Kävin alkukesästä ensitreffeillä tai tapaamisella naisen kanssa, missä nautimme hyvät lattet. Hänen suunnilleen ensimmäiset sanat muistan vieläkin, kun hän päästeli ulos, “sinussa on jotain mikä aiheuttaa minulle halun koskettaa sinua”. Kahvien jälkeen päädyimme aurinkoisen puiston ruohikolle ensin juttelemaan, sitten kainalokkain ja lopulta vähän silittelemään. Kuplamme hajosi vasta useampi tunti myöhemmin kun eräs narkki päätti sen poksauttaa.
Tästä kuitenkin alkoi mahtava ystävyys, joka pian muuttui FWB.ksi, mutta luulenpa että kumpikaan meistä ei ko. sanasta pidä, niin nykyään puhumme “lihashuollosta”. Kutsun tätä naista Siivekkääksi.
Minulle Siivekäs näyttäytyi hetimiten alpha naiseksi, joka ei ehkä vaan ollut päässyt kokemaan sitä kaikkea mitä valtasuhteella voisi olla tarjottavaa turvallisessa ympäristössä. Niinpä Siivekäs on kastellut varpaitaan uudella polullaan minun toimiessa jonkinmoisena menttorina hänen matkallaan. Älkääkä ymmärtäkö väärin, etteikö menttori nauttisi matkastamme. Ehkäpä hauskinta tällä tutkimus matkallamme on ne lukuisat pienet haparoivat askeleet kun siivekäs katsoo minua kiukkuisin silmin ja sanoo “Minä en ole tällainen!”, jolloin minä taputtelen hänen poskeaan ja vastaan, että “olet juuri tällainen”.
Kipuun emme ole paljoakaan tutustuneet ja yksi syy siihen on ollut se, että minusta tuntuu pahalta lähettää Siivekäs kotiin, jos hänen päänsä on täysin hattaraa. Niinpä tässä jokunen päivä sitten kun minulle nätisti vihjattiin, että olisipas kiva saada kunnolla piiskaa, niin sanoinkin, että sehän tulee järjestymään kauniisti pyytäessäsi bileissä minne molemmat olimme osallistumassa.
Olen joskus muutama vuosi sitten tutustunut pixiecrystal pariskuntaan. Emme olleet koskaan tavanneet, viestejä olemme toki vaihdelleet ja olen aina silloin tällöin kutsunut heidät vaikka bileisiin tai illanistujaisiini, mutta koskaan emme ole löytäneet sopivaa aikaa. Nyt vinkkasin heille näistä bileistä ja hepäs päättivät, että hääpäivän kunniaksi on hienoa menettää bile neitsyys. Niinpä bileiden ensimmäinen tunti istuimme enemmän tai vähemmän samassa ryhmässä ja oli mainiota huomata kuinka hyvin meillä synkkasi alusta asti.
Kun oli Siivekkään piiskauksen vuoro, matkalla crossille kävelin pixiecrystal luokse ja sanoin, että nyt saattaisi kannattaa tulla katsomaan. Koska minulla ja Siivekkäällä on historiamme, niin vetelin kaikista niistä naruista joita tiesin. Istutin hänet lavan reunalle ja ärsyttävän hitaasti kaivoin lelukassistani ensin liian tiukat nahkahansikkaat ja sitten nahkaiset kahleet, jotka asetin Siivekkään reiden päälle. Kuten tiesin, siivekkään siivet alkoivat huitoa ilmaan holtittomasti. Siivekäs mumisi jotain, että ei voi edes katsoa, hänen jalkansa tärisivät ja hän käänsi päänsä pois. Minä namuttelin tilanteen hitaasti loppuun ja kiinnitin hänelle kahleet tiukasti. Jouduin taluttamaan hänet crossille, mihin kiinnitin hänet kahleistaan ja nilkoista. Lisäksi laitoin yhden pitkän nahkaremmin tiukasti hänen lantionsa ympäri, koska tiesin hänen olevan hyvin eläväinen.
Aloitin isolla itsetehdyllä floggerilla, millä paukutin hänen takapuoltaan. Välillä himmailin, välillä kiihdytin ja välillä vaan sivelin hänen vartaloaan. Välillä vaihdoin piiskani kivuliampiin kuten ratsupiiskaan ja piiskasin häntä turvasanan rajoille, jonka jälkeen kävin kuiskaamassa hänen korvaansa että “tätähän sinä tilasit”. “niin tilasinkin….” Ajoin hänet useaan kertaan siihen rajalle, missä kipu melkein voitti hänet, ainoastaan pysähtyen ja käyden silittämässä häntä. Joka kerta hän kuiskutteli minulle jotain kuten “tämä on niin ihanaa”. Välillä painauduin tiukasti häntä vasten ja työnsin käteni hänen housuihinsa ja kiusasin häntä lisää. Siivekäs ei tiennyt miten päin olisi.
Olin aikaisemmin kysynyt Siivekkäältä, onko hänelle ok jos tarvitsen apukäsiä. Hän oli sanonut että asia ok ja minullahan oli agenda ollut mielessäni jo tovin. Kävelin Pixien luo ja kysyin haluaisiko hän tulla auttamaan. Hänen silmänsä kiiluivat kiinnostuksesta, mutta epävarmuudesta minkä ymmärsin hyvin hänen noin tunnin bilekokemuksen kohdalla. Hän kuitenkin vastasi että haluaisi, jonka jälkeen kysyin hänen mieheltään, että onko tämä hänelle ok vaikka tiesin hänen vastauksensa jo etukäteen. Pixie tuli kanssasi crossille ja kuiskasi, että “en minä osaa mitään.” Kaivoin kassistani wandin ja sanoin että “tätä sinä varmasti osaat käyttää!” Ohjasin Pixien kyykkyyn Siivekkään toiselle puolelle ja annoin hänelle vapaat kädet wandin kanssa, minun läpsiessä Siivekästä käsin ja piiskoilla. Välillä otin häntä hiuksista kiinni ja muistutin että “olet juuri tällainen”. Eikä aikaakaan kun Siivekäs kertoi laukeavansa, minkä minä lopetin alkuunsa. Kerroin että täälläkään ei laueta ilman lupaani ja hän yritti vielä jatko neuvotella kertomalla ettei pystyisi pidättelemään. Niinpä ohjasin Pixien wandin irti hänestä ja kävimme keskustelun uusiksi. Hän riuhtoi itseään kiukkuisena crossilla ja päästi jopa kirosanan (aijjai) ja varmaan mielessään manasi minut helvettiin, mikä huvitti minua. Aloitimme Pixien kanssa uudestaan, eikä aikaakaan kun kuulin hennon “saisinko laueta?” Vastasin, että en oikein kuule, että sanopas lujempaa, jolloin sain saman pyynnön vähän rohkeammin. Kerroin että tämä ei riitä, vaan että tässä on parikymmentä ihmistä katsomassa sinun ihanaa kokemusta, niin pyydäpä niin että kaikki kuulee. Niinpä Siivekäs päästeli kolmannen kerran pyyntönsä ja tällä kertaa hyvinkin reippaasti jotta yleisökin kuuli, jonka seurauksena minä sanoin “Ole hyvä!”. Tiesin mitä tuleman pitää, niin painauduin tiukasti häntä vasten painaen hänet crossia vasten, koska pelkäsin crossin kaatuvan tai lähtevän kiinnitykseltään ja niin hän siinä tiukassa otteessani laukesi, laukesi ja laukesi.
Hetken päästi pidin tiukasti kiinni hänen hiuksistaan, toinen käteni vaellellen hänen naamallaan ja kaulallaan. Kuiskailin jotain tuhmia samalla hänn korvaansa, Pixien wandaillessa häntä. Siivekäs kysyi minulta nätisti saisiko vielä laueta. Katsoin alas Pixietä kohden ja kysyin mitä mieltä hän olisi, "Saisiko siivekäs vielä laueta?" Pixie vastasi minulle posket punaisena ja innokkaana alle aikayksikön “joo joo joo…..” Eipä Pixie vielä tiennyt mihin hänen iltansa johtaa.
Hieman myöhemmin irrotin Siivekkään crossilta ja talutin hänet sohvalle. Makoilimme sylikkäin ja purimme tapahtumaa läpi ja palauduimme takaisin bilehetkeen.
Rakas ystäväni Pete Harju piirsi livenä kuvan yllä kuvatusta.
----
Myöhemmin kun hyväksytin yllä olevan tekstin Siivekkäällä, hän kertoi että haluaisi kirjoittaa omat tuntemuksensa myös ylös. Kannustin häntä kirjoittamaan. Kun sain hänen tekstinsä kysyin oliko hän kirjoittanut tämän minulle vai haluaisiko sen myös julkaistavan? Hän kertoi kirjoittaneensa sen minulle, mutta hetken pohdittuaan hän totesi, että voisihan hänen tarinassaan olla jotain ihan uutta jollekin lukijalle. Joten tässä tulee...
----
Siivekkään silmin:
Voisin kertoa hyvin, hyvinkin paljon matkastani, matkastani itseeni, naiseuteeni ja ennen kaikkea seksuaalisuuteeni. Seksuaalisuuteni, joka pienin, välillä isommin harppauksin on päässyt kasvamaan ja kehittymään löytäen uusia ulottuvuuksia ja kerroksia. Se jokin on aina ollut, osin tiedostettuna, osin piilossa olevana. Seksuaalinen kasvu vaatii mielestäni myös oikean laisen maaperän, sitä se aina ole ollut.
Uskomukseni kohtaloon on suuren suuri, tuoden matkani äärelle ihmisen, Peikon. peikko oli lähestynyt minua viestillään jo vajaa kaksi vuotta sitten. Muutamien viestien jälkeen kohtaaminen jäi kauniiseen kieltäytymiseen. Näin jälkikäteen ymmärrettynä hetki ei ollut sopiva, ei olisi ollut oikea Peikon kohtaamiselle.
Olin tainnut jäädä Peikon muistin syövereihin ja kesän lämmön äärellä sain häneltä yhteydenoton ja pian jo kohtasimme kahvilassa. Tunnistan aistivani hetkiä, asioita ja ihmisiä omalla hyvin herkällä tavallani. Jo kauempaa Peikon tunnistettuani minulle levisi hymy kasvoille ja se rauhallisuuden hyvänolon tunne, joka minut kertakaikkiaan valtasi. Ensimmäinen kohtaaminen, se energia mikä Peikosta välittyi ja välittyy ja ne silmät. Silmät joihin voisi vain upota, upota yhä syvemmälle. Niiden sielukkuus ja lempeys. Mainitsin asiasta hänelle, Peikko taisi olla hyvinkin tietoinen asiasta.
Itse olin jo unohtanut, miten Peikko minulle kertoi, miten olin kertonut tapaamisen ensi hetkillä, miten minulle nousu valtava tarve häntä koskettaa, jokin mikä veti puoleensa, se mielenkiintoinen tunne, tunne joka vetää kohden toista, vetää toisen lähelle, vetää koskettamaan.
Upean auringon lämmön äärellä siirryimme läheiselle puistolle juttelemaan ja pian jo makoilimme pehmeällä nurmikolla ajatusten sinkoillessa välillämme. Jossain vaiheessa minulla esitettiin kysymys, haluanko tulla kainaloon ? Haluanko, Haluan.
Muistini sopukoista muistelen kohtaamisen kestäneen useamman tunnin ajan. Lämmin kesäpäivä, ihminen, jonka kanssa voin puhua samaa kieltä, läheisyys, koskettamiset, se hyvänolon kupla, jonka sisälle pystyimme pysähtymään. Todellisuuden tosiaan rikkoessa kuplamme, puistossa olevan narkkarin toimesta. Jäin omaan pöllyissä olemisen olotilaan kohtaamisen jälkeen, kohtaaminen, joka kosketti.
Matkamme ei jäänyt yhden kohtaamisen varaan, vaan on kehittynyt omanlaisekseen, juuri sellaiseksi kuin on tarkoitettu. Niin, määritys tälle asialle, olotilalle, jota itse en halua, kaipaa, koe tarvetta lähteä asiaa tarkemmin määrittelemään, tämän olen itsessäni viime aikoina tunnistanut.
Se vahva tunne, tarve on kuitenkin tullut pysähtyä tämän upean ihmisen äärelle, jonka läsnäolo on lempeää, intensiivistä, aitoa, jolle olen voinut antaa sisimpäni.
Lihashuoltoa, tämän nimityksen äärelle olemme pysähtyneet kohdatessamme. Ja hei, olen saanut nimen, Siivekäs. Itseasissa pidän siitä, Siivekäs.
Siivekkäänä olen päässyt upeiden, syvällisten, merkityksellisten kokemusten äärelle. Ennenkaikkea ihmisen, joka jakaa seksuaalisuuden älykkyyden kanssani. Jo yksistään jokaisesta sellaisesta voisin kirjoittaa useampia sivuja. Koen itseni hyvin etuoikeutetuksi.
Asia josta saan, pääsen ja joudun kuulemaan on, Minä en ole tällainen. Jonain hetkenä orgasmipöllyissäni olin nuo sanat ääneen lausunut.
Peikon reaktio sanoihini oli hymyn kera, voi, sinä olet juurikin tuollainen. Miten monta kertaa minua onkaan tuon lauseen kera riepoteltu ja koeteltu sisimpääni. Toinen joka orgasmien riepotellessa tai jonkin toisen olotilan äärellä joutuu vastaamaan, en ole tällainen, olen, siis kyllä, en, tajuntani ei niinä hetkinä riitä mihinkään järjelliseen. Joku, Peikko kyllä silmin nähden taitaa noista hetkistä nauttia.
Minua on hyvin monasti toppuuteltu asioiden ja kokemusten suhteen. Monen monta kertaa olen hyvin moniuloitteisen mielikuvituksen omaavan Peikon ääneen lausuen kuullut pieniä vihjailuja mitä voisi ollakaan hänellä mielessä minun suhteen. Välillä olen onnistunut niitä kauniisti pyytäen Peikon minulle kertomaan. Valtaelementti, alistaminen, kipu. Aivan hiljattain nostin esille toiveen piiskauksen suhteen, toivoisin pääseväni piiskattavaksi, kun olimme piakkoin saman tilaisuuden äärellä tapaamassa bileissä.
Olin saanut jo päivällä Peikolta videon, jossa hän laittoi tiukat nahkahansikkaat käteensä ja tämän jälkeen hänen yksitellen valitsemansa väline meni bilekassin uumeniin. Voin kertoa miten jollain tuli kesken kauppareissun videon katsottuaan täydellinen valahdus kehoon, Pavlovin koira efekti, vain sillä erotuksella, että kuola ei sentään valunut suupielistä, mutta jotain ihan muuta kylläkin tapahtui kehossani.
Nautin bileisiin pukeutumisesta, omasta naisellisuudestani. Olin löytänyt mielestäni upean asun pienestä uniikista myymälästä. Se yllä oli täydellistä laskeutua bileiden äärelle.
Peikko olikin jo paikalla ja pian olin jo päässyt tutustumaan hänen ympärillään oleviin ihmiseen. Merkittävä kohtaaminen, yksi sellainen oli Pixiecrystal, upea nainen, josta huokui upea sielukkuus, hyvin samanoloista, jota itsessäni tunnistan.
Olin toivonut piiskausta ja yksi mikä minua vetää puoleensa on crossi.
Varmaan se, että nautin kun minut laitetaan kiinni, se tunne olla kahlittuna, tunne miten ranteet ovat tiukasti kiinni lukittuina, nilkat, kehon ollessa vasten puuta. Olla vain siinä ja siinä hetkessä, antautuen Peikolla.
Peikko johdatti minut crossin vierellä olevan lavan reunalle istumaan ottaen samalla esiin jo videolla aiemmin näkemäni nahkahanskat. Se välitön tunne, kun ne olivat silmieni edessä, pyyntö laittaa nepit kiinni ja tarve niitä hetken silittää, koskettaa.
Olen hyvin kehollinen, henkinen, syvällinen. Se oikea tunne, katse ja kosketus vie minut mennessään hyvin nopeasti. Peikko tietää tämän erittäin hyvin ja osaa sen kanssa toimia kanssani.
Viimeinen pysähtyminen hetkeen ennen crossille siirtymistä oli nahkaiset kahleet ranteisiin, jotka tunsin laitettavan hyvinkin tiukalle. Viimeistään tämä hetki, kahleet käsissäni ja aloin jo vaipua omaan tilaani.
Peikon ohjauksessa olin crossin äärellä, sidottuna ja varmistuksena vielä nahkainen remmi joka lukitsi vyötäröni tiukasti vasten puuta.
Minun on hyvin helppoa päästää itseni hetkeen, antautua Peikolle.
Nautin painavan ja ison floggerin iskuista pepulla, käsien läimäykset vasten ihoani ja välillä taas ne hellääkin hellemmät sivelyt ihollani. Iskut muuttuvat välineiden vaihtuessa kirpeiksi, sivaltavaa kipua, vahingossa saaden sen kielletyn kirosanankin ilmoille.
Oman tilani äärellä aistin äänet taka-alalla olevien ihmisten suunnalta, Peikon sanat korvaani, kädet siellä, hetken kuluttua toisaalla, tällainenhan sinä olet, juurikin tällainen. Kyllä Peikko, niin taidan olla ja haluankin.
Kädet tiukasti hiuksieni seassa, nautinnon ja kivun sekoittuessa, ja ihanan tunteen vallassa, toisena hetkenä taas tuntuen Peikon kehon painon vasten minua.
Jossain vaiheessa kuulen Peikon sanat Pixielle, naiselle jonka olin hetki sitten kohdannut, nyt kääntäessä päätäni, avatessa silmäni, näen tämän ihanuuden vieressäni.
Vain hetki, niin tunnen wandin värinän jalkojeni välissä, vasten klitoristani.
Peikon jatkaessa kanssani ja mieleni kiusoittelua luvan kysymisillä orgasmien suhteen. Muutama vahinko orgasmi taisi livahtaa, mutta Peikko sai tämän Siivekkään kyllä hyvin pian ohjattua sovitun äärelle, luvan kysymiselle orgasmille. Pieni kiukku nousi pintaan, kun Peikko ei muka kuullut pyyntöjäni. Tilannetta seuraavista ihmisistä välittämättä oli minun nöyrryttävä kajauttamaan ilmoille saisinko luvan laueta. Sain luvan, kyllä, mistä orgasmi alkoi ja loppui, en tiedä, eikä väliäkään, olin jossain muualla painautuen vasten puista crossia kehon tempoillessa ja väristen.
Pääsen kahleistani, minulla on vaikeuksia pysyä pystyssä, Siivekäs nautinnon pöllyisenä talutetaan sohvalle, turvallisen Peikon läheisyyden äärelle, hengittämään, pysähtymään, nauttimaan kokemuksen tunteesta ja paluusta takaisin todellisuuden äärelle sieltä jostain, jonne minut Peikko oli hetki sitten vienyt, johdattanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti