Blondi: Puhetta rinnoista

Olen aina pitänyt rinnoistani. Saakohan näin sanoa? No, sanon silti. Ne ovat mielestäni kauniit ja sopivan kokoiset. Sellaiset c:n ja d:n välimaastoa olevat. Lähempänä d:tä. Luomut. Kauniin pyöreät. Aikuisen naisen rinnat.

Toki joskus toivon itselleni sellaisia terhakoita a- tai b-kupin rintoja, joiden kanssa ei tarvitsisi miettiä liiviasioita. Jotka istuisivat mihin tahansa halpisliiveihin, ja joiden kanssa urheillessa voisi käyttää pelkästään jotain napakkaa toppia. Tai ehkä minulla on vaan illuusio, että pienempirintaisille sopisivat kaikki liivit? Omani kun vaativat se verran tukea, että liivien osto kirpaisee kukkaroa aina reilusti. Vuosien varrella olen löytänyt muutaman laadukkaan luottomerkin, joista tiedän saavani itselleni aina sopivat ja hyvännäköiset liivit.

Koko aikuisikäni olen kuullut miehiltä, miten kauniit rintani ovat. Kehut ovat totta kai lämmittäneet mieltä, ja olen ottanut ne vastaan.  Sulla on tosi seksikkäät rinnat! Öhhh, joooh, tota. Ja tässä kohtaa en ole tajunnut, mitä tekemistä rinnoilla ja seksillä toistensa kanssa. Koska rintani eivät ole tunteneet mitään seksuaaliseen mielihyvään viittaavaa. Ne ovat olleet melko arat ja herkät, miesten kosketus on lähinnä ärsyttänyt. Tai tuntunut yhdentekevän neutraalilta. Miehestä riippuen.

Kunnes tapasin Peikon ja huomasin, mihin kaikkeen rintoja voi käyttää. Kerroin Peikolle ensitreffeillä, kun olimme päässeet luokseni, että en ole koskaan pitänyt siitä, kun rintoihini kosketaan. Vannoutuneena rintamiehenä Peikko oli lausahdukseni kuullessaan aivan vakuuttunut, että tämä juttu oli sitten tässä, mutta otetaan nyt ilo tästä illasta irti. En muista, mitä hän sinä iltana rinnoilleni teki enkä edes sitä, että oliko se miellyttävää. Mutta muistan, että yöllä en pystynyt nukkumaan, koska rintojani särki niin paljon. Hipsin nappaamaan muutaman buranan, ja sain nukuttua. Tätä legendaa tuskin tullaan kertomaan jälkipolville…

Varsin pian opin kuitenkin pitämään siitä, kun rintoihini kosketaan. Peikko vitsaili paljon asialla. Niin, sähän et sitten yhtään tykkään kun sun rintoihin kosketaan. En mä varmaan voi koskea näihin, kun sä et tykkää siitä. Jossain kohtaa hermostuin ja tokaisin, että silloin oli silloin ja nyt on nyt – enhän mä aikaisemmin tiennyt tykkääväni tästä muustakaan.

Nykyään rintani tuottavatkin minulle äärettömän määrän seksuaalista mielihyvää. Jopa siinä määrin, että olen monesti hyvin lähellä laukeamista pelkästään siitä, kun rintojani kosketaan. Kun Peikko koskee nänneihini tietyllä tavalla, valahtaa alapääni heti märäksi. Nänneistäni on suora linja jalkojen väliin, enkä jaksa olla edelleenkään ihmettelemättä asiaa. Rinnat, jotka ovat ennen vain olleet olemassa, ovatkin nyt mitä suurimmassa määrin nautinnon lähde.

En tiedä, mitä Peikko tekee toisin kuin muut. Tai no, okei tiedän. Hän oikeasti käyttää rintojani ja keskittyy siihen mitä tekee. Ei mitään puolihuolimatonta kopelointia. Parasta on, kun saan istua Peikon päällä hajareisin, hänen kalunsa sisälläni ja kätensä rinnoillani. Ja vain katsella, mitä hän tekee nänneilläni ja rinnoillani. Maailman nautittavinta vaniljaseksiä!

Pidän myös siitä, kun rintojani käsitellään kovakouraisemmin. Purraan sopivasti, imetään, lyödään avokämmenellä. Peikko on muutaman kerran piiskannut rintojani, mutta se on toistaiseksi niille vielä liikaa. Tai sitten emme ole löytäneet sopivaa välinettä rintojen piiskaukseen. Olen oppinut tykkäämään myös erilaisista klipseistä rinnoissani, ja olen itse aktiivisesti tilaillut niitä netin lukuisista pervokaupoista. Alussa pyykkipojatkin olivat liikaa, ja pelkkä klipsien kaivaminen leluarkusta sai minut lähes pakokauhun rajalle. Koska kipu oli liian kovaa.

No - koska pervoilusta on kyse, aiheuttaa Peikko rinnoilleni totta kai myös kipua. Tosin usein kivun ja nautinnon välinen raja on veteen piirretty viiva. Viiva, jonka huomaan siirtyvän yhä kauemmas ja kauemmas siitä, missä se alun perin oli.