Onnellisin horo

BDSM-Baarissa on keskusteltu viime aikoina jonkin verran subin lainaamisesta ja kävipä keskustelu kuumana myös aiheesta ”huoraaminen fetissinä”. En halunnut kyseisiin keskusteluihin osallistua, sillä kokemukseni mukaan fokus näissä keskusteluissa tuppaa karkaamaan tunnepitoiseksi hötöksi sekä vahvoiksi oletuksiksi. Koin siis, että tämä soppa ei tarvitse lisää kokkeja tällä alustalla.

Huora ja huoraaminen ovat hyvin vahvoja sanoja, joihin meillä kaikilla varmastikin liittyy vahva tunnelataus. Tämä vaikutelma saattaa estää  tutkimasta aihetta mielenkiinnolla ja terveesti. On hyvä tiedostaa, että näidenkin termien takaa löytyy ihmisiä, jotka haluavat toteuttaa itseään fiksusti ja turvallisesti. Olen ollut onnekas ja saanut seurata vierestä yhtä tällaista kuviota ja hieman siihen itsekin osallistua. Jospa siis keittäisin ihan itse soppani.

Viime kesänä, ollessani sinkkuna ja hieman murheissani siitä miten olin moiseen tilanteeseen joutunut, insinöörisika lähestyi minua hersyvällä keskustelulla, mikä eteni suunnilleen näin:

- Kuules Peikko (nimi muutettu), mitäs jos etsisimme meille yhteisen kesähoron?

Olen jo tottunut, että insinöörisialta saattaa tulla ajatuksia ja ehdotuksia laidasta laitaan, joten omassa angstissani naurahtelin hänen ehdotusta, sillä arvailin tähän liittyvän myös ajatus piristää minua. Koska omat ajatukseni olivat niillä hetkillä varsin alamaissa, niin en suurta innostusta hänelle vastaillut, vaan totesin jotain omaan tyyliini.

- Käy, jos minun ei tarvitse tehdä juuri mitään.

Tämä riitti insinöörisialle ja niinpä alta aikayksikön hän oli muotoillut hyvin "sikamaisen" deitti-ilmoituksen, missä hän kertoi kahden partaisen setämiehen etsivän kesähoroa, mutta sopivalla yksilöllä olisi mahdollisuus valmistua setien pysyväisluontoiseksi kullinlutkutuslisensiaatiksi. Minä jatkoin hymyilemistä luettuani hänen ilmoituksensa ja muistan ensimmäisen kommenttini olleen että taitaa setämiehille tulla hiljainen kesä. Kuinka väärässä olinkaan.

Joitakin päiviä myöhemmin insinöörisika kehotti hankkimaan jäätelöä pakkaseen, sillä tänään olisi tulossa #9 käymään pihamaallani kahvilla ja jätskillä. Ja kyllä, hän todellakin numeroi deittinsä. Se joka leikkiin lähtee se leikin kestäköön ja niin minä kiltisti tein valmistelut ja illansuussa insinöörisika toi #9 jätskille. 

Koska tarkoitus oli tutustua toisiimme turvallisesti ja kevyesti, niin olimme sopineet istuvamme pihalla kahvia ja jätskiä nauttien. Kuinka ollakaan myös ukkosen herra oli setien puolella, ja päräytti samoihin aikoihin sateen suorastaan pakottaen sedät tarjoamaan jätskin syömistä sisätiloissa. 

Muistan istuneemme insinöörisian kanssa sohvalla #9 istuessa muutaman metrin päässä keittiön pöydän ääressä. Kahvit ja jäätelöt oli nautittu sekä jää rikottu small talkin osalta. Hiljalleen siirryttiin pihviin eli siihen, mitä annettavaa kullakin olisi pervouden saralla. Kuinka ollakaan tällä nuorella neidolla oli kerrassaan iso fantasia ja fetissi palvella vanhempia herrasmiehiä (kyllä, osaamme olla myös sitä!) ja hän kertoi koko ikänsä fantasioineen tällaisesta tilanteesta ja ei voinut tästä syystä kerta kaikkiaan päästää ilmoitusta menemään sormiensa lävitse. 

Muutama desilitra jäätelöä santsattuaan insinöörisika sitten jo kehoittikin tätä punaposkista kesähorokokelasta tulemaan makoilemaan setien jalkojen päälle jotta voisimme tehdä lähempää tuttavuutta. Ja voi sitä tahtojen taistoa mitä horo kävi läpi! Kiinnostus oli selkeästi valtavaa, mutta voisikohan sitä ihan näin ekoilla treffeillä. Olla ihan helppo huora? Kyllä voisi ja siitä se sitten lähti.

Oma elämäntilanteeni muuttui jokunen viikko tuon tapaamisen jälkeen, mutta jo siihen aikaan mahtui muutamia yhteisiä makoisia hetkiä, joissa horo näytti innostuneisuutensa ja halunsa olla setien ikioma horo. Oman elämäntilanteeni muuttuessa pudottauduin kesähoro-kuviosta ulos, mutta voi pojat millaista kyytiä ja huolenpitoa kesähoro sai insinöörisian puolesta. 

Nyttemmin kun oma parisuhdestatukseni on muuttunut, on minut otettu takaisin kuv

ioon kädet ja jalat levällään. Dynamiikassamme kesähoro saa olla horo tai huora, ja mitä enemmän häntä käytämme huoran tavoin sitä enemmän hän nauttii. Tässä yhteydessä saattaa helposti ajatella, että ystävyytemme perustuu pelkästään tämän dynamiikan ympärille, mutta näin ei tilanne suinkaan ole. Me näemme viikottain, monesti vaan rötväillen isolla sängyllä minun käteni horon rinnoilla ja insinöörisian kädet horon perseen päällä.

Kauhean kätevää horolle kun toinen meistä saa suurimmat kiksit perseestä ja toinen rinnoista. Pelailemme, katsomme elokuvia, kokkaamme (horo kokkaa), syömme ja ennenkaikkea nauramme. Välillä horo saa kyytiäkin ja ei niin tavatonta että minä vaikka katselen televisiota olohuoneessa ja samalla makuuhuoneesta kuuluu huuto "horo laukeaa!", jonka jälkeen insinöörisika huutaa minulle "tule nyt katsomaan millainen huora tämä on!". Minä kävelen makuuhuoneeseen ja horo katselee minua hymyillen silmiin ja se ilo paistaa hänen joka sanasta ja eleestä kun hän sanoo "olen tämän alueen likaisin lortto."

- Sun vuoro, tokaisee insinöörisika.

Miksi halusin kertoa tästä? Vaikka edellä kerrottu ei ole minun mieltymyksistä niitä kaikkein kiihottavampia (vaikka se sinne tuntuu kipuavankin), niin koen olevani etuoikeutettu kun voin elää jotain tällaista turvallista ja fiksua iloittelua, jossa kaikki saa sen palasen mitä kaipaavat. Samalla en voi välttää pohtimatta sitä kuinka moni fantasia jää toteuttamatta siksi koska oma pää väittää että "näin ei voi tehdä". On toki olemassa fantasioita, jotka on syytäkin jättää sellaisiksi, mutta silti haluaisin väittää että monet unelmat, väittää ympäristö tai oma pää mitä vaan, on toteutettavissa kunhan siihen ympärille löytyy oikeat turvalliset ihmiset.