Vuosikin pakettiin

Blondi kysyi jokunen viikko sitten, että haluaisinko kirjoittaa hänen antamastaan aiheestaan. Olin iloinen ehdotuksesta ja otin aiheen innostuneesti vastaan. En ole kuitenkaan saanut itsestäni irti uutta tekstiä enkä halunnut yrittää tuottaa sitä väkisin. Koska minua ei ole siunattu kirjoittamisen lahjalla, niin on paras vain odottaa hyvää hetkeä. Fiilis ennen kaikkea.

Yritän paketoida kuluvan vuoden nousut ja laskut. Se ei ole aiheena blondin ehdottama, mutta tulen sivuamaan hänenkin aihettaan. Nyt kun mietin kuluvaa vuotta taaksepäin, ensimmäisenä tekisi mieli hengittää ja huokaista syvään. Niin paljon nousuja ja laskuja, murhetta ja naurua.

Elatustaistelu kaikkinen typerine käänteineen oli yksi elämäni kamalimmista kokemuksista. Tavallaan ymmärrän ja hyväksynkin sen, että tällaisissa tilanteissa vastapuoli tekee kaikkensa voittaakseen tapauksen. On se sitten adrenaliininhakuista draamaa, tyhmyyttä tai vankkaa uskomista omaan totuuteensa, se kaikkein tärkein unohtui, nimittäin lapset. Monta asiaa siedän, mutta kuitenkin tyhmyyttä melkoisen huonosti. Tarpeeksi isoja lasten henkisiä haavoja on vaikea toisen paikkailla, vaikka olisi motivoitunutkin.

Tekstejä on blogissa jo sen verran, että en edes muista, olenkohan jo aikaisemmin kirjoittanut, että koko blogi oli jo kerran päätetty lopettaa elatustaiston aikana. Kuitenkin nukuttu yö ja kirkas ajatus siitä, että lopettaminen olisi ollut juuri se asia, jota vastapuoli toivoi, sai sisun pintaan ja näyttämään entistä lujemmin.

Oma jaksaminen on välillä ollut kortilla. No, sitä se on viime vuosina ollut muutenkin, mutta nyt minun on pitänyt ottaa vahvemmin myös muut huomioon ja opetella ottamaan aitoa apua vastaan blondilta. Olen aina halunnut selviytyä yksin jopa siinä määrin, että olen ajanut itseni tilanteeseen josta nouseminen oli vuosien urakka. Nyt minulla on ollut ensimmäistä kertaa vierelläni ihminen, joka on aidosti hyväksynyt minut sellaisena kuin olen, laskuineni ja nousuineni. Vaikka asia onkin positiivinen, se on vaatinut paljon totuttelua.

Haluan hypätä suoraan asiaan, on sitten kyse uusiin ihmisiin tutustumisessa tai vaikka blondin kanssa yhteen muuttamisessa. Jos joku asia tuntuu hyvältä, voin ja haluan hypätä siihen täysillä mukaan ja mahdollisimman nopeasti. Yksi mottoni onkin kyllä asiat onnistuvat, jos niin on tarkoitettu. Niinpä en osannut hieroa asioita pitkään, kun saimme ajatuksen muuttaa yhteen. Sittenhän se selviää toimiiko ja pääseehän sieltä aina pois. Kiteytettynä omat tavarat roskiin, kierrätykseen ja vanhemmalle tyttärelle. Televisio kainaloon ja hyppy tuntemattomaan.

Pelottiko muutto? Kyllä pelotti ja paljon. Enhän edes vuotta aikaisemmin tiennyt, että nuorempi tytär asuisi kanssasi, ja nyt olimme jo muuttamassa vapaaehtoisesti lapsettoman luokse. Rehellisesti sanottuna pelkäsin etukäteen eniten oman pääni vuoksi. Tarvitsen välillä aikaa sulkeutua (jopa vetäytyä) hiljaisuuteen jonkin oman asian pariin. Onneksi tytär oli jo siihen tottunut etukäteen, ja blondi tottui siihen hyvin nopeasti.

Blondi murehti ennen muuttoa hieman erilaisia siisteyskäsityksiämme. No toinen meistä on hirmuinen nipo ja toinen luonnonlapsi. Arvaatkohan kumpi? Joka tapauksessa arvostan siisteyttä, ja on ollut ilo huomata itsessäni, kuinka tärkeäksi asiaksi se on muuttunut. Lisäksi siisteys luo hyvää oloa. Ja koska en ole truuhamsteri, niin pystyn ottamaan hyvin vastaan kommentteja kulta, voisitko siivota kokkauksesi jäljet?

Ennen muuttoa pohdin myös perhedynamiikkaamme ja ennen kaikkea sitä, millaiseksi se muodostuisi. Jotenkin pohdin, että uudessa perheessä tulee olemaan Peikko&blondi ja isä&tytär. Mutta kuinkas kävikään? Hyvin nopeasti blondi ja tytär löysivät yhteisen sävelen, ja tämä suhde vaan kasvoi ja syveni. Varsin pian huomasin, että asioita joita aiemmin oli kyselty minulta (tyttöjenkin juttuja), kysyttiinkin nyt vaan blondilta. Eikä aikaakaan kun blondi ja tytär alkoivat viettää vapaa-aikaakin yhdessä ja kävivät jopa yhteisissä harrastuksissa. Ja onpa tullut eteen tilanteita joissa meidän perheessä on ollut blondi&tytär vastaan isä, mutta sitähän elämä on parhaimmillaan, eikös? Itse olen kuitenkin ollut huolissani blondista ja varmistellut n. 1000 kertaa hänen jaksamistaan nimenomaan lapsiperheessä, mutta alan jo uskoa, että hän aidon oikeasti nauttii tyttären seurasta. Tytär taasen saa sitä aitoa huomioimista ja välittämistä, joista hänellä on ollut suuri vaje. Miten tämä uusperhe dynamiikka lämmittääkin sydäntäni!

Hyvää ystävääni lainaten elän tuli perseen alla. Useasti olen, teen sitä vieläkin, pakoillut tekemisilläni jotain, kuten pahaa oloa tai huonoa parisuhdetta. Nyt olen opetellut vähän pysähtymään (aargh, kuinka vaikeaa), kiitos blondin. Pysähdyn hetkeksi, annan itselleni aikaa ja myös nukun. Vanhana univammaisena nukun nyt paremmin kuin koskaan (en kuitenkaan antaisi nukkumisilleni parempaa arvosana kuin 7), mutta suunta on parempaan selvästi. Nyt minulla on paikka ja halu käpertyä jonkun viereen, kun varjot hyökkäävät.

En olisi koskaan uskonut joskus olevani tällaisessa suhteessa, jossa sekä minä että blondi voimme tutkailla omaa seksuaalisuuttamme avoimesti ja kunnioittavasti. Kaikesta voimme keskustella ja tarpeen mukaan ottaa lisääkin leikkikavereita. Mikään ei ole kuitenkaan toisen sanelua tai itsestään selvää. Molemmat suomme toisillemme fiksusti toteutettuja leikkejä tarvittaessa myös toisten kanssa.

Meillä on mahtavia ystäviä, joista suurin osa pervoympyröistä. Mahtavia yhteisiä ja yhteisöllisiä  hetkiä ystävien kanssa (illanistujaiset, mökkiviikko, luento, clubit, lukupiiri, pikkujoulut...). Olemme tavanneet paljon uusia nikkejä ja aitoja ihmisiä niiden takana, mikä on todella kiehtovaa.

Hämmästyttävän paljon kannustavia, ihmetteleviä ja kysyviä yhteydenottoja on tullut myös blogin kautta. Osa näistä on johtanut oikeisiin ystävyyssuhteisiin ja muuhunkin. Osa yhteydenottajista on pyytänyt, että heidän viestiään ei siteerata blogissa, mutta olemme silti viestitelleet ja keskustelleet näiden ihmisten kanssa. Tämä kaikki on ollut hämmentävää mutta suuri kiitos siitä.

Toivottavasti jatkossakin pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin, tilanteisiin ja jopa tilaisuuksiin. Näistä kaikesta kuitenkin nautin ja elän. Turun Baletti järjestää 25.1.2014 Uniformal bileet. Tervetuloa mukaan ja nykäisemään hihasta. Jos pyydät kiltisti voit saada myös punaisen takamuksen.

Hyvää uutta vuotta kaikille lukijoille!
Peikko

Blondi kommentoi: Jos jollekin jäi epäselväksi, niin perheen siisteysnatsi ilmoittautuu palvelukseen :). Peikon huoli minun ja hän tyttärensä toimeentulemisesta ja hänen omasta ajantarpeestaan ovat olleet hänelle se big thing, minulle se oli aidosti Peikon, hmmm. No, sanotaan se kaunistelematta, sotkuisuus. En toisaalta itsekään pidä siivoamisesta, sellaisesta perusviikkosellaisesta. Se on tappavan tylsää, ja mielelläni delegoisin sen jollekin muulle. Joten elän erittäin siististi. Asioille on oma paikkansa ja jäljet korjataan aina. Lisäksi rakastan erilaista hankaamista. Klooripullo, karhunkieli ja hammasharja käteen ja hankaamaan. Erityisen tärkeää minulle on, että keittiö on puhdas ja siisti, samoin kylpyhuone. Muuten sellainen keskitason siisteys riittää, kunhan tavarat ovat omilla paikoillaan eikä ole likaista.

Peikko ei entisessä elämässään juuri siisteydestä välittänyt. Hän on toki itse aina siisti ja puhdas, mutta asunnon kanssa oli vähän niin ja näin. Kävimme asiasta pitkiä keskusteluja. Oikeasti ihan vakavia sellaisia. Olin aidosti utelias tavattuani sellaisen ihmisen, joka ei välittänyt kodin sotkuisuudesta. Koska minulle sotku ja kaaos kertoivat yleisestä elämän kaoottisuudesta sekä siitä, että omaa kotia (lue elämää) ei pidetä niin arvokkaana, että sitä haluttaisiin pitää myös siistinä. Peikko otti nämä keskustelut hyvin, vaikka pelkäsin loukkaavani häntä. Pääsimme keskustelussa melko syvälle Peikon avioliiton kipupisteisiin, ja ymmärsin, että oikeasti Peikko nauttii siisteydestä kunhan muu elämä ja puitteet ovat kunnossa.

Olen ollut aidosti yllättynyt siitä, että miten hyvin Peikko on skarpannut asiassa nyt, kun asumme yhdessä. Aluksi hän teki sitä varmasti minun vuokseni, mutta nykyään yhä enemmän siksi, että haluaa itsekin kotimme olevan siisti. Lisäksi olen tehnyt siisteydenpidon helpoksi. Kaikille asioille on oma paikkansa ja säilytyssysteeminsä. Peikko ja tytär mainitsevat kumpikin usein puheessaan, että miten kivaa on, kun koti on siisti ja kaunis. Peikon tytär tulee siisteydenpidossa onneksi enemmän minuun kuin isäänsä. Lapsi on luonnostaan järjestelmällinen ja tarkka - siis niin järjestelmällinen kuin teini-ikäinen nyt voi olla. Laadimme lapsen kanssa listoja asioista, viikkaamme vaatteet siististi, siivoamme kaappien ja laatikoiden sisältöjä. Tosin lapsen huoneen lattiaa ei välillä näy vaatteiden alta, mutta hänen reviiriinsä en puutu.

Tiesin jo ennen yhteenmuuttoa, että Peikko tarvitsee omaa tilaa ja aikaa. Minulla ei ollut mitään vaikeuksia ymmärtää häntä tässä, koska tarvitsen niitä itsekin. Olemme monesti fyysisesti saman katon alla, mutta silti omassa tilassa ja ajassa. Molemmat hautautuineina omaan kirjaansa. Joskus minä kirjaan, Peikko elokuvaan. Vietämme toki aikaa myös fyysisesti irti toisistamme. Kummallakin on omat harrastuksensa ja menonsa. Nautin siitä, että Peikko ottaa rohkeasti omaa aikaa sekä minulta että lapselta. Pakkaa treenikassin ja lähtee. Näkee omia ystäviään. Koska myös minä teen niin. Usein arki-iltaisin näemme kunnolla vasta, kun olemme kumpikin kotiutuneet menoistamme. Vakuuttelen Peikolle kerta toisensa jälkeen, että on ok ja välttämätöntä ottaa omaa aikaa. Ja että siitä täytyy myös nauttia. Ja Peikko oppii pikkuhiljaa. Kuten minä opin monia asioita häneltä. Näin se parisuhde parhaimmillaan toimii!

Blondi: Jouluilua

Ensimmäinen yhteinen joulu Peikon kanssa on hyvässä vauhdissa. En ole jouluihminen, mutta edessä ovat pitkät jouluvapaat ja päivän kääntyminen valoisampaan päin. Viime viikon talvipäivän seisaus on minulle aina psykologisesti merkityksellinen päivä. Tiedän, että tuon vuoden pimeimmän päivän jälkeen suunta on kohti valoa ja kevättä. Toki päivän piteneminen kestää, mutta suunta on oikea. Se riittää.

En ole viettänyt joulua varmaankaan viiteentoista vuoteen ennen viime joulua, jolloin juhlin sitä Peikon ja hänen lastensa kanssa. Aiemmassa kahden aikuisen parisuhteessani olimme ex-mieheni kanssa joulun poikkeuksetta matkoilla. Poissa kotoa. Joten sinänsä minun ja Peikon jouluperinteiden yhteensovittaminen on äärettömän helppoa. Koska minulla ei ole niitä. Riittää kun saan paljon lepoa ja aikaa kirjojen kanssa. Peikko ja lapset ovat jouluihmisiä. Mutta kuitenkin hyvällä tavalla. Ei niin, että rahaa pitäisi tuhlata ylettömästi tai tehdä asioita vain siksi, että aina ennenkin on tehty niin. Ei perinteitä perinteiden vuoksi, vaan asioita siksi, että niistä pidetään.

Eilen vietimme rennon joulun lasten kanssa. Vanhempi lapsista, joka asuu kivenheiton päässä meistä, oli kyläilemässä koko päivän alkaen aamupuurosta. Kokoonpanon täydensi vielä äitini, joka tuli syömään ja viettämään iltapäivää luoksemme. Jaoimme lahjat, ja sain pitkään himoitsemani Jonas Gardellin Torka aldrig tårar utan handskar-trilogian, joka kertoo 1980-luvun alun Tukholman homopiireistä ja ajasta, jolloin Ruotsissa todetaan ensimmäiset hiv-tartunnat. Olen lukenut jo ensimmäisen osan puoliväliin – ilman kyyneleitä ei tästä lukupaketista selvitä. Suosittelen lämpimästi. Kirjan ensimmäinen osa on muistaakseni jo käännetty suomeksi. Nyt kotona vallitsee kirjoitus- ja lukurauha kun Peikko pesueineen suuntasi sukuloimaan.

*****

Perinteisen jouluaaton jälkeen menimme illalla sänkyyn, ja sain Peikolta lisää paketteja. Pervosellaisia. Olen puhunut Peikolle erilaisista nännijutuista – klipsuista, painoista, nipistimistä. Asioista, joita eivät rintani eikä mieleni olisi olleet valmiita vastaanottamaan vielä joku aika sitten. Pelkkä ajatuskin nänneistä roikkuvista painoista ahdisti. Päästyäni kokeilemaan kapistuksia eräissä kotibileissä, pervosellaisissa luonnollisesti, olin myyty. Peikko on rintamiehenä luonnollisesti myös ihastunut viritelmiin.

Kiitos, pukki!

Paketeista ilmaantui iso lätkä takapuolta ja reisiä varten, moottorilla varustettu vedenkestävä pepputappi, kauniit hopeanväriset pyykkipojat ja nänneihin uudet, laadukkaat nipistimet. Sellaista mallia, että niihin saa roikkumaan painoja ja oikeastaan vähän kaikenlaista. Ai niin. Pervopukki toi sitten niitä painojakin. Vähän reilumminkin. Pussillisen painoja, joista yksi painaa 60 grammaa kappale.

Tykkään <3

Ihailimme yhdessä nipistimiä ja siroja, pieniä pyykkipoikia. Totesimme kuitenkin heti että pyykkipojat ovat puristusvoimaltaan niin lujat, että niitä ei ainakaan toistaiseksi voi käyttää. Ne ovat kuitenkin niin kauniit, että ajattelin ripustaa ne paidankaulukseen vaikka koruksi sopivassa tilanteessa. Toiset nipistimet vaikuttivat erittäin laadukkailta ja sopivilta, niissä puristusvoimaa saa säädettyä Itsenä kiehtoo iso, jykevä metallirengas, joka roikkuu nipistimistä.

Painoja, nam...

*****

Peikko ottaa nipistimet käteensä. Pyydän, että voisiko hän testata niitä minulle. Nännini ovat vielä arat parin päivän takaisesta käsittelystä. Peikko leikkii ensin metallisilla renkailla, jotka tuntuvat kylmiltä. Sovittelee renkaita nännieni ympärille. Liikuttelee kylmää metallia rintojani pitkin. Hellii nännejäni, mutta nappaaa sitten nännin tiukkaan puristusotteeseen ja kiinnittää siihen nipistimen. Paine ja puristus tuntuivat alussa kovilta, joten hengittelen syvään ja totuttelen tuntemukseen. Toinen nänni saa saman käsittelyn. Kun nipistimet ovat asettuneet paikoilleen ja olen tottunut tuntemukseen, alkaa tuttu kihelmöinti jalkovälissä. Se ihana tunne, joka säteilee nänneistä vatsanpohjan kautta emättimeen ja saa minut valumaan. Joka voimistuu aina kun Peikko koskee nänneihini. Imee niitä. Tai vetää tasaisesti nipistimissä olevista isoista renkaista.

Asettaudun Peikon päälle ja otan hänen kalunsa sisälleni. Keinuimme rauhallisesti, ja Peikko leikkii renkailla. Vedän itseäni kokeeksi hieman taaksepäin. Nipistimet pysyivät paikoillaan, ja paineen tunne kasvaa nautinnollisesti.

Siirrän itseni Peikon jalkojen väliin ja otan hänet suuhuni. Peikko pitää usein nänneistäni kiinni, kun annan hänelle suuseksiä. Nyt hän nappaa luontevasti renkaista kiinni. Oloni on sopivan tukala ja jättää minulle vain vähän liikkumavaraa. Aina kun liikutan itseäni, päätäni, suutani, lisääntyy nipistimien tuoma paine hetkellisesti. Peikko on syvällä kurkussani, koska liikkumatilaa on niin vähän. Hän päästää renkaista irti.

Päätän kokeilla pujottaa renkaat Peikon kalusta läpi. Ne solahtavat syljestä liukkaan kalun juureen melko vaivattomasti. Nännini on kahlittu kahdella renkaalla Peikon kalun ympärille. Tunne on kiihottava sekä fyysisesti että psyykkisesti. Joka kerta kun liikun tai kun Peikko työntää itseään syvemmälle suuhun, venyivät nännini ja paineen tunne niissä säteilee suoraan jalkoväliini. Peikko laukeaa kohtuullisen nopeasti. Huomaan, että asetelmana minä lukittuna nänneistäni hänen kaluunsa antamassa suuseksiä kiihottaa myös häntä. Nuolen Peikon huolellisesti puhtaaksi ja lepään hetken hänen alavatsansa päällä. Yritän taitella renkaita pois siinä heti onnistumatta. Peikko pujottelee lopulta renkaat pois kalustaan. Vetää minut vatsansa päälle. Pyyhkii spermaiset huuleni ja levittää sperman kasvoilleni.

Tänään joulunvietto jatkuu ystäväporukan kanssa – vuorossa sellainen pervompi joulu eilisen perhejoulun vastapainoksi.

Blondi: Säännöistä, sääntörikkomuksista ja rangaistuksista

Olen tehnyt sääntörikkomuksen. En edes muista, kuinka pitkä aika viime kerrasta on. Todella pitkä. Yleensä ainoa sääntörikkomus, jonka teen, on se, että laukean leikissä ilman lupaa. Tuolloin kyseessä on sataprosenttisesti sellainen tilanne, että en yksinkertaisesti ehdi kysyä lupaa. Yleensä sääntörikkomus kuitataan pois saman tien. Piiskalla tai jollain muulla epämukavalla ja kivuliaalla toiminnalla tai ankaralla puhuttelulla.

Joskus olen myös sortunut roikkumaan koneella liian myöhään. Suurin osa minun ja Peikon säännöistä on laadittu, kun emme vielä asuneet yhdessä. Minulla on useita sellaisia sääntöjä, jotka estävät minua valvomasta liian myöhään tai roikkumasta koneella liikaa.

Nyt kun asumme yhdessä, eivät nuo säännöt ole relevantteja. Peikko on aina iltaisin läsnä, ja nukahdan hänen viereensä sen sijaan että keskustelisimme koneella. Kone menee ajoissa kiinni, menemme muutenkin aikaisin nukkumaan. Noilta osin sääntöjä pitäisikin tarkistaa. Muilta osin säännöt pätevät normaalisti. Sääntömme on kaikki laadittu yhdessä orgasmikieltoa lukuun ottamatta.

Niin, ja nyt siis olen rikkonut seuraavaa, täysin yksiselitteistä sääntöä: 

”Raasu ei saa aamuisin ennen työtä tai työpäivän aikana käydä BDSM/porno/alastomuus -aiheisilla sivustoilla. Jos Peikko kuitenkin lähettää raasulle työpäivän aikana jonkun aiheeseen liittyvän kuvan, linkin tai tekstin, saa sen katsoa/avata/lukea. Lisäksi raasu saa halutessaan pyytä lupaa Peikolta oman blogin lukemiseen.”

Ei mitään mahdollisuutta tulkita asiaa väärin. Säännön taustalla on oma toiveeni rauhoittaa työpäivä työnteolle eikä hajottaa energiaa pervosivustoille heti aamulla tai työpäivän aikana. Sääntöä on pääsääntöisesti helppo noudattaa. Joskus kysyn Peikolta luvan omassa blogissamme käymiseen kesken työpäivän, mutta melko harvoin. Yleensä joudun perustelemaan pyyntöni ja tuolloin ”no kun mä vaan haluan ei riitä”. Joskus saan luvan, joskus taas en.

*****

Edellispäivänä kihisin uteliaisuudesta, kun Peikko oli julkaissut uusimman tekstinsä. Tiesin myös, että Tetrikseltä on tulossa postaus samasta aiheesta. Peikko kertoi, että hänen tekstiinsä oli tullut paljon kommentteja. Sain päivällä luvan käydä vilkaisemassa kommentteja. Ennen kun lähdin iltapäivällä töistä, kävin tekemässä saman, tällä kertaa ilman lupaa. Tiesin oikeasti heti, että teen väärin. Lupa oli myönnetty vain yhteen kertaan. Oli kuitenkin helppo uskotella itselle, että koska kerran sain jo luvan, voin tehdä saman toistekin. Ja koska olin jo lähdössä töistä eli käytännössä kotona, jossa tekstejä saa lukea mielen määrin. Noup, ei näin.

Kerroin sääntörikkeen Peikolle heti kotiin päästyäni. Tiedän kokemuksesta, että Peikon silmissä viivyttely pahentaa rikettä, joten siksi pikainen tunnustus. Peikko kyseli syytä. En edes yrittänyt keksiä mitään puolustusta, koska sitä ei ollut. Oli vain selkeä sääntö, jota olin rikkonut. Silkasta uteliaisuudesta päästä lukemaan blogipäivityksen kommentteja.

Nyt kirjoitan Peikon käskystä aiheesta säännöt, sääntörikkomukset sekä rangaistukset. Enkä edes kuvittele, että tämä kuittaisi rangaistuksen. Haluan vielä selventää, että sääntörikkomus ei vaikuta mitenkään normaaliin parisuhteeseemme. Peikko ei ole vihainen minulle eikä tunne itseään loukatuksi. Minä alistuvana osapuolena tunnen kuitenkin lievää häpeää teostani. Kuten pikkulapsi, joka jää kiinni keksien syömisestä tai muusta kielletystä puuhasta. Ja joka vapautuu häpeästä rangaistuksen avulla. Kuten pikkulapsikin.

Ajattelen itse, että rikotun säännön ja rangaistuksen tulisi jotenkin kulkea käsi kädessä. Sekä mittasuhteiltaan että luonteeltaan. En kuitenkaan itse osaa laittaa sääntöjä tärkeysjärjestykseen. Tai luulen osaavani yhden säännön osalta. Uskon, että se on myös Peikolle sääntö numero yksi, koska sen hän antoi minulle samana iltana kun tapasimme. Muut säännöt ovat syntyneet enemmänkin ajan myötä ja hyvinvointiani tukemaan, usein minun pyynnöstäni. Kaikki säännöt orgasmisääntöä lukuun ottamatta on tehty yhdessä. Ne ovat kirjallisessa muodossa eikä niitä saa muuttaa ilman molempien suostumusta.

Ai niin, se mielestäni tärkein sääntö.

”Raasun tulee pyytää Peikoltaan lupa laukeamiseen AINA. Lupa on voimassa tunnin ja sisältää yhden orgasmin, jos toisin ei mainita. Jos raasu haluaa käyttää muita kuin omia lelujaan, tulee siihen pyytää erikseen lupa.” 

Pidän itsekin laukeamissääntöä tärkeimpänä. Etenkin sen osalta, että en runkkaa ilman lupaa. Tätä sääntöä en ole rikkonut koskaan. En yksinkertaisesti uskaltaisi. Enkä myöskään haluaisi. Tuskin osaisin enää edes laueta ilman Peikon lupaa. Hoen nykyään runkatessakin samaa kiltti, kiltti, kiltti –mantraa kuin mitä Peikollekin – niin hyvin olen ehdollistunut. Ajattelen automaattisesti, että rangaistus tästä rikkomuksesta olisi laukeamiskielto. Todennäköisesti pitkä sellainen.

Vastaavasti nyt rikkomastani säännöstä oikeudenmukainen rangaistus liittyisi jotenkin pervofoorumeiden käytön rajoittamiseen. Blogien lukukielto, ei muitakaan pervosivustoja. Mikä olisi kurja rangaistus sekin, mutta toki oikeudenmukainen.

Alistuvan näkökulmasta pidän erittäin tärkeänä, että sääntörikkomuksesta tulee aina rangaistus ja rikkomus todella huomioida. Ei ole kuitenkaan Peikon velvollisuus valvoa, noudatanko minä asetettuja sääntöjä, mutta jos ja kun rikkomus tapahtuu, täytyy siitä tulla rangaistus asianmukaisen raportoinnin jälkeen. Rangaistus on lisäksi tärkeä antaa niin, että tiedän itse, mitä sillä milloinkin kuitataan. Myös se, että rangaistuksen alku ja loppu kerrotaan selkeästi, on tärkeää. Tätäkin kirjoitustehtävää varten sain selvät ohjeet, joihin pyysin vielä lisätarkennusta muutamalla kysymyksellä.

Joten nyt sitä rangaistusta odotellessa…

"Potilassuhde" syvenee

En tiedä voinko enää puhua "potilassuhteesta" kertoessani Ilkasta ja Aavasta ;-). Istuimme lauantaina nelistään alasti (hyvä Aava, uskalsit) paljussa lumisateessa ja paransimme maailmaa roppakaupalla. Jossain vaiheessa iltaa Aava kysyi: mitä huomenna tapahtuu Tetriksen kanssa? Te lukijat, jotka ette hoksaa mistä nyt on kyse, kurkatkaa täältä. Vastasin, etten enää tee mitään sessiokäsikirjoituksia, koska ne eivät kuitenkaan koskaan toteudu. Mieluummin pidän hauskaa ja annan flown ja tilanteen viedä.

Sunnuntaina ovikelloni soi, ja Ilkka tuli kylään. Ehdimme vaihtaa vain muutaman sanan ennen kuin kello soi jo uudestaan, ja Herra Huu ja Tetris saapuivat. Muutamat iloiset tervehdykset eteisessä jonka jälkeen ohjasin Tetriksen makuuhuoneeseen vaihtamaan vaatteita. Herra Huu ja Ilkka esittäytyivät, ja juttelimme rentoja Tetriksen valmistautuessa. Hetken päästä Tetris olikin jo kädet sidottuina kattokoukussa, silmät peitettyinä ja jalat levittimessä edessämme.

En halua kertoa yksityiskohtaisesti, mitä leikissämme tapahtui, sillä mieluusti säästän sen Tetrikselle hänen omaan blogiinsa (toivottavasti päivitys tulee). Mieluusti silti kerron muutaman omakohtaisen kohokohdan ja tunnelman.

Aluksi olin hieman jännittynyt yleisöstä, ja niin taisivat olla kaikki. Ilkka otti tuolin olohuoneesta ja tuli istumaan lähemmäs. Nappasin aivan aluksi takaapäin tiukan otteen Tetriksen rinnoista ja kysyin "onko kaikki hyvin?". Tetris kuiskasi vastauksen: "minua pelottaa, että pystynkö rentoutumaan." Myöhemmin leikin loputtua, peppu punaisena ja viiruilla, rinnat hellinä, "pillu muussina" (Tetriksen omin sanoin), toistakymmentä orgasmia saaneena (joista viimeiset muutamat pakotettuina), taputtelin hänen poskeaan ja sanoin "Hyvä tyttö. Kiva, että pystyit rentoutumaan".

Piiskailin floggerilla Tetriksen peppua hyrrä työnnettynä hänen pikkareisiinsa. Tetris kiemurteli orgasmin partaalla, ja kun hän kysyi lupaa laueta, käskin hänen kysyä luvan Ilkalta, joka istui hänen lähellään. Tetris hiljeni, mutta sai lopulta sanotuksi, ettei halua kysyä lupaa Ilkalta, koska Ilkka ei osallistu leikkiin. Hetken pohdin, mitä tehdä. Tiesin, että varmastikin saisin Tetriksen kysymään lupaa vaikka saunatontulta, mutta pidin hänen mielipiteestään, koska se kertoi minulle, kuinka paljon hän arvostaa itseään. Kaiken lisäksi hänen vastauksensa oli relevantti. Niinpä pyysinkin Ilkan ottamaan hyrrästä kiinni. Ja niin Tetris pääsi oikeutetusti kysymään lupaa. Hymyilin kun Ilkka vastasi jotenkin näin "Niin... Minähän olen sellainen mies joka tällaisissa tilanteissa sanoo..."

Tetris tulee varmaan jatkossa joko vihaamaan tai sitten rakastamaan ketjullisia butterfly- nänninipistimiä. Tällaiset nipistimet tiukasti nänneissään tehtävänään pitää nipistimien välissä oleva ketju suussaan orgasmin loppuun asti, Tetris taisteli urheasti, kun sormetin häntä rajusti Herran Huun piiskatessa. Seurauksena monta keskeytettyä orgasmia, sillä hieman ennen h-hetkeä suusta kuului aina se ylimääräinen "huoh". Ensiksi tätä harjoiteltiin seisten, mutta useamman keskeytyksen ja turhautumisen jälkeen siirryimme makuuasentoon. Tetris yritti kovasti, kiemurteli, rimpuili ja turhautui, kun ketju tippui ja orgasmi vietiin nenän edestä. Lopulta Tetris pyysi lopettamaan ja turhautuneena tirautti muutaman kyynelen. Siirryin hänen kasvojen viereen, tsemppasin, rohkaisin ja kannustin. Kiltisti hän otti ketjun suuhunsa ja koetimme vielä kerran. Kannustin "muista suu!" huudoin, ja kuin ihmeen kaupalla hän lopulta onnistui ja palkkio värisytti hänen kehoaan. Ilkka jälkeenpäin kommentoi, että minua oikein jännitti onnistuisiko Tetris. Hyvä tyttö.

Lopputekstien häämöttäessä Tetris pyysi saisiko vielä piiskaa. Urhea tyttö oli palkkionsa ansainnut. "Pidätkö viiruista?", kysyin ja sain myöntyvän vastauksen. Kaivoin Bastardon esiin. Laitoin vielä hyrrän hänen jalkojen väliin ja kerroin, että kun hän laukeaa meille vielä kerran, saa hän palkinnoksi viirut. Hän tulee hetken päästä kiltisti, tosin hänen paikkansa ovat niin hellänä, että pienikin kosketus saa Tetriksen kiemurtelemaan ja anelemaan armoa. Herra Huu haluaa kuitenkin leikkiä hyrrällä. Niinpä istahdan Tetriksen päällä, jotta hän pysyy paikoillaan ja annan lupaamani viirut.

Peittelen Tetriksen peiton alle ja silittelen häntä hetken. Tarkistan, että kaikki on ok ja kerron saattavani Ilkan autolleen. Vaihdamme muutaman sanan matkalla autolle. Ilkka kertoo saaneensa monia vinkkejä lähinnä asennepuolella. Toteamme molemmat olevamme tyytyväisiä päivän saldoon.

Palatessani sisälle juomme kahvit ja juttelemme leppoisia. Vähän leikistä, vähän joulusta, vähän Ilkasta ja Aavasta. Ovella vielä halaan Tetristä ja kehun häntä mahtavasta suorituksesta.

Vaihdamme Ilkan ja Aavan kanssa viestejä illan aikana. Molemmat tuntuvat olevan innoissaan ja hyvällä mielin. Toivotut joululahjat ovat saaneet väistyä uusien lelujen tieltä. Tekstaan illalla Tetrikselle ja kysyn hänen vointiaan. Hän vastaa olevansa hyvillä mielin, ja että käsittely oli kova mutta upea. Tetris kyselee vielä miten Blondi otti tämän kaiken. Hän otti sen upeasti ja osasi nauttia siitä, että sain käsitellä masokistia. Win-win.

*****

Blondi: Olin itse alusta asti innoissani tästä leikkiasetelmasta ja sen sisältämästä oppipoika-asetelmasta. Olemme minä, Tetris ja Peikko jo aiemminkin pyöritelleen ajatusta jostain keskinäisestä jutusta, ja tämä oli oiva paikka toteuttaa se. Lisäksi uusi tuttavapariskuntamme on hyvin sympaattinen ja halukas oppimaan, joten oikeastaan kaikki osaset osuivat paikoilleen. Lisäksi tiesin, että Peikko oli halukas leikkimään masokistiksi itseään mieltävän henkilön kanssa, ja tässä oli myös mahdollisuus sen halun toteuttamiseen.

Olimme etukäteen käyneet keskinäiset rajamme läpi. Peikko leikkisi housut jalassa, ei suuseksiä. Muita rajoja ei asetettu. Lisäksi sovimme, että jos käytetään meidän leluja penetroinnissa, niin kondomin kanssa.

En jännittänyt itse tulevaa, enkä jaksanut huolehtia, mitä tunteita leikki minussa aiheuttaa. Tämähän oli oikeasti ensimmäinen kerta suhteemme aikana, kun Peikko leikki jonkun muun kuin minun kanssani bileleikit poislukien. Olemme kuitenkin puhuneet rajoista ja toisten kanssa leikkimisestä niin paljon, että en juuri miettinyt asiaa sen jälkeen, kun asiasta oli sovittu.

Mikä sitten oli se minun roolini tässä leikissä? Viedä lapsi pois jaloista. Että terveiset vaan kaikille Ikeasta :). Ai niin, en mä muuten edes syö niitä lihapullia...

*****

Peikon jälkikirjoitus, ote chatista seuraavana päivänä:

Aava: Arvaas mitä? Ilkka on muuttunut MIES! JIIIHAAA!
Peikko: Äkkiäpä se tapahtui. Kerros?
Aava: Lähdettiin kauppaan, ja Ilkka ilmoitti autossa, että haluaa minun runkkaavan ja tulevan ennen prismaa (kuinka romanttista. Kiltti Aava teki työtä käskettyä. Mutta ohiajajat häiritsivät, tilanne häiritsi, kiire häiritsi, ja Ilkka pysähtyi pysäkille ja sen jälken tuijottaminen häiritsi a lot. MUTTA ILKKA EI ANTANUT PERIKSI!
Peikko: Kuulostaa hyvältä.
Aava: Ja kun aikaa oli kulunut 50min Aava tuli :). Mieti… huh huh.
Peikko: Mahtavaa
Aava: Ja Ilkka vaan totesi, että me odotetaan tässä vaikka aamuun asti.
Peikko: Voi Aava raukkaa
Aava: Ja musta alkoi tuntua et me oikeesti ei lähdetä ennen.
Peikko: Ja se tais tuntua hyvälle?
Aava: Jep. Aava hyppi melkein tasajalkaa koko kauppareissun ajan ja hoki n. 30 kertaa Ilkalle: Mä NIIN rakastan sua. Ja Ilkka hymyili.

Blondi: Vanhempien naisten seksi?

Blogiamme on luettu yhteensä yli 100 000 kertaa. Määrä on hurja, ja se saa minut iloiseksi mutta myös kovin nöyräksi. Lämmin kiitos kaikille täällä kävijöille. Toivottavasti viihdyt ja tulet toistekin. Tilastot eivät ole bloggaamisen itsetarkoitus, mutta totta kai se lämmittää, kun näkee ihmisten lukevan omia tekstejään.

Mietin usein, miten ihmiset löytävät blogimme. Suurin osa lukijoista ohjautuu tänne googlen kautta. Paljon lukijoita tulee myös BDSM-baarin, housuitta.comin tai kanssapervobloggareiden kautta. Hämmästyttävän iso osa lukijoista ohjautuu sivuillemme vauva.fi –sivuston keskustelufoorumeiden kautta. Vanha kunnon suomi24.fi on myös sivullemme ohjautumisen takana. Ajoittain toki mainostamme blogiamme erilaisilla foorumeilla, jos sopiva keskustelu sattuu löytymään. Vauva.fi –sivustolla ja suomi24.fi:ssä bdsm-aihe on usein keskusteluissa pinnalla ja sinne tulee joskus laitettua linkkivinkkiä.

Bloggerin tilastot kertovat hakusanat, joilla blogiin on löydetty. Olen bloggaamisen alusta asti seurannut hakusanoja mielenkiinnolla, ja ne kiehtovat minua oudolla tavalla. Joskus myös naurattavat aivan suunnattomasti.

Nykyään suurin osa hakusanoista on blogimme nimen joku osa, käsi sitä tai tätä. Paljon blogiin päädytään myös nimimerkeillämme Peikko ja Blondi. Lisäksi ihan perus bdsm-termeillä kuten piiskaaminen, alistaminen, alistuminen, sitominen.

Mutta myös riemastuttavan hauskoja hakusanoja tulee vastaan. Mitäköhän mietti se ihminen, joka joutui sivullemme haulla avioeroblogi? Tai sanoilla paneelin maalaus? On mahtanut mennä aamukahvit väärään kurkkuun. Ajatuksia blondeista –hakukin on saattanut antaa odotettua persoonallisemman tuloksen. Selvästi määrätietoisempaa hakemista on ollut niillä, jotka ovat päätynee sivulle termeillä nain blondia suuhun ja blondi paneminen.

Sivu vetää puoleensa myös sperman ystäviä – noh, sellainen olen itsekin. Spermat kasvoille, tahdon sperman kasvoille, laukesi kasvoille –sanat kertovat hyvin, mitä tunnisteita blogissamme käytetään.

Julistan kuitenkin kaikkien aikojen suosikkihakusanoiksi vanhempien naisten seksi –haun. Mietin usein, mitä hakija on oikeasti etsinyt ja miten hän on sivulle päätynyt. Toki tiedostan, että en ole enää teini, ja olen tainnut useammankin kerran tituleerata blogissani itseni ja Peikkoa keski-ikäisiksi. Niitä kaiketi virallisesti olemme. Mutta tuo vanhempien naisten seksi menee silti vähän yli. Ehkä nuorempien lukijoiden mielestä blogi on seniorierotiikkaa, mene ja tiedä :). Eli sinä joka olet päätynyt tuolla sanayhdistelmällä blogiimme – annathan kuulua itsestäsi, jos olet jäänyt vakiolukijaksi. Löytyykö täältä sitä kuuluisaa vanhempien naisten seksiä?

Hyvänä kakkosena kirii men in pain –haku. Blogissa kun ei ole sanaakaan englantia, eikä täällä tuoteta kipua miehille. Toivottavasti viihdyit silti! Sinä, joka löysit blogimme sanalla vaniljasuhde – pahoittelen, että tuotimme sinulle pettymyksen.

Pakko listata myös nämä:

mistä johtuu, että kipu kiihottaa (voi kun tietäisi) * kaalimato hyrrä (no se hyrrä löytyy kyllä) * kolmen kimppa (testattu ja tykkäsin!)  * sadomasokisti pariskunta (eikö tästä juuri puhuttu?) * ”saat laueta” (oohh, kiitos -kysyn kuitenkin Peikolta ensin) * reisien piiskaus (tykkään) * mitä päällä kun saat piiskaa (jos saan valita, ei mitään) * vaimo piiskaaminen (ei olla edelleenkään naimisissa) * seksilelujen käyttö (on aktiivista) * herkät rinnat (no ei ne enää niin herkät ole) * piiskan ystävät (vain ry-pääte puuttuu) * nännilävistys (ei mulle kiitos) *bdsm luottamus (näin meillä) * blogi dildon laatikosta (siellähän niitä on) * bdsm sika suukapulat (WTF?)

Nyt tämä vanhempi nainen taitaa ottaa päiväunet, jotta jaksaa juhlia illalla pikkujouluissa!

Blondi: Piiskaa, itkua ja räkää

Minua ei ole piiskattu pitkään aikaan. Edellisestä kerrasta on ainakin reilu kuukausi. Syynä kehno jaksamisen taso marraskuussa. Tällä viikolla libido on palautunut jo normaalille tasolle, ja seksi ja alistuminen ovat pyörineet mielessäni paljon. Etenkin piiskan saaminen. Lapsen ollessa kotona meillä ei ole kuitenkaan ollut mahdollista toteuttaa mitään kovaäänisempää leikkiä eli piiskaus on ollut poissuljettu vaihtoehto. Muuten olemmekin sitten kokeillut kaikenlaista uutta kivaa.

Perjantai-illalla kävin ylikierroksilla. Kerjäsin Peikkoa käyttämään minua. Olin Peikon päällä ja sain nautinnollista käsittelyä rinnoilleni. Riuhdoin kuitenkin kärsimättömänä, koska halusin vain lisää ja kovempaa. Lopulta Peikko veti minut pois päältään ja tuli polvilleen kasvojeni lähelle. Runkkasi itselleen orgasmin ja laukesi kasvojeni päälle. Ensimmäisen kerran koskaan. Hiljenin ja rauhoituin hämmästyksestä ja nautinnosta kun tunsin kuumien pisaroiden valuvan kasvoilleni ja kaulalleni. Peikko sotki kasvoni spermaan ja komensi minut sen jälkeen pesulle.

Jotta ei tulisi sellaista kuvaa, että pervoilu on jotenkin totista touhua, löytyy tästäkin asiasta nautinnon ja alistumisen lisäksi myös humoristinen puoli. Tunsin spermavanan valuvan kohti silmääni enkä ehtinyt pyyhkiä sitä pois. Kun avasin silmäni, niin auts. Jos ette vielä tienneet, niin tuo muuten niin nautinnollinen tavara kirvelee silmissä aika lailla. Kahden runsaalla vedellä tehdyn huuhtelun jälkeen silmä lakkasi vuotamasta ja pääsin nukkumaan.

*****

Lauantaina olin henkisesti valmistunut saamaan piiskaa. Lapsen huonosti nukutun yön takia hänen harrastuksensa jäi kuitenkin väliin, emmekä saaneet ajattelemaamme leikkihetkeä. Olin itsekin valvonut yöllä ja itkuinen jo pelkästä unen puutteesta. Kun kuulin, että lapsi jääkin kotiin, en voinut mitään muuta kuin itkeä katkerasti. Räkäisenä ja lukittautuneena makuuhuoneeseen vihasin koko maailmaa. Peikko huomasi minun olevan aidosti hajoamistilassa ja järjesti lapsen muutamaksi tunniksi pois kotoa. 

Makoilimme sohvalla lähekkäin ja itkuni jatkui edelleen. Kun aloitan itkemisen, en saa sitä loppumaan. Etenkin jos itkuun liittyy vielä väsymys. Peikko silitteli minua ja jossain kohtaa sain itkun loppumaan. Hän tiedusteli vointiani. Kysyi, onko pääni kipeä. Ei. Olenko syönyt mitään. En. Olenko käynyt vessassa. En. Nyt sä nouset ylös ja käyt vessassa. Sitten sä syöt vaikka yhden banaanin. Otat vaatteet pois ja tulet makuuhuoneeseen. Viivyin vessassa pitkään. Niistin litrakaupalla räkää ja pesin itkemisestä turvonneet kasvoni ja silmäni. Totesin peiliin katsoessa, että en ole tässä olotilassani mikään kovin hehkeä näky, mutta nyt saa kelvata.

Hipsin makuuhuoneeseen vaisuna. Peikko on avannut leluarkun jo valmiiksi. Vetänyt peiton osittain lattialle. Sängyllä odottavat nahkaiset käsikahleet. Peikko komentaa minut polvilleni sängyn reunaa vasten. Jalat haralleen ja vatsa sänkyä vasten. Hän sitoo polvieni alapuolelle nahkaremmit. Vetää niistä narut läpi ja kiskoo jalkani haralleen. Kiinnittää kummankin jalan erikseen sängynjalkaan. Hengittelen ja keräilen itseäni. Peikko kävelee sängyn toiselle laidalle. Kädet suoraksi sängyn päälle. Saan ranteisiini nahkaiset kahleet. Niiden läpi pujotetaan köysi, jonka toinen pää sidotaan jonnekin. Saan polvieni alle vielä tyynyt tekemään asennosta mukavamman. Olen apposen auki ja hyvin käytettävänä. Peikko tulee taakseni seisomaan.

Ensimmäiset piiskaukset tulevat avokämmenellä. Lujaa ja kipeästi – siltä ainakin tuntuu. Toki olen myös erittäin kipuherkkä itkemisestä ja valvomisesta. Kyynelet alkavat valua lähes saman tien. Jossain kohtaa kipu helpottaa hieman, kun ihoni ja lihakseni alkavat lämmetä. Peikon kaivaessa arkusta hapsupiiskan alan jo nauttia. Piiskojen välissä saan myös hyrrää, varsidildoa ja silittelyä. Muistaakseni yhden orgasmin. Kipu yltyy taas. Ei kiltti noin kovaa, ei saa. Kipu ei kuitenkaan lopu, vaikka itken ja anelen. Saan irrotettua toisen käteni nahkakahleesta ja vedän sen takapuoleni suojaksi. Peikko sitoo käteni lempeästi takaisin. Olen niin räkäinen, että saan tuskin hengitettyä. Pyydän kuin pikkulapsi, että Peikko niistäisi minua ja hän tekee sen. Jokin terävä, todennäköisesti bastardon viiruttaa takapuoltani. Yritän muistaa hengittää, mutta en onnistu siinä kovin hyvin. Kipua on liikaa.

Saan liukuvoidetta sisääni. Peppuuni. Peikko sovittelee sinne jotain, joka tuntuu dildolta. Emättimeeni saan jotain, joka tuntuu isommalta. Hyrrän klitorikselle. Peikko nai minulle parissa minuutissa maata järisyttävän orgasmin. Etenkin voimakkaasti liikkuva sauva (?) pepussani tuntuu mielettömän hyvältä. Saan luvan laueta, huudan ja tulen. Ehkä itkenkin. Pitkään. Huohotan sängyn päällä. En saa huohotusta loppumaan. Sanoin Peikolle, että antaa minun hengittää. Puristan lujaa Peikon käsiä ja yritän saada hengityksen tasoittumaan. Vedän syvään ja nopeasti henkeä ja minua alkaa huimata lievästi. Tiedän, että hyperventiloin pian, jos en saa hengitystä rauhoittumaan. En ole koskaan hyperventiloinut, mutta tunnen fysikaalisen mekanismin niin hyvin, että tiedän, mitä saattaa olla tulossa.

Peikko hengittää kanssani ja saan hengityksen rauhoittumaan. Olo tasaantuu. Peikko irrottaa minut kahleistani ja ja pyytää nousemaan sängylle. Hän käärii minut peittoon ja vetää pitkäksi aikaa kainaloonsa.

Takana on poikkeuksellisen itkuinen ja räkäinen leikki, joka tuli ehdottomasti tarpeeseen.