tiistai 2. huhtikuuta 2013

Blondi: Intro


Odotan Peikkoa luokseni. Olen saanut häneltä aamulla kiusoittelevia tekstiviestejä, joissa on kerrottu, että raasu ei sitten tänään muuten laukea. Minua hermostuttaa.

Peikko määräsi minut parin päivän leikkikieltoon koska olin lauennut ilman lupaa kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä. Tahattomia tosin (kai?), koska en yksinkertaisesti ollut ehtinyt kysyä lupaa, mutta ei se muuta asiaa mihinkään. Parin päivän odottaminen sujui kohtuullisen hyvin, vaikkakin ajatus siitä, että en saa leikkiä itsekseni, kuumotti takaraivossa ja sai minut totta kai haluamaan. Sitä, jota en juuri sillä hetkellä voinut saada. Lisäksi Peikko oli pyytänyt, ei käskenyt, minua kirjoittamaan  ajatuksistani käskemisen suhteen. Olin samaan tekstiin kirjoittanut myös sen, että olen mielestäni päässyt alistumisessa viime aikoina melko vähällä, sekä fyysisesti että psyykkisesti – voisiko rajoja kenties hieman venyttää?

***

Olen toivonut sinulta enemmän käskemistä. On vaikea avata, mitä oikeasti haluaisin, ja mitä käskemisellä edes tarkalleen tarkoitan, kun en oikein tiedä, mitä se voi pitää sisällään. Että käskisit minun tehdä asioita kun leikimme? Että käskisit minua arjessa? Että vaatisit minulta enemmän asioita? Varmasti kaikkea.

Leikkiessä pidän mm. siitä, kun käsket minua ottamaan housut pois, samalla kun olet suussani. Siitä nolosta kiemurtelusta, jota joudun tekemään saadakseni housuni pois. Tai ylipäätään kun käsket minua riisuutumaan. Pidän siitä, kun käsket minua hakemaan leluja laatikosta. Pidän siitä, että käsket minut joskus orgasmin jälkeen kiittämään. Pidän siitä, kun käsket minua katsomaan tai pitämään silmät auki.

Voisin pitää siitä, että käskisit minut tekemään asioita itselleni. Tosin en ole varma, pystyisinkö. Laittamaan tapin itse sisääni. Laittamaan muitakin asioita sisääni. Nuolemaan sormesi puhtaaksi. Kalusi puhtaaksi (noh, tämän teen käskemättäkin...). Käskisit minut odottamaan. Kosketusta. Orgasmia. Pyytämään, kerjäämään. Anelemaan. Hipaisisit ja jättäisit minut valumaan. Laittaisit minulle pannan kaulaan ja antaisit odottaa. Kosketusta. Kävisit välillä koskemassa kasvojani. Ja jättäisi taas odottamaan. Käskisit minut katsomaan peilistä itseäni. Käskisit siten, että minulla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin totella. Tai sanoa turvasana. Käskiessä kanssani pitää olla jämäkkä ja luja. Jos huomaan, että minulla on mahdollisuus lipsua haastavasta tehtävästä pois, niin teen sen helposti. Koska edellisen kaltainen alistuminen on minulle haastavaa. Mutta haluaisin kuitenkin oppia sitä ja uskoisin nauttivani siitä. Häpeän tunteen voittamisesta.

Huomaan lipsuvani säännöistä ja sovituista asioista helposti, jos huomaan, että niistä ei seuraa mitään. Konditionaalin käytöstä. Siitä, että vastaan sinulle sovitusti ääneen sen sijaan, että nyökyttelen tai pudistelen päätäni. Jopa siitä, että kysyisin lupaa laueta. Olen esim. lähiaikoina lauennut kaksi kertaa kanssasi ilman, että olen kysynyt lupaa. En ole tehnyt tätä kuitenkaan tahallaan. Tai en tiedä. Ehkä alitajunnassa on kuitenkin joku pieni ääni, joka sanoo, että älä kysy. Koska näistä luvattomista laukeamisista tai muista lipsumisista ei ole seurannut mitään. Itse kaipaan johdonmukaisuutta näissä asioissa, koska mieleni vaatii sitä. Jos se huomaa, että siltä ei vaadita systemaattisesti asioiden noudattamista, alkaa se lipsua. Testailla rajoja ja sitä, että onko niitä.

***

Kuulen Peikon avaavan oveni. Omalla avaimellaan totta kai.

1 kommentti:

  1. Samantapaisia ajatuksia käskemistä koskien täälläkin ja samanlaista kummallista lipsumista testailumielessä, lähes tiedostamatonta. Tavallaan ei tahdo lipsua, mutta se vain tapahtuu, hups. Sitten subi jää kuulostelemaan, jyrähtääkö ukkonen...

    Silloin on tultava rakeita ja salamoita niin että korvat soi! Silloin subilla ei saa olla kivaa.

    Kun puuska asettuu, subi kehrää taas onnellisena ja turvallisin mielin Masterin kainalossa ja on niin kiltti.

    VastaaPoista