekosyytä viettää iltani toisin. Tässä vaiheessa, vaikka tiedän mielipiteeni vaihtuvan useasti tulevien minuuttien aikana, pelini on tältä osin pelattuna. Tämä hetki katkaisi kamelini selän ja päätin ottaa selvää liittyykö jahkailuuni jokin kirjainyhdistelmä.</p><p>Kun olet tavannut yhden ADHD henkilön, olet tavannut ainoastaan sen yhden, jonka kautta ei kannata tehdä yleistyksiä tai oletuksia muista ADHD henkilöistä. Minulle ADHD näyttäytyy kohinana päässä ja nopeutena. Näistä saamistani ylimääristä ominaisuuksista osa on minulle suorastaan supervoima kun taas osa on vähintäänkin rasite. </p><p>Kohina päässäni tekee sen, että minulla on sinkoilevia ajatuksia päässäni liikaa. Tähän kun liittää vanhan traumani, jonka vuoksi minun täytyy olla vahvasti tietoinen ympäristöstäni, tekee tämä yhdistelmä sen, että päässäni on usein aivan liikaa ärsykkeitä. Pyrin huomaamaan kaiken, joka ikisen liikkeen, dynamiikan vaihdoksen, energian vaihdon ihmisten välillä, eleen, sävyn jne. Lista on loputon. Osa edellä kuvatusta on supervoimani, sillä esim. ihmisten kanssa olen erittäin lahjakas ja huomaan helposti mitä tapahtuu sanomattoman kommunikaation takana. Näen yhteyksiä, joita kaikki muut eivät näe ja ennen kaikkea osaan reagoida näkemääni ja kuulemaani tavalla, mikä usein auttaa viemään tilannetta eteenpäin. Työelämässä minun on ollut pakko suunnata työtehtäviin, joissa voin käyttää edellä kertomaani hyväkseni sillä kolikon toinen puoli on kovin raskas. Olen käytännössä koko työurani kokenut olleeni huono työntekijä. Asiantuntija tehtävässä keskittyminen on usein kaiken perusta, mutta mitäs jos pystytkin keskittymään vaan hetken yhteen asiaan, kunnes ajatuksesi ei enää vaan pysy aiheessa. Mitäs jos jalkasi naputtaakin koko ajan lattiaan ja muistiinpanosi täyttyy geometrisista piirustuksista ja kun sinulta joku kysyy jotain heräät omasta maailmastasi nimesi kuullessasi. Tervetuloa maailmaani.</p><p>Olen äärimmäisen nopea tekemään päätöksiä ja koen että pystyn myös tekemään nopeasti äärimmäisen hyviä päätöksiä. Päässäni isot kokonaisuudet, dynamiikat ihmisryhmien välillä, teot, saavutukset, odotukset jne. muovautuvat äärimmäisen nopeasti minulle selkeään muotoon ja pystyn näiden perusteella tekemään nopeita hyviä päätöksiä. Saan usein ympäristöltäni vastakaikua, missä päätöstä tai mielipidettäni halutaan pureskella, mikä välillä turhauttaa minua sillä minähän olen jo asian käsitellyt. Toisaalta pystyn vaihtamaan myös mielipiteeni tarvittaessa ja jopa mieluusti päädyn sellaisiin tilanteisiin, mutta silti nopeus on minua kuvaava termi. Nopeus näkyy myös arjessani ärsyttäväsi, sillä usein jaan päivääni osiin, missä nopeudella on liian iso merkitys. Kuvaava ajatustapa minulla on, että on kiva päästä aloittamaan joku asia, mutta minulla on aina kiire saada se loppuun ja päästä aloittamaan seuraava. Tämä on luonnollisesti suoraan verrannollinen esim. huolellisuuteen ja esim. jos (työ)elämässäni on jokin konkreettinen asia hukassa, minun kannattaa jutella peilin kanssa.</p><p>Ihmissuhteissani nopeus ei ole aina hyvä asia. Toisaalta koen, että olen sen avulla löytänyt elämääni upeita asioita kuten vaikka blondin ja leluni. Siinä hetkessä kun olen heidät ensimmäisen kerran tavannut, minun päässäni asiat ovat muotoutuneet jo varsin selväksi ja olen valmis tekemään paljon että nämä asiat myös tapahtuvat. Näen usein potentiaalia siellä missä muut eivät näe ja olen ollut harvoin väärässä. Minun unelmani ovat isolla prosentilla tulleet toteen, sillä visio on mielessäni selkeä ja tiedän miten sinne päästään.</p><p>Ihmissuhteen sisällä nopeus ei ole hieno ominaisuus. On varmasti rasittavaa katsella ihmistä, jonka liekki palaa lujaa molemmista päistä. On varmasti rankkaa kuunnella ideoita ja ajatuksia, jotka muuttuvat muutaman minuutin päästä ja vielä takaisinkin. Tätä olen pahimmillani. Mutta onneksi asia ei ole näin mustavalkoinen. Vaikka minulla on varmasti pahojakin hetkiä, niin suurimmalta osin olen onnistunut pärjäämään elämässäni oikein hyvin. Harvat huomaavat nopeuttani tai levottomuuttani, sillä olen oppinut elämään sen kanssa. Kärsin siitä myös paljon itsekin, sillä välillä tuntuu etten osaa pysähtyä ollenkaan, saatikka pysähtyä silloin kun nautinto on korkeimmallaan. Mutta...</p><p>Edellä kerrottu on ollut supervoimani myös kinkyydessäni. Olen taitava lukemaan tilanteita ja ihmisiä, mikä tekee sen, että osaan viedä tilanteita eteenpäin usein paremmin kuin vastakappale osaa edes toivoa. Minun päässäni teot muodostuvat nopeasti tilanteen mukaan ja energia ympärilläni on kuin tuttua tutumpi hiekkalaatikkoni. Tilanne muovautuu usein juuri sellaiseksi kuin mielessäni sen rakensin. Mutta vaikka nyt paukuttelen kovasti henkseleitäni, niin ei kaikki aina ole aivan täysin auvoista. Oma pysähtyminen ja nautintoni jää usein taustalla ja syynä lienee vaikeus pysähtyä oman nautinnon edessä. En ole koskaan pitänyt omaa (fyysistä) nautintoani lähellekään tärkeimpänä asioinani, mutta nyt minulla on onneksi tullut uusia mahdollisuuksia tämän tutkimiseen.</p><p>Olen kevään aikana kokeillut kevyesti ADHD lääkkeitä. Parasta tässä on se, että koen pystyväni säilyttämään supervoimani, mutta silti tuomaan elämääni uusia asioita. Olen löytänyt itseni muutaman kerran aivan uudesta tilanteesta. Työväenopiston kurssilla olen säpsähtänyt muutaman kerran tilanteessa, missä olen ollut hyvin fokusoitunut opettajaan ja hänen opetukseen. <i>Tällaistako tämä voisi oikeasti olla? </i>Lelun kanssa olen ollut muutaman kerran tilanteessa missä olen pysähtynyt vahvasti ja onnistunut heittämään kiireen pois. Pysähtyminen on tuonut mukanaan uutta nautintoa hetkestä. Voisinko olla vaan tässä ja nauttia. Näköjään voin. Tutkimus jatkukoon. </p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5090180535219197886.post-50254605731332882482022-03-24T14:58:00.003+02:002022-03-24T14:58:43.157+02:00Voiko (fetisseistä) nauttia liikaa?<p>Yksi upeimmista asioista liittyen kinkyyteen on mahdollisuus, että seuraavan oven takaa avautuu jotain uutta ja upeaa. Tässä yhteydessä metaforani ei viittaa uusiin ihmisiin vaan siihen oivallukseen että elämällä vaistot ja mieli apposen auki voi ikään kuin vahingossa löytää itsestään ja partneristaan uusia kutkuttavia asioita.</p><p>Yksi suurimmista kinkeistäni on aina ollut reaktiot. Se tuleeko reaktio ulos orgasmina, kyyneleenä, huutona, nauruna tai vaikka lumoutuneena tuijotuksena on aina ollut kovin toisarvoista. Olen aina ollut myös pohjattoman kiinnostunut ihmisistä ja tämä yhdistettynä edellä kertomaani kinkkiini tuntuu välillä ajavani minut niin syvään päähän että mietin riittääkö happeni. </p><p>Leluni kanssa tällainen pandoran ovi aukesi vahingossa, minun kerran leikkiessä nahkakäsineet kädessä. Nämä käsineet eivät olleet edes kummoiset, kylläkin ihan hyvin istuvat, mutta kirpparilta hankkimani ja varsin perus sellaiset. Kuitenkin se tunne, fiilis ja tuike lelun silmissä sai minut kiinnostumaan ja kokeilemaan olisiko tässä jotain isompaa ja olihan siinä. Myöhemmin tilasin ulkomailta näyttävämmät ja siistimmät käsineet, mutta nälän kasvaessa katsoessani leluni tuiketta päädyin <a href="https://sauso.com/">Sauson</a> kivijalkaliikkeeseen etsimään laatua. Lopulta köyhdyinkin melkein 200e, mutta kassissani oli mitä ihanimmat, ohuimmat, laadukkaimmat ja sopivasti liian tiukat käsineet ainoastaan meitä varten.</p><p>Tovi sitten makailimme lelun kanssa vierekkäin intensiivisen orgasmileikin päätteeksi. Olimme pukeutuneet leikkiimme hyvinkin sopivasti sillä lelullani oli villasukat jalassa ja minulla käsineet kädessä. Jälkihoitomaisesti silittelin lelua ja piirtelin hänen selkäänsä. Sormeni vaeltelivat pitkän tovin hänen vartalollaan. Hieman myöhemmin käteni siirtyivät hänen kasvoilleen, piirrelleen hiusrajassa, silitellen korvalehteä, viipyillen hänen huulillaan ja päätyen hänen kaulalleen. Siinä hetkessä kun nahka painautuu lelun kaulalla, hän yleensä vetää syvään happea ja puhaltaa sen hitaasti ja rennosti ulos ja pikkuhiljaa valuu omaan mikämikämaahansa. Meillä oli kiireetön viikonloppu, niin halusin kokeilla mitä tapahtuu jos ollaankin vaan tässä hetkessä ja niinpä pidin käteni hänen kaulallaan ja vaan fiilistelin. Leluni tuntui olevan rennossa omassa mielentilassaan, missä hän keskittyi vaan hengittämiseen. Välillä hänen kätensä painautuivat minun kaulalla olevaa kättäni vasten ja yrittävät saada minua tiukentamaan otettani, mutta siirsin hänen kätensä pois. <i><b>Nyt olemme vaan tässä. </b></i></p><p>Pidemmän tovin päästä laitoin toisen käteni leluni nenän ja suun eteen. En niin että olisi estänyt hengittämistä vaan että hän pystyi hengittämään käsineiden läpi. Kului useampi minuutti. Välillä hetkeksi kiristin otettani kaulalla tai kasvoilla, mutta myöhemmin löysensin taas otetta varsin kevyeksi. Kului taas useampi minuutti kunnes jotain mielenkiintoista tapahtui. Leluni oli maannut varsin pitkään aivan paikoillaan keskittyen vaan hengittämiseen, mutta yllättäen hänen oikea kätensä alkoi liikehtiä. Ensin vaan hieman, myöhemmin käsi nousi hieman ylös ja alkoi täristä. Lelun suusta alkoi tulla sanoja. Poistin käteni hänen suunsa päältä ja kysyin <i>mitä sanoit? </i>Hän puhui minulle selkeitä sanoja mutta omaa tarinaansa mitä en ymmärtänyt. Kävin lyhyen keskustelun leluni kanssaan, missä hän oli omassa nahkamaailmassaan. Hänen vartalonsa alkoi pikkuhiljaa herätä tilanteeseen ja näin järjettömän kiiman nousevan pintaan. <i>Minun on pakko saada laueta</i>, nousi lelun huulilta. Pidin toista kättä lelun kaulalla ja vein toisen käden hänen jalkojen väliin. Silitin hetken kiusoitellen hänen sisäreisiä ja häpyään enkä tiedä olenko koskaan nähnyt moista kiimaa. Upotin lopulta kaksi nahkaista sormea hänen sisäänsä, laskin viiteen ja annoin hänen laueta. Leluni laukesi niin lujaa ja holtittomasti että minun oli pakko painautua hänen päällensä ja kuiskutellen komentaa hänen korvaansa <i>hengitä minun tahdissa.</i></p><p>Muutama tunteja myöhemmin istuimme sylikkäin sohvalla ja purimme tilannetta. Totesimme että ed. kuvattuun tilanteeseemme ei liittynyt hapettamista, voimaa, kipua tms. Tilannetta ja dynamiikkaa puskeva voima kiteytyy nahkakäsineisiin sekä meidän lujaan luottamukseen ja valtadynamiikkaan. Emme kokeneet tilanteessa mitään vaarallista, mutta se voima millä fetissi puski lelun syvälle ja millaisena kiimana se purkautui ulos oli molempien mielestä jotain sanoinkuvattoman upeaa ja vahvaa. Totesimme sen olevan jotain niin yhteistä, isoa ja vahvaa nautintoa, että tulemme rakentamaan tätä rauhassa ja rakkaudella.</p>Molinayhttp://www.blogger.com/profile/09488186887245197363noreply@blogger.com0