Kun voitan, en tule - jos en voittaisi, niin tulisin

Olin mukana yhdessä iltatapahtumassa, jonne saapui melkeen heti ovien auettua nainen ilman seuralaista. Jo toimeenkuvanikin puolesta siirryin samantien naisen pöytään, esittelin itseni ja kysyin kaipaisikohan juttuseuraa. Hän esitteli itsensä neiti x:ksi ja kysyi "Olenko näin selvä tapaus?" "Kyllä sinä olet", vastasin.

Hän oli omasta mielestäni hyvin klassinen tapaus, niin kuin minä ja blondikin. Hän oli aina tiennyt mitä on ja haluaa, mutta elämä vei, ja koskaan ei ollut tullut sopivaa hetkeä ja ihmistä eteen. Nyt oli kuitenkin tullut jokin sopiva hetki ja hän oli rohkeasti ottanut ensiaskeleen. En usko, että hän enää katsoo taakseen.

Keskustelu oli alusta asti helppoa ja melko rajatonta. Vastailin moniin kysymyksiin, jotka alkoivat sanoilla "Voinko kysyä..."  tai "Mitä jos..." Hän oli lukenut blogiamme ja halusi tavata myös blondini. Pyysin blondini hänelle juttuseuraksi, kun velvollisuuteni veivät muualle.

Pitkin iltaa vaihdoimme pikkutuhmia lauseita punan noustessa hänen kasvoilleen. Tuo nainen tarvitsee niin kuria.

Myöhemmin illalla blondi pääsi toteuttamaan itseään, ainakin sen illan osalta (blondin Domme-look on tappava), ja minä ihailin sitä toimintaan vierestä katsellen. Näin teki myös neiti x, joka posket tummina seurasi blondin työskentelyä. Kävin kuiskaamassa x:n korvaan, että hänen vuoronsa on seuraavaksi, johon hän sai naurunsekaisesti vastattua jotain epämääräistä.

Muutaman hetken päästä törmäsimme käytävällä. Pysäytin hänet, otin kädestä kiinni ja sanoin, että "Sinä palavasti haluat tuonne samanmoiseen käsittelyyn. Minä vien sinut sinne nyt, mutta voit tietenkin sanoa EI, jos et halua." 
"Tarviiko minun olla alasti?", hän kysyi.
"Sinä määrittelet rajat, joten voimme sopi että vaatteiden päältä kosketellaan."
"Entä jos hajoan?", hän jatkoi
"Kyllä minä sen verran luen ihmisiä, että osaan himmailla ja lopettaa, jos siltä näyttää."

Niin menimme, minä taluttaen neitä kohti laitetta. Kuulin takaani noin 10 kysymystä. "Onhan blondille täysin ok?", "Eihän blondille tule paha mieli?", "Onko....", "Eihän.....". Perillä harmikseni, lopulta onneksemme ko. laite oli varattu, ja niinpä ohjasin neidin erääseen hämärään istumavälikköön. Kysymysten tulvalle ei näkynyt loppua. Istutin neidin välikköön, tartuin hiuksista tiukasti kiinni, komensin kädet selän taakse ja jalat auki. Hän totteli kiltisti. "Nyt kun sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin totella, niin voit lopettaa nuo kysymykset. Kaikki on kunnossa."

Silitin hänen sisäreisiään, ja siinä samalla hänen kätensä tuli ohjaamaan käsiäni. Tiukka komento Kädet takaisin!, sai kädet välittömästi paikoilleen. Hän työnsi häpyään kohti käsiäni kuitenkaan niitä saavuttamatta. Kaivoin esille pienen piiskan, jolla piiskasin sisäreisiä hänen toistellessa mantraansa "tää on niin noloa, uuh, aah, lisää, mä niin valun..." Silittelin taasen hänen jalkojaan, ja hänen suustaan pääsi spontaani lausahdus "mä niin haluaisin..." "Niin mitä haluaisit?", kysyin rauhallisesti. Hän katsoi silmiini ja pudisti päätään, "mä en kehtaa." "Mitä haluaisit?", kysyin uudestaan ja tiukesin otettani hiuksista ja annoin muutaman läpsyn hänen kasvoilleen. Hetken hän kakisteli, kunnes päästi suustaan vauhdilla "haluan imea sun kyrpää!". "Sähän oikein tuhma narttu olet", naurahdin.

Kaivoin hyrrän kassista ja hyrräilin neidin sukkahousujen läpi, enkä tiedä kumpi surisi lujempaa. "Haluan sormet sisääni", hän tokaisi. "Mielestäni neiti juuri teki säännön, että koskettelemme vaan vaatteiden päältä", vastailin ja jatkoin hyrräilyä. Neiti ei tiennyt, miten päin olisi ollut, mutta onnistui aloittamaan neuvottelut sääntöjen laajentamisesta. Minä tietenkin heittäydyin vähän tyhmäksi ja otin tilanteesta kaiken irti. Useamman yrityksen ja erehdyksen kautta hän onnistui kuitenkin pyytämään kauniisti josko saisi sormeni sisäänsä, ja josko voisin vaikka koskea rintojakin. Päätin suostua, kun minulta noin kauniisti pyydettiin. Sormeni upposivat lämpimään reikään, desibelien noustessa. "Anna nuolen sormet", hän tokaisi. Lyhyt on kiimaisen nartun muisti, ja niinpä keskustelimme hetken, miten se kauniisti pyytäminen tapahtuikaan. Samalla kun neiti harjoitteli pyytämistä, silittelin kosteilla sormillani hänen kasvojaan. Kun sormet lopulta pääsivät suuhun asti ne putsattiin antaumuksella. Hyvin tehty.

Eipä aikaakaan kun housuista haluttiin luopua ja jalat nostaa mukavammin oikein pöydällä. Toinen rintakin sai purukalustostani merkinnän. Pian leikkimme kohtasi kliimaksin, mutta neiti tahtoi lisää. Omien sanojensa mukaan hän olisi halunnut tulla lisää holtitomasti. Itse katsoin, että tämä oli varsin sopiva ensimmäiseksi kerraksi ja lopetin leikin. Halasimme. Varmistelin, että hän voi hyvin ja autoin hänelle vaatteet päälle. Lopuksi komensin hänet vessaan putsaamaan lelun. "En mä kehtaa mennä tämä kanssa tuonne." "Kyllä sinä kehtaat, ja voit vaikka nostaa vähän leukaa ylös menessäsi."

En onnistunut tässä tarinassani kirjoittamaan sitä, mikä sai minun sukkani pyörimään, vaikka olisin halunnut. Neiti oli omien sanojensa mukaan "voittanut" aina kaikki seksipartnerinsa, vaikka ei olisi halunnut. Tottumus on toinen luonto, ja niin hän yritti kanssani joka välissä puskea auktoriteettini päälle joko sanoin tai käsin. Palautin hänet joka ainoa kerta entistä tiukemmin ruotuun. Lopulta hän jo ymmärsi paikkansa, ja minä nautin.

Myöhemmin baaritiskillä hän oli ostamassa juotavaa, kun tulin hänen viereensä. Neiti hetken mietti ja esitti vielä yhden kysymyksen "Niin, siis kuuluuko mun nyt tarjota sinulle, kun sinä leikitit minua?" Vastasin totisena "Juu meillä on sellainen sääntö, että jos toinen laukeaa, joutuu hän tarjoamaan koko illan." Katsoimme hetken toisiamme, kunnes aloimme nauraa.

Blondi: Tuokiokuva - näin taltutat jumittavan naisen

Aikaa tunti. Paikka oma sänky. Tulossa sovittu meno, jossa pitäisi vähän edustaakin.

Pyörin levottomana Peikon päällä. En ole saanut kunnon käsittelyä vähään aikaan, ja kaipaan käytetyksi tulemista. Peikko kiepsauttaa minut hiuksista vatsalleni ja työntyy sisääni takaapäin. Häntä ei kiinnosta minun nautintoni, vaan hän näyttää minulle mihin kuulun. Minua purraan lujaa selkään ja hartioihin, inisen kivusta ja nautinnosta.

Peikko viskaa minut selälleni. Työntää kätensä sisälleni. Vetää sen pois ja hieroo ja sotkee kasvojani. Useamman kerran. Kokemus on huumaava ja vajoan jonnekin omaan tilaani. En oikeasti ymmärrä, mitä päässäni tapahtuu, kun kasvojani sotketaan. Tiedän vain, että jotain naksahtaa. Sanan positiivisessa merkityksessä.

Peikko nai minua rajusti ja puree hartiani ruhjeille etupuolelta. Katselen häntä mitään näkemättömin silmin omasta kuplastani. Hän vetäytyy sisältäni ja laukeaa vatsalleni. Merkitsee. Käyttää. Nöyryyttää. Ja jättää minut ilman.

Anon Peikolta, että hän jatkaisi vielä käyttämistä. Että hän jatkaisi kasvojeni sotkemista. En ole orgasmin perään, vaan tällä kertaa jonkun muun. Uuden. Oudon. Kiihottavan. Peikko kertoo, että se oli siinä, ja että kasvoni ovat jo aivan punaiset ja käytetyt. Hän patistaa minut suihkuun. En suostu. Taannun kiukuttelemaan. Kerron, että en aio totella. Että minun ei tarvitse totella, jos en halua. En aio lopettaa vinkumista. En aio lopettaa haluamista. Tiedän, että minun pitäisi päästää irti, mutta en pysty – kupla on niin tiivis, ja olen vahvasti vielä sen sisällä. Tunnen lämpimän sperman vatsallani ja toivon, että se päätyisi kasvoilleni, enkä pysty päästämään mielikuvasta irti.

Itkupotkumoodi on jo lähellä. Peikko hyppää ylös sängystä, kaivaa arkusta jotain. Tiedän, että kohta minuun sattuu. Painimme sängyllä, kun hän kiinnittää klipsit nänneihini ja heittää minut mahalleni. Vääntää käteni selän taakse. Ja alkaa piiskata. Kivuliaalla lätkällä. Yritän kiemurrella piiskan alta pois kaikin voimin, mutta Peikko on paljon vahvempi. Kiltti, sattuu. Kiltti ei enää. Mä olen jo ihan kiltisti. Sano, että sä lopetat tuon tämänkertaisen haluamisen. Mietin muutaman sekunnin, mutta kipu on liikaa. Kiltti, mä lupaan, että mä lopetan.

Piiska katoaa iholtani. Alan itkeä. Helpotuksesta kun kipu loppui. Pettymyksestä. Kun en pystynyt laittamaan vastaan. Että annoin kivulle niin helposti periksi. Rauhoitun kuitenkin pian kun Peikko silittelee minua hellästi. Pikku raasu tietää taas paikkansa. Että kun se kiukuttelee, niin sille näytetään sen paikka. Jooh, niiskutan vastaukseksi.

Sen pituinen se.

Blondi: Kun kova pää kipua kohtasi

Harrastimme tänään aamulla Peikon luona puolivaniljaista seksiä. Tai no, ehkä puolipervoa. Peikko otti omansa, ja antoi minullekin. Sain tulla kaksi kertaa. Olisin voinut vielä jatkaa, koska olin juuri pääsemässä vauhtiin, Peikko taas oli sitä mieltä, että olin saanut riittävästi, ja otti sormensa pois.

Kiltti, kiltti, kiltti. Vinkunaa. Haluaisin vielä lisää. Tahtoisin. Kiltti anna. Jäin jumiin omaa haluamiseeni. Tai siihen, että halusin, mutta minulle ei annettu juuri sitä mitä halusin. Haluamiseni ei ole yleensä sidottu siihen, miten paljon saan. Ei se, että olen juuri saanut kaksi orgasmia, tarkoita ettenkö olisi saanut tarpeeksi tai riittävästi. Koska, KYLLÄ, minä saan aivan riittävästi. Mutta ei se myöskään tarkoita sitä, ettenkö voisi halua lisää. Ei se, että saan orgasmeja, yleensä poista tai vähennä halujani. Melko loogista, eikö?

Olemme sopineet tällaisiin tilanteisiin Peikon kanssa sellaisen toimintamallin, että hän katkaisee vinkumiseni ja jumittumiseni napakasti, koska se vie energiaa meiltä kummaltakin. Toimintamallia kokeiltiin tänään käytännössä ensimmäistä kertaa.

Peikko aloitti ottamalla minua tiukasti hiuksista kiinni ja kertomalla, miten asia on. Ei merkittävää vaikutusta, vinkuna jatkui. Seuraavaksi lujasti avokämmentä takapuolelle puolittain päälläni istuen. Ei auttanut. Herjasin vielä jotain siitä, että Peikolla ei ole kunnon piiskaa kotonaan. Kiemurtelua pois Peikon kämmenen alta. Tämän seurauksena Peikko tuli kokonaan päälleni makaamaan, ja puri selkääni – noh, varmasti niin kovin kun hampaista lähtee. Kipu oli todella kova. Kiltti, sattuu, kiltti oikeasti. Jossain kohtaa kipu loppui. En rauhoitu vieläkään. Toinen samanlainen annos perään. Lähes hyperventiloin. Selkääni särkee. Silti jatkan inttämistä. Kolmas kerta. Sanoo toden. En jaksa enää laittaa vastaan, vaan odotan, että kipu loppuisi. Kipu on vienyt kaikki voimani sekä ajatukseni haluamisesta ja vastaan sanomisesta.

Peikko kertoo lähtevänsä suihkuun ja laittavansa minulle kahvin tippumaan. Ja ilmoittaa, että aamupala syödään sitten yhdessä. Keräilen itseäni, jomottavaa selkääni ja itsetunnon rippeitäni sängyssä vielä kun Peikko tulee suihkusta. Nousen aamukahville. Mumisen vielä muodon vuoksi jotain, ja mulkoilen Peikkoa kulmieni alta. Haluni ja taistelutahtoni on kuitenkin sillä kertaa nujerrettu. Alistuminen ei käy minulta tuollaisissa tilanteissa luontaisesti tai mitenkään elegantisti. Mutta näköjään se käy, kun laittaa kovan pään kohtaamaan tarpeeksi kovaa kipua.

Illalla juttelimme vielä koneella siitä, että miten toimintatapa toimi käytännössä ja oliko se tilanteeseen oikea ratkaisu. Hyvinhän se toimi ja ainoa oikea ratkaisu, totesimme kumpikin :-). Nyt painun sänkyyn parantelemaan jomottavaa selkää.