tiistai 29. heinäkuuta 2014

Blondi: Being used as a slut - kyllä kiitos!

Olemme puhuneet viime aikoina Peikon kanssa sekä arkikäskyttämisestä että nöyryyttämis- ja häpeäleikeistä. Nöyryytysleikit tunnetaan englanniksi osuvasti nimellä humiliation & degradation. En löydä sanalle degradation käyttökelpoista suomennosta vaikka kuinka etsin. Alentuminen tai häpäiseminen ei kuulosta korvaani hyvälle eikä se kerro juuri mitään. Niinpä käytän pelkästään sanaa nöyryyttäminen. Olemme suhteemme aikana makustelleet tuon tyyppisiä leikkejä paljon puheen tasolla. Alussa ne tuntuivat pelkästään ajatuksenakin kuvottavilta, samalla kuitenkin jollain tavalla kiehtovilta. Olen Peikolta oppinut suhteemme aikana, että se mikä yleensä herättää vahvoja kielteisiä tunteita saattaa ollakin itselle se kiinnostavin, joskin myös vaikein juttu. Peikko on aina ollut sitä mieltä, että nöyryytysleikit ovat minun juttuni – itse hän on suhtautunut niihin vähän varauksellisemmin monestakin syystä.

Häpeä lienee ihmisen kokemista tunteista vaikein. Psyykeltään terveenkin ihmisen on vaikea kohdata häpeän tunnetta, ja vain harvoin sana häpeä herättää positiivisia mielleyhtymiä. Ihmisen elämässä häpeällä on kuitenkin myös suojaava vaikutus sillä se saa terveen ihmisen pohtimaan tekojensa seurauksia jo ennalta. Häpeä myös estää tekemästä toiselle vääryyttä ja rikkomasta toisten rajoja. Näin myös pervoilussa.

Valitettavasti häpeä on usein myös tunne riittämättömyydestä ja huonommuudesta ja seurausta nöyryytyksistä tai epäonnistumisista. Häpeä on itseluottamusta heikentävistä tunteista vaikein, ja häpeään liittyviä tuntoja ovat kelpaamattomuus, huonommuus sekä mitättömyys. Häpeä pyritään salaamaan ja torjumaan monin keinoin. Salaamisen seurauksena saatetaan peittää aito minä, josta seuraa taas monenlaista oireilua. Kierre on valmis. 

BDSM-kontekstissa häpeä ja nöyryyttäminen ovat kuitenkin yhdessä sovittuja asioita ja tekoja. Asioita, joista kumpikin nauttii. Joilla ei haluta toiselle pahaa eikä saada toista kokemaan negatiivisia tunteita. Vaan kokemaan asioita, joista toinen nauttii sekä testailemaan  ja venyttämään varovasti ja vastuullisesti omia ja toisen rajoja. Uskon, että nöyryytysleikeissä on paljon terapeuttisia elementtejä, ja minua monet leikeissämme mukana olevat jutus ovat auttaneet käsittelemään häpeää ja muita vaikeita tunteita normaalissa arjessakin. Niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että minua oikeasti pidettäisiin huonompana tai alempiarvoisena ihmisenä. Olen tasa-arvoinen ja samanarvoinen Peikon kanssa, vaikka alistunkin hänelle.

Minulle nöyryyttämis- ja häpeäleikit liittyvät vahvasti juuri alistumiseen ja käytetyksi tulemisen tunteeseen. Siihen, että olen Peikon ja hän voi tehdä minulle mitä tahansa sovituissa rajoissa. Olemme kuitenkin edenneet erittäin varovaisesti näissä leikeissä, koska niissä leikitään vaikeiden ja haastavien asioiden kanssa. Fyysisessä tekemisessäkin voi totta kai mennä yli ja esim. tuottaa liikaa kipua, mutta haavat ja ruhjeet paranevat useimmiten nopeasti. Psyykkiset haavat paranevat kuitenkin hitaasti, jos koskaan, joten kun mielen ja häpeän tunteiden kanssa lähdetään leikkimään, täytyy edetä varovasti. Toisen rajojen kunnioittaminen on näillä tunteilla leikkiessä äärimmäisen tärkeä myös pervoilussa. 

Peikko on joitain kertoja käyttänyt virtsaa alistamisen ja nöyryyttämisen välineenä, hieman sanoja, nimittänyt minua muutaman kerran rankemmassa leikissä nartuksi. Sotkenut minut spermalla. Yhteen muuton jälkeen leikkimme ovat kuitenkin rauhoittuneet, kun energiaa on mennyt niin paljon muuhun. Opetteluun, totutteluun, yhteisen arjen rakentamiseen. Sitä mukaan kun rakkauden määrä on kasvanut, ovat sekä alistuminen että alistaminen tuntuneet hankalammilta. Painopiste on ollut nautinnon tuottamisessa toinen toiselle. Peikko vierastaa hieman ajatusta, että hän nöyryyttäisi naista, jota hän rakastaa ja jonka kanssa hän jakaa arjen. Puhuimme pitkään siitä, että miten rankkoja asioita voi olla helpompi tehdä ihmiselle, jonka kanssa ei jaa arkea tai ole rakkaussuhteessa. Samalla totesimme, että teemme nykyään paljon sellaisia juttuja, joita kummallekaan ei olisi tullut mieleenkään tehdä pari vuotta sitten ja joista emme tuolloin tienneet pitävämme. Ehkä meistä kumpikaan ei pitäisikään niistä muiden kanssa, mutta keskinäisten kemioidemme kohdatessa jutut toimivat.

*****

Muutama ilta sitten annoin Peikolle suuseksiä, koska näillä helteillä ei ainakaan minun tee mieli sen kummemmin leikkiä. Tilanne kääntyy kuitenkin siihen, että Peikko kiskaisee minut päälleen. Nai minua lujaa sormilla suuhun ja valuttaa suustani paksua limaa. Laittaa minut kakomaan kunnolla. Välillä hän pitää toisella kädellä kurkustani kiinni ja nai suutani toisella. Kuolaan Peikon päälle. Kasvoni ja rintani ovat kuolan peitossa ja Peikko levittää kuolaa hiuksiini.

Peikko kiepauttaa minut ympäri selälleni ja tulee päälleni. 'Sano kulta, mikä mä olen sulle.' Sä olet mun narttu. Mun oma likainen narttu. Jota mä saan käyttää ihan miten mä haluan. Mä saan panna sitä joka reikään. Pilluun, suuhun. Laittaa sen oksentamaan, jos mä haluan. Joka tekee juuri sitä, mitä mä haluan sen tekevän.

Leijun jo jossain kaukana. Yht’äkkiä tunnen, miten Peikko sylkäisee kasvoilleni. Aivoni rekisteröivät teon, joka on lajiaan ensimmäinen. Ynisen mielihyvästä. Huutaisin, jos lapsi ei olisi kotona. Peikko levittää syljen kasvoilleni. Sano mikä sä olet mulle! Jossain syvällä tietoisuuden tilassa aivoni yrittävät laittaa vastaan, mutta eivät pysty. 'Mä olen narttu.' Uusi sylkäisy kasvoilleni. Ja kenen sä narttu olet? 'Mä olen sun.'

Peikko laukeaa sisälleni. Tiedätkö sä, mitä narttu sitten tekee? 'En.' Narttu putsaa. Ja se tekee sen kunnolla. Kömmin Peikon jalkojen väliin ja nuolen hänen kalunsa puhtaaksi. Juuri niin kunnolla, kun hän haluaa itsensä putsattavan. Putsaamisen jälkeen nousen Peikon rinnan päälle hengittelemään. Hyvä tyttö. Sä teit sen hyvin. Saan kehuja ja hellyyttä ja pääsen kainaloon. Kumpikin meistä hengittelee ja maistelee tapahtunutta. Kysyn luvan käydä pesulla ja saan sen. Putsaan ainoataan silmäni, koska en halua luopua sotkusta kasvoillani. Aamulla nousen ylös ensimmäisenä, tukka tahmaisena kaikesta sotkusta ja käyn suihkussa. Päivällä käymme vielä uudelleen keskustellen läpi tapahtunutta ja toteamme, että kumpikin tykkäsi kovasti. Jatkossa siis lisää tätä.

*****

Blogiamme on tällä hetkellä luettu yli 200 000 kertaa. Suuret kiitokset kaikille täällä vierailleille - uusille ja vanhoille lukijoille!

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Blondi: Pöytä nurin

Kesäaamu ja yksin hereillä. Peikko nukkuu, lapsi on leirillä. Minä nautin kahvista ja kirjoitan. En muista, että olisin koskaan ollut ensimmäisenä hereillä sinä aikana kun olemme asuneet yhdessä. Peikko herää aina ensin, vaikka menee usein viimeisenä nukkumaan. Peikon jälkeen herään lapsi ja sitten minä. Arkenakin. Nautin pitkistä yöunista ja tarvitsen paljon unta. Kesän valoisina päivinäkin.

Arkena Peikko nousee aikaisin töihin, vaikka hänen ei tarvitsisi. Vetää vaatteet päällensä ja lähtee pyörällä matkaan. Heräämisen ja ulko-oven kolahduksen välissä on noin viisi minuuttia. Ei aamupalaa, ei kahvia. Seuraavaksi herää teini. Kolistelee vessan ja keittiön välillä. Syö aamupalan omassa huoneessaan. Vasta sitten minä alan heräillä. Juon ison mukin kahvia, luen Hesaria koneelta tai jotain keskeneräistä kirjaa. Lapsi tietää, että ennen aamukahvia minulle juuri kannata puhua. Oli sitten arki tai pyhä. Kun lapsi on poistunut kouluun, nautin hetken omasta rauhasta ja hiljaisuudesta. Syön aamupalan, puen vaatteet päälle, vedän ripsivärit paikoilleen ja lähden pyöräilemään töihin. Olen onnekas, kun saan itse säädellä työaikani. Olen yleensä töissä puoli yhdeksän aikoihin. Ja näin ollen myös aina viimeisenä kotona.

*****

Mutta nyt on loma. Minulla ja Peikolla on takana lapsivapaa viikko. Olemme hyödyntäneet kahdenkeskisen ajan hyvin. Alkuviikosta parin päivän matka minulle kohtuullisen vieraaseen kaupunkiin, loppuviikko kotimaisemissa. Olen ottanut koko loman rauhallisesti. Ennen loman alkamista sairastin lähes kolmen viikon migreeniputken, josta toipuminen on ollut hidasta. Kipuradat eivät ole vieläkään täysin rauhoittuneet, ja tiedän, että ei vaadita kovin paljon ärsykkeitä, jotta kipu nousee taas pintaan. Siksi olen ottanut rauhallisesti, panostanut nukkumiseen ja välttänyt alkoholia ja ennen kaikkea valvomista.

Olemme Peikon kanssa myös panostaneet seksiin. Sitä on harrastettu paljon, monipuolisesti ja ennen kaikkea äänekkäästi. Eilen heräsin päiväunilta, kun Peikko tuli kotiin. Hän otti vaatteet pois ja tuli sänkyyn kanssani nauttimaan läpi asunnon puhaltavasta läpivedosta. Seksiä harrastettiin, puolivaniljaista ja vähän pervompaa. Tai ainakin sen verran pervoa, että se sai minun kierrokseni korkealle. Kerroin Peikolle, että mulla on nyt sellainen olo, että haluaisin että olisin ihan rättipoikkiloppuunkäytetty. Peikko alkoi pohtia ääneen, että hän oli nähnyt Fetlifessä kuvan, jossa oli hyödynnetty pöytää kekseliäällä tavalla. Pöytä oli käännetty väärinpäin kansi kohti lattiaa ja nainen sidottu käsistä ja jaloista pöydän jalkoihin kiinni. 

Mehän voitais kokeilla toimiiko tuo meidän olohuoneen pöydällä? Nyt mars olkkariin! 'Ai nytkö. Mähän kulta valun sun spermaa.' Tämä ei ollut sitten pyyntö. Käänsimme pöydän, joka on kohtuullisen kookas suorakaiteen mallinen ja vankkaa 60-luvun täysipuista tekoa ylösalaisin. Ja nyt sä haet kaksi tyynyä, viltin ja pyyhkeen. Laitat toisen tyynyn pepun alle ja toisen pään alle. Teen kuten Peikko sanoo. Ja nyt sä menet tuohon makaamaan. Makaan väärinpäin olevan pöydän päällä, joka on juuri sopivan mittainen minulle. Kuulen kuinka Peikko kaivelee arkusta jotain.

Hän saapuu olohuoneeseen ja alkaa sitoa minua kiinni pöytään. Vetää ensin jalkani auki ja asettelee ne pöydän jalkojen ulkopuolelle siten, että pöydänjalat pitävät jalkani täysin avoinna. Koska pöydänjalat ovat reisieni välissä, en pääse painamaan jalkojani yhteen. Jalkani sidotaan reisistä kiinni pöydänjalkoihin. Pieni paniikki alkaa nostaa päätään, koska ymmärrän, että minulla ei ole mitään mahdollisuutta suojata itseäni tai saada jalkojani vedettyä yhteen. Ensimmäistä kertaa koko suhteemme aikana minut on sidottu täysin puolustuskyvyttömäksi. Ranteisiini pujotetaan kankaiset tarrakahleet, joissa on pitkät narut. Peikko sitoo käteni ristiin pääni yläpuolelle.

Nyt sä sitten saat, mitä pyysit. Saan sisääni varsidildon ja klitorikselleni hyrrän. Mehän ei olla vielä kokeiltu tämän uuden hyrrän kakkosvoimakkuutta lainkaan. Olin jo aiemmin lauennut kerran, melkein toisenkin, joten tiesin, että toinen kerta ei irtoaisi kovin helpolla. Peikko työsti minua säälimättömästi pyynnöistäni, kiemurteluistani ja ein hokemisestani huolimatta. Sä tiedät kulta, millä sä saat tämän loppumaan. Sanoi Peikko turvasanaan viitaten. 

Orgasmi ei ole tullakseen ja Peikko hakee arkusta lisää leluja. Saan jotain suurelta tuntuvaa takapuoleeni. Kohta laukean niin isosti, että en muista vastaavaa. Pakotettu orgasmi lyö läpi koko kehon ja mielen. Toinen jalkani irtoaa orgasmin voimasta pöydänjalasta sidonnan pettäessä. Huudan ja kouristelen ja saan vedettyä toisen jalan puolittain suojakseni. Peikko jatkaa sitä, mitä oli tekemässä. Pyydän ja anon häntä lopettamaan. Itken. Minua sattuu väärällä tavalla kahden ison lelun työstäessä minua. Hetkeä ennen kuin olen sanomassa turvasanan, Peikko lukee minua täydellisesti ja lopettaa. Irrottaa minut hellästi köysistä. Kysyn pärjäänkö yksin, jos hän käy suihkussa. Pudistan itkun keskellä päätäni. Peikko auttaa minut ylös ja taluttaa minut sänkyyn, jossa itken itkun loppuun Peikon kainalossa. Mieltäni ei ole pitkään aikaan laitettu näin koville, joten sen kestää toipua ja rauhoittua. Hengähdettyäni saan Peikolta tehtäväksi kirjoittaa tämän tekstin. 

Mutta hei, se 60-luvun pöytä selvisi hyvin kokeilusta – sitä käytetään toivottavasti samankaltaiseen toimintaan jatkossakin :). 

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Blondi: Rottinkia

Peikko on ollut kisailemassa satojen kilometrien päässä lähes viikon. Saimme hänet vihdoin lapsen kanssa kotiin. Kummallakin on ollut kova ikävä. Pari tuntia Peikon saapumisen jälkeen lapsi pakkasi puolestaan tavaransa ja suuntasi viikon kestävälle leirille.

Otimme Peikon kanssa pitkät päiväunet, jonka jälkeen purimme kertyneet paineet. Peikko kaataa minut selälleen sängylle. Riisuu housuni. Vetää hihattoman topin rintojeni yli ja kiinnittää nänneihini pyykkipojat. Siirtyy jalkojeni väliin. Painaa jalkani yhteen ja nuolee. Kiusoittelee pitkään. Vain kielen pää ylettyy klitorikselleni ja voihkin turhautuneena. Peikko nostaa jalkani nipussa kohti kattoa ja vie ne lähes pääni yli. Kieli kulkee minussa. Lämpimänä, sietämättömän kuumana. Lopulta Peikko avaa jalkani. Työntää sormensa sisälleni ja jatkaa nuolemista. Pitää sormet täysin paikoillaan. Vaikka kuinka työnnän lantiotani eteenpäin, eivät sormet liikahdakaan. Kunnes viimein työntää ne voimakkaalla liikkeellä sisälleni ja ottaa hyrrän käteensä. Alan ejakuloida lähes saman tien. Nousen puoli-istuvaan asentoon ja katson, miten nestettä roiskuu minusta. Kun olen itse valmis, käskee Peikko hoidella hänet suullani.

*****

Hetken levättyämme ja syötyämme tulemme takaisin sänkyyn. Olen iltapäivällä laittanut uuden rottinkipiiskan likoamaan, ja nyt sille tulee käyttöä. Peikko on sisälläni ja heittää jalkani nipussa pääni yli. Piiskaa rottingilla kokeilevasti takareisiäni ja reisien ulkosyrjiä. Märkä rottinki tuntuu alussa viileältä ja pienet pisarat lentelevät siitä reisilleni.Avaa jalkani ja piiskaa entuudestaan mustelmille olevia sisäreisiäni. Ynisen nautinnosta ja välillä kivusta.

Reilun viikon takaiset mustelmat sisäreidessä ja uusia tulossa <3.
Peikko kokeilee piiskaa rintoihini, joita ei juuri ole aiemmin piiskattu. Ja minä nautin. Peikko puristaa lujaa nännistäni ja piiskaa rintojani vuorotellen. Ja minä uppoan omaan maailmaani, jossa on vain nautinto. Hoen miten hyvältä tuntuu, kiltti voisitko piiskata lisää. Peikko siirtyy jossain kohtaa polvilleen pääni yläpuolelle. Runkkaa itselleen orgasmin ja laukeaa kasvoilleni, avoimeen suuhuni. Kerjään lisää piiskaa. Nyt sä puhdistat mut. Kunnolla. Laitapa se peppu siihen pystyyn ja nuole mut puhtaaksi. Juuresta asti. Jos sä lopetat ta hidastat tahtia, niin mä lyön lujaa. Nuolen Peikkoa puhtaaksi ja hän piiskaa samanaikaisesti rottingilla takapuoltani. Teen työni huolellisesti ja Peikko on tyytyväinen. Mutta minä haluan lisää. 'Peikko kulta, saisinko lisää piiskaa. Kiltti. Mä haluaisin niin kovin.'

Mä tiedän, että sä haluaisit, että mä piiskaan lisää sun rintoja. Mutta mä en tee sitä. Ne on nyt jo ihan mustelmilla, enkä mä tiedä yhtään, miten paljon ne kestää kun piiska on ihan uusi mun kädessä. Toi piiska ei häviä mihinkään, meillä on koko elämä aikaa leikkiä sen kanssa. Peikko saa vastaukseksi vain yninää ja suuret, anovat silmäni. Sä tiedät mitä tapahtuu, jos sä jatkat tuota pyytämistä. Sä tiedät, että suhun tulee sattumaan. 

Peppu pystyyn ja pää alas. Sä saat kymmenen. Tajuan jopa oman tilani keskeltä, että kymmenen kovaa iskua rottingilla on minulle paljon. Edellisestä piiskauksesta on aikaa useampi kuukausi, ja olen tottumaton kipuun. Keskityn hengittämään ja rentoutumaan. Jokaisen iskun jälkeen pääni nousee sängystä ja kohottaudun hengittämään. 'Peikko kiltti, anna mun hengittää välillä.' Peikko antaa. Kerta toisensa jälkeen. Kipu saa minut itkemään, mutta Peikko ei välitä kyyneleistäni. Kun kahdeksan on täynnä, saan mennä mahalleni sängylle ja ottaa loput kaksi iskua takareisilleni. Oletko sä nyt tyytyväinen? Nyökkään. Mä en kuule. Joo, saan vastattua. 'Kiitos kulta.' Ole hyvä.

Viiruja, nam nam.
Leijun pitkään omassa tilassani Peikon vieressä. Annan lopunkin itkun tulla. Kasvoni ovat suloisesti sperman ja kyynelten tahmaamat. Jonkun ajan kuluttua kömmin Peikon kainaloon ja alan ihastella rottingin jättämiä viiruja. Peikko laskee viiruja ja pitää näkemästään. Nauramme ja hymyleimme yhdessä. Meidän on hyvä olla juuri tässä hetkessä.

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Blondi: Bilehajatelmia

Merkintä 8.7.2014

Takana on nyt toiset pervobileeni oman kotikaupunkini ulkopuolella. Bilefiilis ei ollut lähtiessä kovin häävi. Olin bileitä edeltävänä iltana sairastanut rajun migreenin, ja en ollut oikeasti lauantaina bile- tai missään muussakaan kunnossa. Mietin pitkään, että lähdenkö lainkaan, mutta maksettu ja sovittu matka ratkaisi asian. Jälkeen päin ajateltuna kotiin jääminen olisi ollut se oikea ratkaisu, mutta jossittelu ei tunnetusti kannata. Peikko oli nukkunut pari yötä huonosti, ja hänenkin vireystasonsa oli heikommanpuoleinen. Tämän kaiken lisäksi perheemme teini oli ahdistuneessa mielentilassa, mikä ei helpottanut lähtöä.

Vaikka en päässytkään nousujohteiseen bilemoodiin koko iltana, tapahtui minulle kuitenkin monia muistelemisen arvoisia asioita. Tapasimme Peikon kanssa kaksi kanssabloggaria – molemmat tapaamiset olivat erittäin miellyttäviä. Kiitos teille Alaoksilla ja Sinun otteessasi –blogia kirjoittaville ihanille naisille. Oli hienoa tavata ja saada kasvot teksteille. Virittelin illan aikana ajatusta jopa erillisestä pervobloggarimiitistä – eivätkö leivontabloggaritkin kokoonnu yhteen leipomaan ja käsityöblogistit taas neulomaan yhdessä… Mainitsen tapaamani bloggarit vain ja ainoastaan siksi, että heidän omissa blogeissaan kerrotaan läsnäolosta tapahtumassa.

Peikko oli päättänyt, että bileissä minun oli aika kuitata rangaistukseni luvattomasta hyrrän käytöstä, josta jo aiemmin kirjoitinkin. Rangaistukseksi Peikko oli tällä kertaa piiskan sijaan valinnut julkisen nöyryytyksen. Herkkua jollekin, äärimmäisen haastavaa minulle. Näin Peikon kiertelevän yksin biletilaa ja pian hän saapuikin luokseni. Otti minua napakasti kädestä ja veti syrjäiseen nurkkaan. Tai niin syrjäiseen kuin nyt isossa hallissa joku nurkka voi olla.

Peikko komensi minua riisumaan kengät ja polvistumaan eteensä. Itse hän istahti matalalle korokkeelle, veti kiltin kalunsa edestä syrjään ja sanoi, että rike kuitataan tällä kertaa suuseksillä julkisella paikalla. Ajattelin, että hän ei ole tosissaan ja yritin selitellä itseäni pois tilanteesta. 'Kulta kun mä en voi. Mä en oikeasti voi. Kun täällä on näin paljon ihmisiä ja kaikki katsoo.' Peikko ilmoitti, että häntä ei voisi vähempää kiinnostaa ja veti minut kilttinsä alle. Sen alla Peikko oli kivikova. Kiltti oli häveliäästi minun pääni päällä, mutta kenellekään ei varmasti jäänyt epäselväksi, mitä tilanteessa tapahtui. Muutaman kerran keskeytin työni ja otin pääni pois kiltin alta, mutta Peikko komensi minut sinne kerta toisensa jälkeen takaisin.

Peikko lähes laukesi suuhuni, mutta antoi minun lopettaa ennen sitä. Piti minulle tiukan puhuttelun. Näin käy tuhmille tytöille. Kun sä olet kulta ollut tuhma. Kerrotko vielä mitä sä teit? Tunnustin kakistellen syntini ja kerroin olleeni tuhma tyttö ja että jatkossa olisin kiltti ja muistaisin paremmin. Jokaisen sanan lausuminen tuotti tuskaa. En pystynyt katsomaan Peikkoa silmiin, koska olin niin häpeissäni tapahtuneesta. Seuraavaksi mä sitten laukeankin julkisesti sun suuhun ja pyyhin spermat sut naamaan, niin ehkä sä muistat paremmin. 'Jooh, kyllä mä nyt jo muistan ja olen kiltti.' Peikko auttoi minut ylös lattialta ja kengät jalkaani. Huomenna sä jo tykkäät tästä. Ja minä kaiken sen huikaisevan häpeän keskellä tykkäsin jo. Nautin vaikka en kehdannut muuta kuin tuijottaa lattiaa posket punaisina.

Illan aikana lavalla nähtiin paljon ohjelmaa, joista yhtä odotin erityisellä mielenkiinnolla. TörkyTeatteri –niminen viiden hengen poppoo veti lavalla shown, johon kuului eritteistä virtsaa ja oksennusta. Tiesin hieman, mitä on tulossa ja menin lähes eturiviin katsomaan. Koska oksentaminen kiehtoo minua. Tiesin myös, että näkisin lavalla oksentamassa naisen, jonka oksennusaiheisia tekstejä olen lukenut pervofoorumilla. Oksentaminen ei kiihota minua ainakaan toistaiseksi, mutta naisen intensiiviset kuvaukset aiheesta ovat olleet todella kaunista luettavaa. Suhteeni oksentamiseen, siihen kun joku muu oksentaa, on neutraali. Olen tehnyt vuosia töitä syömishäiriötä sairastavien kanssa, ja minulle oksennusjutut ovat ihan kelvollista kahvipöytäkeskustelua eikä oksentaminen herätä minussa minkäänlaista inhoa.

Show oli hienosti käsikirjoitettu ja siinä oli iso kasa huumoria ja mikä parasta pervoyhteisölle monesti niin vierasta itseironiaa. Voi olla ihan uskottava pervo, vaikka panisikin itseään välillä halvalla – ja nyt tarkoitan ihan kirjaimellisesti. Showssa oli kohta, jossa mainitsemani nainen oksensi. Hän työnsi tylpän esineen kurkkuunsa, ja oksensi. Antoi itselleen aikaa. Kakoi pitkään, ennen kuin mitään tuli ulos. Koko toimitus oli minusta hyvin kaunis ja kiehtova, koska näin ja ymmärsin, miten paljon nainen itse nauttii tekemästään. Hän oli koko ajan kasvot yleisöön päin, joten minä sain katsella tiivisti hänen kasvojaan. Ilmeitä. Intensiteettiä. Puhdasta mielihyvää. Siinä ei ollut mitään rumaa tai pelottavaa, pelkästään nautintoa. Nainen oli todennäköisesti tankannut ennen esitystä jugurttia tai muuta sileää oksennettavaa, sen verran puhdasta, valuvaa tavaraa suusta tuli ulos. (Teksti oli tässä kuvaillulla henkilöllä hyväksyttävänä, ja hän tarkensi, että tankattu aine oli värjättyä soijajugurttia.)

Kävin esityksen jälkeen henkilökohtaisesti kiittämässä naista kiehtovasta ja mielenkiintoisesta esityksestä. Hän oli kiitoksestani melko hämillään, koska on varmasti yleensä tottunut hieman erilaiseen palautteeseen. Kättelimme ja sanoin, että toivottavasti näen hänet toistekin lavalla. Olemme omissa suihkuleikeissämme tehneet usein sitä, että Peikko työntää sormensa syvälle kurkkuuni ja yökin limaa päälleni. Oksennusrefleksini ei toimi kovin hyvin, joten varsinaisesta oksentamisesta ei ole ollut kyse. Toistaiseksi.

Myöhemmin illalla pyysin, voisiko Peikko naputella minua hieman uudella, tapahtumasta ostetulla rottinkipiiskalla, jollaisesta olemme jo pitkään haaveilleet. Peikko istutti minut jalat auki piiskauspukin päälle ja aloitti naputtelun sisäreisilleni. Kovensi otteita vähitellen ja hetken kuluttua reiteni kihelmöivät. Yritin vetää niitä välillä yhteen, mutta Peikko kiskoi joka kerta jalkani uudelleen auki ja jatkoi sisäreisien piiskaamista. Jos toisen silmän takana ei olisi väijynyt uudelleen läpitunkevaa migreenikohtausta, olisin saanut varmasti ihan kunnolla piiskaa. Minulle tämä oli jo kuitenkin iso askel, koska emme ole tehneet bileissä keskenämme mitään julkisesti. Peikko naureskeli minun tiukasti kiinni olevia silmiäni, jotka loivat illuusion yksityisyydestä ihmismassan keskellä.

Yöllä ennen kotiinlähtöä reiteni olivat kauniinpunaisilla viiruilla. Nyt paria päivää myöhemmin ne ovat sen näköiset kuin niitä olisi käsitelty pesäpallomailalla – sinisenvihreänkellertävät. Eli ei bikineitä ylle tällä viikolla. Tänään makustelimme uudelleen rottinkia varovaisen piiskauksen muodossa. Se maistui hyvälle kummastakin, vaikka mitään suurta kipu- tai alistuspitoista leikkiä emme olleet tekemässäkään. Lähinnä molemminpuolista fiilistelyä ja hakemista, että miltä piiska pitkän tauon jälkeen tuntuu. Olen usein haaveillut kokovartalopiiskauksesta ja uskon, että rottinki sopisi joustavuutensa ansiosta siihen hyvin. Kädet, vatsa ja selkä kestäisivät sitä varmasti melko hyvin maltillisesti tehtynä. Ostimme rottinkipiiskan tämän sivun ylläpitäjältä ja voimme suositella sitä jo nyt lämpimästi.

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Mistä tiedät, että on kesä?

Työni kautta joudun/saan työskennellä hyvin erilaisten ihmisten kanssa, ja tätä tukemaan olen saanut jopa vähän koulutusta. Viimeaikoina yksi tällainen koulutus on pyörinyt mielessäni liipaten kinkyskeneä, ja yritänkin nyt pirun pitkän huojuvan aasinsillan kanssa saada kirjoitetuksi aiheesta. Aluksi toivoisin, että suljet hetkeksi silmäsi ja mietit oman vastauksesi kysymykseeni: Mistä tiedät että on kesä?

Aistimukset ovat mielteitä (mielikuvia, kuulokuvia, tuntemuksia). Näiden aistiemme kautta luomme oman ”karttamme” todellisuudestamme. Jokaisen meidän karttamme on hieman erilainen. Ihmisten kanssa keskustelu on helppoa, mutta väitetään että kontakti syntyy vasta, kun toinen ihminen kohdataan hänen omassa maailmassaan, miellejärjestelmässään.

Ihmisen miellejärjestelmät ovat:
-          Visuaalinen
-          Kinesteettinen
-          Auditiivinen
-          Loogis-rationaalinen

Joku edellä mainituista on meille ensisijainen, vaikka käytämmekin miellejärjestelmistä kaikkea. Jos palaamme edellä esitettyyn kysymykseeni, ja jos mielikuviisi tuli kaunis kesäinen maisema, jossa silmäsi lepää, niin luultavasti ensisijainen miellejärjestelmäsi on visuaalinen. Jos taas mielikuvissasi kuulit lintujen laulun tai veden liplatuksen, olet luultavasti auditiivinen. Jos taas mielikuvissasi tunsit itsesi uimassa lämpimässä vedessä tai ruohikon kutittelevan jalanpohjaasi, niin saattaisit olla kinesteettinen. Jos taas kurkkaisit lämpömittaria ja huomaisit sen näyttävän 25 astetta, olet loogis-rationaalinen.

Nyt saatat miettiä, miten näitä asioita voidaan ottaa huomioon keskusteltaessa muiden ihmisten kanssa. Annan hieman kärjistetyn esimerkin. Jos olisin kiinteistövälittäjä ja myisin sinulle asuntoa. Visuaaliselle ihmiselle kehuisin asunnon muotokieltä sekä asunnon visuaalista ilmettä, jossa asiakkaan silmä lepää. Kineettiselle kehuisin taas asunnon pintaratkaisuja, marmoria tasoissa ja lattialämmitystä varpaiden alle. Auditiiviselle kehuisin asunnon akustiikkaa ja mahdollisuutta kuulla kesällä linnunlaulua terassilla ja että moottoritien äänet eivät kantaudu asunnolle asti. Loogis-rationaaliselle kertoisin kuinka hyvin talo on suunniteltu. Kertoisin kuinka vesieristeet, salaojat ja kattomateriaalit ovat markkinoiden parasta laatua.

Nyt olen päässyt sortuvan aasinsiltani alkuun ja hyppään skeneemme. Mielestäni ymmärrän ihmisiä melko hyvin, mutta usein suurimpia (joskus ylitsepääsemättömiä) ongelmia kohtaan loogis-rationaalisten ihmisten kanssa. Tälle tyypille on ominaista, että kaikki on ja pitää olla mitattavissa. Tällä tavalla heidän maailmansa pysyy järjestyksessä. Miten tämä toimii puhuttaessa ihmissuhteista, kinkyilystä tai pervosuhteista? Minusta vähän huonosti, ja ehkä juuri siksi ajauduin (huomaa imperfekti) helposti törmäyskurssille tällaisten ihmisten kanssa.

Määrittele tai mittaa nyt sitten Ds-suhde tai helposti heitetty AITO Ds-suhde? Vaikeaa on, mutta väitän että loogis-rationaaliset ihmisten pyrkivät silti määrittelynsä tekemään. Luulen, että he tekevät jonkinlaisia mittayksiköitä ajatuksissaan (ehkä jopa ymmärtämättään), ja koska asiat ovat heille mitattavissa, yrittävät he esittää asioita muille totuuksina. Koska toimin vain puhtaasti oman karttani ja maailmani kautta, minun on vaikea antaa esimerkkiä, mutta haluan kuitenkin yrittää. Eräs loogis-rationaalinen ihminen haukkui minua tosissaan aisuriksi, koska haluan miellyttää naistani ja toteuttaa myös naiseni toiveita suhteessamme. Tämä masteri oli selvästi vetänyt rajansa juuri tähän. Ymmärsin hänen mittarinsa siten, että AITO Master ei subiltaan kysele, vaan tekee mitä haluaa. Me emme puhuneet samaa kieltä silloin emmekä selvästi vieläkään.

Olen kääntymässä ajatukseen, että loogis-rationaalisten ihmisten ongelma mittaamattomissa maailmoissa on se, että he ajavat itsensä loukkuun. He saattavat käpertyä oman ajatuksensa vangiksi, ja muualle ei uskalleta katsella tai muuta ei voida tuntea, koska muuten se oma mitattu maailma saattaa hajota.

Tietenkään asia ei ole ihan näin yksinkertainen, vaikka kuinka haluaisin uskoa niin. Varsinkin netin välityksellä käyty keskustelu on usein niin turhauttavan harhaanjohtavaa, että mieluummin tapaisin ihmiseni livenä. Roolit kun eivät ole sama asia kuin miellejärjestelmät. Ilokseni sain muutama viikko sitten huomata, kuinka eräs netissä kanssani meuhannut henkilö oli livenä totaalisen erilainen, jopa mukava ja mielenkiintoinenkin.

Olen viime aikoina todella yrittänyt ottaa opikseni. Viime aikoina olen hengittänyt enemmän ja muistuttanut itselleni, että en todellakaan puhu samaa kieltä kaikkien kanssa, eikä oikeaa kontaktia kaikkien kanssa välttämättä synny, koska emme kohtaa samassa ”maailmassa”. Vaikka kontaktia ei synny, niin minun maailmani pysyy ennallaan. Minun maailmani ei hajoa, ja suon ilomielin mitattavan maailman, vaikka parisuhteissa, kaikille jotka sitä tarvitsevat.

Mihin maailmaan Peikko sitten mahtaa kuulua. Ensisijaisesti siihen joka työntää kätensä hiekkaan ja…  

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Mä haluun xxx

Jokaisen vanhemman painajainen: Kaupassa lattialle itkupotkuraivareissaan heittäytyvä lapsi, joka huutaa ”mä haluuuuunnnn!”. Joka ikinen vanhempi haluaisi nostaa kakaransa korvasta ylös ja taluttaa auton turvaistuimeen ja jättää sinne.

Uusperheen arki on välillä suuria odotuksia ja isoja haasteita täynnä. Yhteinen aikamme on ollut tiukassa. Viikko oli ollut erityisen kiirus, ja silti vielä yhden kiireisen illan päätteeksi olimme yrittäneet sovittaa yhteistä (leikki)aikaa. Itse olin vielä samaisena iltana sovitusti alkuillasta paikassa, johon olin pitkään kaivannut, ja jossa en ollut käynyt neljään vuoteen. Blondi taas odotteli, niiden suurien odotusten kanssa, kotona.

Kotona odotti itkuinen nainen, joka ei tainnut oikein tietää, mitä itki saati illalta halusi. Tai siis kyllä hän tiesi mitä hän halusi, mutta odotuskerroin oli koillisessa. Olin lievästi turhautunut, mutta kävimme keskustellen läpi, mitä oli illasta sovittu. Saimme sovitut palaset kokoon, ja ilta jatkui rennommin.
Myöhemmin passitin blondin suihkuun ja jäin itse kaivelemaan hänen lempidildoaan. Menin itse perässä, ja muutaman hetken jälkeen blondi istua suihkun lattialla, dildo sisässään, jalkateräni  liikuttaen dildoa sisään ja ulos. Käsilläni pidin kiinni blondin hiuksista ja nain häntä syvälle suuhun. Mitä enemmän kuolaa, ja sitä riitti, sitä syvemmälle blondi vajosi.

Poistuessani suihkusta autoin blondin ylös ja mainitsin, että jälkihoitoa on tarjolla sängyllä. Hetken päästä hän sipsi viereeni ja päädyimme rakastelemaan. Mutta tällä kertaa odotukset, itkeminen ja hieman sekava tilanne piti blondin ison O:n piilossa. Kaikkihan sen tietävät, että yrittämällä se orgasmi ei tule, tietäväthän? Mutta blondi ei antanut periksi, ei antanut ennen kuin vedin yli-yrittämisen poikki ja otin itkevän blondin kainalooni. Puristin lujaa enkä päästänyt irti ja blondi itki ja kitisi ”Mä haluun xxx” ja ”Mä haluun xxx2”. 

Tilanne oli melko absurdi, jopa huvittava (jälkeenpäin on saatu mojovat naurut), mutta silti tilanteen taustat huomioon ottaen hyvin ymmärrettävä. Huomasin kuitenkin itsekin ärsyyntyväni tilanteesta, johon ei tuntunut tulevan loppua. Kuunnellessani blondin haluamisia palloilin itse kahden ajatuksen välillä. Toisaalta olisin halunnut kaivaa jonkun häijyn piiskan esiin ja kitkeä tuon kitinän pois. Toisaalta kyseessä ei ollut pelkästään kitinä, vaan ongelmia odotusten ja kommunikaation suhteen, joten pohdin myös jospa kainalo, rauhoittaminen ja keskustelu olisivat kuitenkin paras ratkaisu. Koska blondi oli hyvin surkeana ja silmät jo täysin punaisinä itkemisestä, päädyin kainaloon.

Kävimme edellä mainitut tapahtumat läpi myöhemmin. Opimme jälleen, että turhat odotukset pilaavat paljon ja keskustelemalla enemmän tästäkin kauppareissusta olisi selvitty kunnialla.  

Blondi: Ruoskin itseäni melkoisesti Peikon kuvaaman episodin jälkeen ja podin käytöksestäni huonoa omaatuntoa pari seuravaa päivää. Olin jo samana päivänä ollut töissä väsynyt lähes viikon jatkuneen migreeniputken ja serilaisten lääkitysten jäljiltä. Päänsärky jyskytti edelleen takaraivossa odottaen vain pintaan nousemista. Minun olisi pitänyt sanoa Peikolle, että voitaisiinko vaan maata kainalokkain sohvalla ja juoda lasilliset viiniä tai itse asiassa jättää viinikin väliin ja olla ihan vaan lähekkäin. Ehkä lukea kirjaa ja syödä salmiakkia. Sen sijaan olin fiksoitunut siihen, että meillä on yhteistä leikkiaikaa, enkä pystynyt päästämään ajatuksesta millään irti.

Kun joudun itkumoodiin, en pääse sieltä pois. En yksinkertaisesti pysty tyynnyttelemään itseäni siten, että rauhoittuisin. Tähän voisi kirjoittaa kilometrin erilaisista kiintymyssuhdehäiriöistä, mutta jätetään ne asiat työpaikalle. Peikko sai minua tyynnytetyksi jonkun verran, senkin erittäin jämäkällä käskemisellä. Piiska olisi ollut tilanteessa huono vaihtoehto, koska tilanteen taustalla olivat erilaiset tarpeet ja toiveet sekä puutteellinen kommukaatio kummankin odotuksista. Ensi kerralla olemme taas viisaampia ja jatkossa omien tarpeiden sanottaminen on helpompaa.

*****

Mutta hei, kohta on loma ja viikonloppuna Helsingissä isot bileet! Tule sinäkin mukaan.