Täydellistä elämää

Olen ollut hieman hämmästynyt siitä, että emme ole saaneet blogista yhtään negatiivista palautetta, eikä sillä, että edes sitä kaipailisimmekaan. Ehkäpä enemmän olen ollut hämmästynyt kuitenkin niistä viesteistä, joissa kerrotaan, että me elämme täydellistä elämää, suhteemme on täydellinen ja ”miten niin teiltä puuttuu onni, teillähän on kaikki?” Tietäisittepä vaan…

Tämä blogi on kertonut pitkälti  tarinaansa D/s –matkastamme, ja uskon että se sellaisena tulee jatkumaankin. Se kapea putki, joka elämästämme näkyy tämän blogin kautta, on onnistunutta ja elämämme leikkiessämme saattaa monesti olla lähellä ”täydellistä” ja ”onnellista”, vaikka nuo melko vahvoja sanoja ovatkin.

Elämä on kovin monimuotoista, ja monet (ehkäpä jopa ihan kaikki) asiat vaikuttavat kaikkeen. Esimerkkinä nyt vaikka Peikko, joka on monilta ansioiltaan kovin ei-peikkomainen. Hän miettii paljon, tahtoo paljon hyvää lähelleen, pelastaisi ympäristönsä jos pystyisi, ja ainakin miettii keinoa, miten tehdä se. Välillä näitä asioita jumittaessaan hän karkaa todellisuudelta jopa melko syvällekin, ja sieltä hän ei palaa takaisin sormea napsauttamalla. Peikko on myös todennut että blondi toimii samalla tavalla.

Peikon ja blondin taustat ovat kovin erilaiset. Voisi yrittää sanoa, että Peikko on metsän asukki, jolle heimonsa hyvinvointi ajaa jopa liiankin usein ohi kaikesta muusta. Tästä syystä Peikko on viime aikoina kävellyt lempipuronsa viereen ja kurkkinut, millainen kuva vedestä heijastuu. Blondi taas on metropolin asukki, jolle palvelut ja ruoka täytyvät olla saatavilla helposti ja kädenkäänteessä. Blondi on joutunut paljon miettimään sopeutumistaan Peikon boheemiin elämäntapaan, ja siksi katsellut itseään isosta seinäpeilistään.

Onneksi kumpikaan ei ole juro eikä jätä kissaa pöydän alle. Kumpikin haluaa keskustella ja viedä suhdetta eteenpäin. Me emme tappele tai korota ääntä, mutta kumpikin tietää, että oma paha olo on pystyttävä pukemaan sanoiksi. Kumpikin uskoo siihen että ongelmat voidaan ratkaista jos halua ja ymmärrystä löytyy.

Täydellistä elämää ei ole olemassakaan mutta onnellinen kyllä. Tänään juuri puhuimme siitä, että onnellisuus ei tule onnistuneesta leikistä, kesälomasta tai vaikka yhteenmuuttamisesta. Tai kyllähän se noistakin tulee mutta vaan hetkeksi. Todellinen onnellisuus tulee jostain ihan muualta ja se vaatii töitä.

Blondi: Olemme pari viime viikkoa uiskennelleet Peikon kanssa melko syvissä vesissä. Olemme kyseenalaistaneet suhteemme. Keskustelleet sen toimivista puolista ja ei niin toimivista puolista. Arjesta ja arjen haasteista. Siitä, miten säilyttää leikkimieli ja dynamiikka rankankin arjen keskellä.

Mitä enemmän arjessa on haastetta, sitä enemmän kaipaan jämäkkyyttä, rajoja ja paikkani näyttämistä. Peikko alkaa myös ymmärtää tämän. Uskaltaa ottaa sitä roolia, joka hänelle luontaisesti kuuluu. Ohjata arkeani, mutta ei elää sitä minun puolestani.

Nyt vaikuttaa siltä, että peiliin tuijottaminen puolin ja toisin on kannattanut. Arki voi taas jatkua. Tunnemme toisiamme taas vähän paremmin. Ymmärrämme toisen toimintapoja ja motiiveja. Menneisyyden painolastia. Sitä, mitkä kaikki asiat mihinkin vaikuttavat. Sitä mikä toiselle on tärkeää ja miksi.

Elämä on.