maanantai 21. toukokuuta 2012

Haluan että satuttaisit minua

Olin hieman suunnitellut kirjoittavani elämästäni kronologisessa järjestyksessä. Kuitenkin noin viikko sitten tapahtui jotain mistä tämä postaus sai alkunsa ja niimpä jatkossa saatan hyppiä ajassani. Se tuskin sinua haittaa koska sinulle ne ovat pitkälti yksittäisiä tapahtumia. Ennen kuin pääsen itse asiaan on kuitenkin syytä sukeltaa vähän historiaan ja jopa taustoihin. Lyhyesti niistä.

Minulla on takanani muutama varsin onnistunut Ds-parisuhde. Minulla on, osaksi edelliseen liittyen, varsin selvä kuva mitä suhteeltani haluan ja kaipaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä etten osaisi ja haluaisi olla suhteessani joustava ja rakentava. Blondillani taas on melkein vastakohtainen aloitusruutu. Omasta mielestäni hän on ollut alistuva koko ikänsä, mutta tämä on odottanut oikeaa hetkeä puhjeta kukkaan. Nyt se hetki on hänelle tullut ja yhdessä rauhallisesti tutkimme mitä kaikkea yhdessä löydämmekään. Oma kokemuspohjani varmasti auttaa tässä etsinnässä.

Tässä eräänä iltana istuimme, niin kuin niin monena iltana sohvalla, nenät vastakkain ja juttelimme elämän monista eri sävyistä. Useasti tällainen keskustelu päättyy siihen että löydämme itsemme, pari tuntia myöhemmin, narujen/lelujen keskeltä parisängyltä, sylikkäin, hengästyneenä ja tyydytettyinä. Tosin joskus blondilleni 10 orgasmia on aivan liian vähän ja hän ei tyytyisi tässä yhteydessä sanaan tyydytetty, mutta kirjoitan hetimulletänne -syndroomasta myöhemmin.

Tällä kertaa leikki (käytän mieluummin sanaa leikki kuin sessio) oli vähän hellempää mutta lopputulos oli pitkälti sama, eli pidin tyydytettyä blondiani sylissäni ja silittelin häntä. Kun hän oli taas tässä maailmassa kanssani hän yllättäen kääntyi kohti kasvojani, katsoi minua läheltä syvälle silmiin ja sanoi "haluan että satuttaisit minua!?". Lause oli samalla sekä kaunista kauniimpi pyyntö että jopa kevyt vaatimus. Katselin häntä pitkään silmiin kunnes rikoin hiljaisuuden ja heitin vastapallon "muistatko mitä ennustin muutama viikko sitten?". Huomasin kuinka blondini silmät pyöristyivät ja hänen kasvoihinsa piirtyi hämmästys. Asioiden muistaminen, ainakin leikin keskellä, ei ole blondini vahvimpia osaamisalueita. Hän mietti kuumeisesti ja vastasi "pahoittelen, mutta en muista." Joitakin viikkoja aikaisemmin blondini oli saanut elämänsä ensimmäisen piiskauksen, mikä oli ollut hänelle sekä kivulias että erittäin nautittava kokemus. Kun tätä piiskausta olimme jälkeenpäin käyneet läpi, hän oli kertonut minulle että tuskin koskaan tulisi piiskauksesta suuremmin nauttimaan, ainakaan kovasta sellaisesta, vaikka se kovin kiihottavaa hänestä olikin. Vastasin hänelle että "uskon että tulee vielä hetki kun sinä puhtaasti omasta halustasi pyydät minulta piiskausta." "Vaikea uskoa tuota", hän vastasi.

Nyt kun makasimme nenät vastakkain muistutin häntä tästä keskustelusta ja hän katseli silmät pyöreinä ja kutsui minua "meedioksi". Annoin hänen odottaa vastaustani silmieni tehdessä ensimmäisiä piiskauksia hänen kehollaan. Blondini hengitys kiihtyi ja lopulta komensin hänet parisängylle kontilleen takapuoli pystyyn. Kaunis blondini sai mitä hän kauniisti minulta pyysi.
Myöhemmin hän kiteytti koko piiskauksen ajatuksen erittäin kauniisti. Piiskaus on kaikkein kauneinta mitä voit minulle tehdä. Yritän toivon mukaan avata tätä ajatusta joskus myöhemmissä postauksissani.

Sitten vielä jotain ihan muuta. Kävimme viikonloppuna elokuvissa katsomassa Tim Burtonin ohjaaman ja Johnny Deppin tähdittämän elokuvan Dark Shadows. Koska pidän elokuvista paljon ja niitä myös paljon katselen niin tästäkin voisin muutaman sanan sanoa. Elokuvassa oli hetkensä ja Depp sekä Burton kyllä ihan vedossa. Kuitenkin lopputulos kokonaisuutena jätti vähän kylmäksi. En osannut vetää selvää viivaa mihin kategoriaan elokuvan laittaisin ja se on kyllä elokuvan suurin heikkous. Parodiaa ei mielestäni voi tehdä muuta kuin todella parodioiden täysillä. Nyt elokuva hukkui siihen mahdottomuuteen sen yrittäessä olla sekä parodia että vakavasti otettava viihde elokuva. Helena Bonham Carter oli taas upea ja näyttävä.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Blondi tuli taloon / elämääni.

Tässä blogissa kutsun naistani blondiksi. Sanaan ei liity mitään negatiivissävyistä ja itseasiassa nimitys on hänen itsensä keksimä. Hän ei ole fyysisesti eikä henkisesti blondi vaan sana on enemmän meidän kahden sisäpiirijuttu, mutta ah niin sopiva.

Minä olen tehnyt päätöksen että enää en halua vaniljasuhteeseen. Koska termi ei ole varmaankaan kaikille tuttu, niin yritän lyhyesti sen selittää. Vanilja tässä yhteydessä (ainakin minun ajatuksissani) tulee jäätelöstä. Monille vanilja on sitä perusjäätelö jota on aina tarjolla. Tästä on muokkautunut sana vaniljasuhde minkä tarkoituksena on kuvata yleismalkaisesti kaikkia "tavallisia" ei-kinky suhteita. Jotkut saattavat termin ottaa loukkaavana tai ilkeänä, mutta näin ei ole tarkoitukseni. Se on vaan termi.

Ihmisen löytäminen aitoon Ds-suhteeseen on haaste. Jo se että piirit ovat pienet luo omat rajoitukset. Lisäksi jos tarkoituksena on löytää jotain muuta kuin satunnaista leikkiseuraa kriteerit nousevat jos mahdollista vieläkin ylemmäs. Kaikissa toimivassa suhteissa monet asiat pitää toimia ja Ds-suhteissa osa näistä ominaisuuksista nousee vielä potenssiin kymmenen. Itse pidän tärkeimpinä ominaisuuksina kommunikaatiota, aitoutta, kemiaa ja kinkyjen kohtaamista. Nämä ajatukset jossain syvälle mieleeni jo hautautuneena eräänä iltana surffailin netissä.

Silloin tällöin käyn suomi24.n Kinky Bar chatissa. Omasta mielestäni chatin taso on varsin surkea ja sitä on vaikea erottaa mistään muista chäteistä. Usein tyydinkin vaan loggaussivulta katsomaan ketä sisällä on keskustelemassa ja jos näen siellä jonkun tutun tms. niin saatan käydä kurkkaamassa. Tänä iltana siellä oli uusi mielenkiintoinen nikki joka oli käyttäjätiedoissa maininnut asuinaluekseen saman kuin minulla. Niimpä hyppäsin sisään ja heitin ystävällisen viestin missä kysyin haluaisiko hän vaihtaa kanssani muutaman sanan.

Sain iloisen ja mielenkiintoisen vastauksen "Ompa mukavaa että joku osaa kirjoittaa täällä kokonaisen lauseen ja ensimmäinen kysymys ei koske kuppikokoa tai sitä olenko posliini." Siitä alkoi mielenkiintoinen ja mukava keskustelu jonka sisällöstä en hirmuisesti muista. Lopputulemana vaihdoimme messenger osoitteita ja jatkoimme keskustelua siellä. Minulle jäi ensivaikutelmana kuva iloisesti, älykkäästä, huumorintajuisesta, keskustelutaitoisesta ja alistumisesta kovasti kiinnostuneesta naisesta. Ja myöhemmin sain onnekseni huomata arviointini olleen alakanttiin.
Pian vahdoimme kuvia (kaunis) ja huomasimme asuvamme melkein naapureina. Välimatkaa asuntojemme välillä on vain n. 1 km. Koska molemmat olemme, ainakin näissä asioissa, varsin spontaaneja, niin sovimme treffit siistiin lähikuppilaan. Sovimme tarkkaan etukäteen että näin tavatessa osaamme molemmat käyttäytyä kuten aikuisen kuuluukin. Tiedämme pelin hengen ja jos toinen on sitä mieltä että tämä tapaaminen ei johda mihinkään jatkotreffeihin niin se kuuluu ottaa vastaan kuin aikuinen.

Oliskohan ollut jopa seuraava iltana kun istuskelin rappusilla ja odotin treffiseuraa. Pian paikalle kävelikin mukavan rennosti pukeutunut kaunis nainen. Kättelimme, vaihdoimme halit ja jatkoimme matkaa sisälle. Keskustelu oli alustalähtien hyvin rentoa ja hauskaa. Löysimme ensi metreistä lähtien (hämmästyttävän) paljon yhteisiä asioita sekä erilaisista mieltymyksistämme että kokemuksistamme. Ilta oli kovin nautittava ja minulla oli selvästi olo että me molemmat viihdyimme toistemme kanssa. 2-3 siideriä/olutta myöhemmin pohdin että haluaisin todella tutustua tähän ihmiseen lisää. Mietin että voisin kysäistä haluaisikohan hän makoilla ihan kiltisti kainalokkain ja fiilistellä miltä toinen tuntuu lähellä. Ennen kuin ehdin tätä kysäistä hän kysyi vuorostaan että halausinko nähdä missä hän asuu ja millainen asunto hänelle on.

Ihastelin hänen kaunista asuntoaan mikä sattui olemaan aivan lapsuuteni kodin naapurissa. Ihastuin pelkistettyyn mutta tyllikkäänseen sisutukseen. Todellakin blondi minun makuuni. Hetken päästä istuimme sohvalla katsellen toisiamme silmiin ja minulle tuli uusi mahdollisuus ja halu esittää kysymykseni kainalosta. Eikä aikaakaan kun makoilimme lähekkäin sängyllä...
Seuraavan päivän vietin hymy korvissa.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Dies irae

Mikä on johtanut siihen, että viimein päättäväisenä olen kirjoittamassa ensimmäistä postausta blogiini, jonka olen luonut jo melkein vuosi sitten. Syitä on varmasti useita, ja luulenpa, että alkuun on hyvä päästää ne ulos.

Minulla on rankka historia (mutta ajatuksenani ei ole siitä kirjoittaa), ja vaikka kuinka väittäisin olevani täysin sinut historiani kanssa, niin näinhän asia ei ole. Kyllä tapahtuneet kulkevat mukanani loppuelämäni ja varmasti ovat osaltaan muovanneet minua ihmisenä siihen mitä olen nyt. Pienenä yksityiskohtana voin kuitenkin mainita, että historian tapahtumat eivät olleet itseaiheutettuja.

Osaltaan edelliseen liittyen olen eronnut joitakin vuosia sitten. En aio puida yksityiskohtia blogissani, vaikka aihetta kyllä piisaisi. Yleensäkään ottaen en halua katsella taaksepäin. Historiaani en voi vaikuttaa. Tulevaisuuteeni taas pystyn vaikuttamaan ja niinpä keskityn elämässäni siihen. Tämä perusajatukseni lienee myös siunaukseni, ja osaltaa syynä siihen miksi olen tällä hetkellä näinkin hyvässä kunnossa.

Joitakin aikoja sitten (muistaakseni viime kesänä) sain raskaan ahaa elämyksen. Pohdiskelin onnellisuutta. Mikä tekee minut onnelliseksi? Miten voin päästä sinne? Koska olen ollut viimeksi aidosti onnellinen? Tajusin, että en osannut vastata viimeiseen kysymykseeni. Enkä tarkoita nyt onnen tunnetta, jonka saa vaikka kohteliaisuudesta tai kissanpennun silittämisestä, vaan onnen tunteesta, jonka tietää kestävän ja kantavan vielä vuodenkin päästä. Olin varsin säikähtänyt tuosta tunteesta. Minullahan on monet perusasiat todella hyvin. On hyvä työpaikka ja työ. On harrastuksia, ystäviä ja terveyttä. On kaksi upeaa lasta.

Mitä minulta sitten puuttuu? Vastaus: toimiva, rento, draamatonta kaunis Ds-parisuhde. Naista joka ymmärtää että en ole ihan perinteinen pallontallaaja, vaan minussa on monta puolta, joita haluan kauniisti yhdessä hänen kanssaan toteuttaa.  Nainen jonka edessä voin olla sekä heikko että vahva. Nainen kenen kanssa voimme yhdessä kauniisti tutkia mihin mielemme haluavat meidät johtaa ja yhdessä tutkia mitä kaikkea upeaa sieltä löytyykään. Ja tämä kaikki vain meille kahdelle.

Nyt olen kahden ison asian edessä. Näistä pienempi on uusi oma asunto johon pääsen muuttamaan ensi kuussa. Näistä suurempi on kaunis ja fiksu nainen joka sopii täydellisesti edellisessä kappaleessa kertomaani kuvaukseen. Siispä tämä blogi kertokoon suuremmaksi osaksi siitä mitä tapahtuu minun onnellisessa tulevaisuudessani. Eli juuri tästä hetkestä eteenpäin.

Teille lukijat jotka ihmettelette sanaa Ds, niin pääsette allaolevista linkeistä alkuun.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominance_and_submission
http://www.bdsmbaari.net
Voit myös halutessasi jättää minulle kysymyksen.

- Molinay