Blondi: Ensimmäinen yhteinen matka

Olemme varanneet Peikon kanssa ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkamme, joka on samalla häämatkamme. Lapsivapaan sellaisen. Kotimaata olemme jonkin verran katsastaneet yhdessä, mutta muuten keskinäinen matkailuhistoriamme vasta odottaa alkamistaan.

Syy tähän on hyvin yksinkertainen. Minä en ole ollut halukas matkustamaan lapsen kanssa ja lapsen ehdoilla. Jos matkustan Peikon kanssa jonnekin, haluan, että matka on meidän kahden. Viikko kolmestaan lapsen kanssa samassa hotellihuoneessa - ei kiitos. Vaikka läheisiä olemmekin, on tässä sellainen raja, josta en ole valmis joustamaan. Saa syyttää itsekkääksi. Nyt lapsi alkaa olla jo riittävän iso ollakseen pidempään yksin kotona. Lisäksi lapsella on nykyään enemmän tukiverkkoja ja hyvä ystäväpiiri, joten yksin hänen ei tarvitse selvitä.

Lisäksi pari ensimmäistä vuotta eron jälkeen olin niin väsynyt, ettei matkustamiseen olisi edes riittänyt energiaa. Nyt on kuitenkin toisin. Olemme makustelleet ensimmäistä yhteistä matkaa jo jonkin aikaa.

Suuntaamme Berliiniin. Olen käynyt kaupungissa kerran nuorena aikuisena heti muurin murtumisen jälkeen, mutta en muista siitä juuri mitään. Tärkeimmät maamerkit totta kai, mutta en muuta. Lähdemme matkaan hyvän ystäväpariskunnan kanssa, joille Berliini on tuttu.

Matkan ajankohdalle osuu German Fetish Ball Weekend, jossa käymme varmasti pyörähtämässä. Bilet eivät niinkään innosta minua, mutta tapahtuman yhteydessä oleva isot messut kylläkin. Ehkä myös yhdet bileet on katsastettava, kun kerran on kaupungissa.

Lähden itse matkaan rennolla otteella. Matkustan ensimmäistä kertaa niin, että joku muu tekee isot päätökset puolestani. Seurailen sivusta. Noi lennot. Okei, otetaan ne. Hotelli ystävän suosituksesta. Joo, kuulostaa tosi hyvälle. Olen ensimmäistä kertaa sellaisessa parisuhteessa, jossa minun ei tarvitse aina olla se, joka päättää kaikesta ja järjestää kaiken. Lisäksi uskallan itse nykyään myös antaa muille tilaa tehdä asioita ja päätöksiä. Irrottaa kontrollista. Antaa muiden tehdä puolestani. Ja luottaa siihen, että asiat järjestyvät silti.

Tänään kirjoitin matkan kalenteriini ja siitä tuli uskomattoman hyvä mieli. Kunpa olisi jo kevät!