German Fetish Ball- tapahtuma järjestettiin taasen koronan helpotettua kuristusotettaan. Heti kun alkuvuodesta tapahtuma varmistui päätimme lähteä matkaan ja ostimme liput kaksiin bileisiin. Suurin innostuksen me kohdistui Sweet Surrender bileisiin, joita markkinoitiin vahvasti D/s-henkisenä tapahtumana, mutta ostimme liput myös päätapahtumaan tarkoituksenamme mennä fiilistelemään (kumi)pukuloistoa.
Lähdimme reissuun jo keskiviikkona, sillä suunnittelimme käyvämme läpi muutamia kinkykauppoja ja lisäksi nauttia sekä marsipaanista, hyvästä sushista sekä tietenkin snitzeleistä. Hotellivaraukseemme kuului ilmainen kuljetus lentoasemalta ja lähestyessämme hotellia kuskimme osoitti meille KitKat clubia leikkisästi ja kun kerroin että tuonnehan me menemme hän tiukkaan sävyyn ohjeisti että se ei ole meidän paikkamme. Kuulin hymähtelyä takapenkiltä.
Berliinissä on paljon mainioita (kinky)kauppoja joista löytyy jokaiselle jotakin. Alkuviikon aikana kävimme useammassa kumivaatteita myyvistä liikkeistä esim. Savage Wear ja Demask Berlin , joissa käytännössä kaikissa oli myös ateljee. Yllättäen myynnissä oli paljon valmiita kumiasusteita ja mittatilauksena olisi varmasti saanut vaikka mitä. Kumpikaan meistä ei kuitenkaan ole kumi-ihmisiä, vaikka totesinkin useaan kertaan kuinka kuumalta leluni mittatilaustyönä tehdyssä kumimekossa näyttäisikään. Sen verran vahva olin toteamuksessani että selkeästi asia lämmitti myös lelua ja uskompa että lähitulevaisuudessa saan ihailuni lävitse.
Etukäteen kysellessämme kauppasuosituksia jokainen mainitsi liikkeen Hautnah. Tämä oli toki käynnin arvoinen, mutta vaatetus oli ehkäpä meidän makuun liian fetissi- ja vinyylimäistä. Hintataso liikkeessä oli mielestäni myös aavistuksen kova, mutta toisaalta kaipa vaatteet olivat hyvin uniikkeja. Hauskana yksityiskohtana liikkeen vierestä löytyy koirien merkkivaatteita ja -pantoja myyvä liike Koko von Knebel, mistä löytyi kyllä koko reissun päheimmät ja söpöimmät pannat.
Rahani olin kuitenkin säästänyt McHurttiin, joka oli vaihtanut osoitetta viime käyntini jälkeen ja nyt sijaitsi todella helppojen yhteyksien päässä. Hauskasti heillä ei ole vieläkään näyteikkunaa ja ohi kävelee jollei ole tarkkana. McHurt on ollut paras välinekauppa omiin tarkoituksiini ja se ei pettänyt tälläkään kertaa. Tuotteet olivat kautta linjan laadukkaita ja asiakaspalvelu oli loistavaa. Innostuin shoppailemaan melko paljon ja asioita joita en edes kuvitellut hankkivani, mutta kiilto leluni silmissä sai minut uusiin aatoksiin. Isoimpaan ostokseeni tarvimme myyjän apua, jotta sopiva koko ja ajatus löytyi ja arvostan yli kaiken tapaa jolla myyjä otti tilanteen haltuun. Olimme leluni kanssa uuden edessä ja myyjä tosi korrektisti aina kysyi saako auttaa ja koskea ennenkuin eteni pyynnöissämme. Ehkäpä joskus myöhemmissä postauksissa kerron tarkemmin mihin matkabudjettini hupeni.Perjantaina oli vuorossa Sweet Surrender bileet, joihin olimme toivomme ja intomme pitkälti laittaneet. Minä vahvasti senkin takia, että lelu oli unohtanut yhden yhteisen tehtävämme oman osuuden ja olin sanonut kuittaavani sen julkisesti näissä bileissä. Pakko kuitenkin sanoa että bileet olivat bileinä pettymys. Sinällään tila oli hyvä ja paikalla oli paljon kivoja laitteita, mutta pari asiaa häiritsi kovasti. Menimme bileisiin ystäväparin kanssa, joille bileet olivat ensimmäiset. Ovella dresscode tarkastaja oli mielestäni tyly ja passitti ystävämme vaihtamaan/vähentämään asuaan kolme kertaa. Sinällään ymmärrän tiukan dresscoden, mutta kun se tuntui olevan tosi valikoivaa ja värisyrjivää. Jos päällä oli pelkästään mustaa niin tuntui pääsevän sisälle kumiasuista nyt puhumattakaan. Paikalla oli loppuillasta useampi yksinäinen bilettäjä mustissa nahkashortseissa ja nuhjuisessa mustassa t-paidassa. Mutta silti varmaankin maassa maan tavalla. Lisäksi bileet eivät olleet osallistujamäärässä kovin iso menestys ja ainakin poistuessamme pikkutunneilla hotellille arvioisin että paikalle olisi hyvin mahtunut ainakin kolminkertainen määrä bilettäjiä.Huolimatta nilityksestäni minulla ja lelulla oli huikea yö, mikä jatkui vielä hotellilla enkä vielä tiedä
miten osaan iltamme pukea sitä arvostavalle tavalla sanoiksi. Lupaan kuitenkin myöhemmin yrittää. Huolimatta tylsästä sisääntulosta, ystävämmekin pääsivät kivasti nauttimaan toisistaan julkisesti.Lauantaina olisi ollut tarjolla viikon päätapahtuma, johon meillä oli hankittuna varsin kalliit liput. Kuitenkin bileaamuna olimme vieläkin varsin tiloissa ja väsyneinä edellisestä yöstä ja päätimme yhdessä tuumin vaihtaa bileet hyvään ruokaan. Postasin bileiden fb-ryhmään myyväni liput pienellä alehinnalla ja liput menivät onnekkaalle tanskalaisparille.
Yhteisenä reissuna täysin kympin matka, varsinkin kun meillä on aika harvakseen mahdollisuuksia viettää pidempiä aikoja yhdessä. Menemmekö ulkomaille bileisiin uudestaan? Varmasti, mutta emme Berliinin bileisiin vaan seuraavaksi matkaamme jonnekin missä valtasuhteiden monimuotoisuus näkyy vahvemmin.
Kuvat McHurtista.