sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Blondi bloggaa bloggailusta

Kun aloitimme Peikon kanssa tämän blogin, olimme juuri tavanneet. Tunteneet alle kuukauden. Tai Peikkohan laittoi tämän blogin pystyyn kysyttyään minulta, että onko ok, että hän kirjoittaa elämästämme. Yhdestä puolesta elämäämme. Varsin pian myös minä aloin kirjoittaa. Jäsentää ajatuksiani juuri löytyneestä pervoidentiteetistä. Kaikesta, mikä oli uutta. Tunteista, tekemisistä, pervoseksistä, BDSM-maailmasta yleensä.

Tunnen itseni etuoikeutetuksi, koska koko suhteemme on oikeastaan dokumentoitu tähän blogiin. Palaan usein vanhoihin teksteihin ja luen niitä uudelleen ja uudelleen. Kaikki oli niin haurasta. Hapuilevaa. Kaunista. Ainutkertaista. Kun luen tekstejä, pääsen hyvin kiinni yli kolmen vuoden takaisin tunnelmiini.

Luen tekstejä myös siksi uudelleen, että en oikeastaan muista minun ja Peikon ensimmäisestä seurusteluvuodesta kovinkaan paljon. Olin juuri eronnut ja melkoisen hukassa itseni kanssa. Muistan, että itkin, nauroin ja nautin - paljon muuta en sitten muistkaan. Blogi toimii päiväkirjana, ja kun haluan palauttaa joitain tapahtumia mieleeni, palaan tänne.

Suurin osa teksteistäni on syntynyt aikana, kun emme vielä Peikon kanssa asuneet yhdessä. Kun olin illat yksin kotona, ja tarve jäsentää asioita oli suuri. Olen lisäksi kirjoittanut paljon työmatkoilla. Lähes kaikki uudemmat tekstini, joita on melko vähän, ovat syntyneet työmatkoilla hotelleissa, junissa, kahviloissa. Hotellissa syntyy myös tämä teksti. Pitkän työpäivän jälkeen. Kylvystä tulleena. Lasillinen punaviiniä vieressä.

Olen aina halunnut blogata. En ole kuitenkaan keksinyt ennen pervoilua mitään aihetta, mistä jaksaisin kirjoittaa pitkäjänteisesti. Vapaaehtoinen lapsettomuus on ehkä ainoa teema, josta olisin kyennyt tuottamaan tekstiä riittävästi. Olemme Peikon kanssa bloganneet aktiivisesti toukokuusta 2012. Apua, miten paljon siitä on aikaa!

Lukijoita on tullut ja varmasti myös mennyt. Kun aloitimme bloggaamisen, ei suomeksi löytynyt ainoatakaan päivittyvää pervoblogia. Muutama uinuva kylläkin, joita olin aikoinani entisessä avioliitossani lukenut useinkin. Meille molemmille oli heti alusta asti selvää, että haluamme blogin avulla paitsi jakaa henkilökohtaisia kokemuksia niin myös antaa fiksua tietoa pervoilusta ja sen ympärillä pyörivistä teemoista. Olemme tietoisesti keskittyneet kuvaavaan lähes pelkästään Ds-suhteeseen liittyviä asioita, koska se on eniten oma juttumme. Myös sadismia, masokimia ja polyamoriaa on käsitelty samoin BDSM-skeneä yleensä. Fetisistit tuskin saavat tästä blogista mitään, koska kummallakaan meistä ei juuri ole fetissejä.

Blogiamme on voinut lähes alusta asti kommentoida anonyyminä, eikä kommentteja moderoida eli kaikki kommentit näkyvät heti. Tämäkin on tietoinen linjanveto. Negatiivista palautetta olemme saaneet tasan kaksi kertaa, ja nuo kommentit on julkaistu ihan normaalisti varustettuina vastakommenteilla. Negatiivisen palautteen vähyys on mielestäni yllättävää. Tai ehkä se kertoo vaan siitä, että lukijamme ovat fiksuja, ajattelevia ihmisiä. Toinen kommenteista liittyi lapsiin, että kauheeta, te ootte sairaita, lapset kärsii. Toinen taas siihen, että kun minä en enää juurikan kirjoita pervoilusta vaan arjestamme yleensä, niin voisiko sitten vaan lopettaa kirjoittamisen. Että jos sitä runkkumatskua ei tule, niin miksi kirjoittaa. Eli aika vähällä olemme päässeet.

Toki blogin aiheita joutuu sensuroimaan joskus. Koska leikimme myös muiden kanssa, eivät kaikki tekemisimme päädy tänne, koska vastapuoli ei niin halua. Lisäksi kaikki pervoystävämme lukevat tätä, joten ystävyyssuhteita täällä ei ole mahdollista ruotia eikä sosiaalista verkostoamme, koska kaikki tunnistaisivat teksteistä itsensä ja muut. Onneksi tuon tyyppiseen ruodintaan ei oikeastaan ole tarvetta. Toki joskus olisi kiva kirjoittaa jostain aiheesta ilman, että pitäisi miettiä, että ketkä kaikki tunnistavat teksteistä itsensä.

Rinnallemme olemme saaneet ison kasan bloggarikollegoita, enkä liioittele sanoessani, että meillä on oma bloggariyhteisö. On paljon blogeja, jotka ovat syntyneet ja kuolleet oman blogimme aikana, mutta myös niitä, jotka ovat jaksaneet blogata pitkäjänteisesti. Hei Tetris ja Pikkusisko - ihanaa, kun olette olemassa <3. Toki kaikki kanssabloggarit ovat aivan mahtavia otuksia. Olemme tavanneet suurimman osan muista pervobloggareista, useamman kanssa olemme hyviä ystäviä myös blogimaailman ulkopuolella. Suurinpaan osaa olemme tutustuneet joko suoraan bloggaamisen kautta tai sitten pervobileissä.

Olen aina lukenut paljon blogeja. Seuraan tällä hetkellä oman bloggrollimme lisäksi melko tiivisti kosmetiikkaja- ja meikkiblogeja. Ehkä joku neljänkympin kriisi on saanut minut kiinnostumaan kosmetiikasta ja meikeistä. Tai ehkä se maailma on minulle vain niin absurdin vieras, että blogit kiinnostavat siksi? Etenkin kosmetiikkabloggarit ovat todella tiivis yhteisö. Kaikki kommentoivat toistensa postauksia ahkerasti. Kun joku bloggari nostaa pinnalle jonkun tuotteen tai teeman, täyttyvät kaikki blogit pian saman asian käsittelystä. Toki suurta vaikutusta on myös sillä, että kosmetiikkabloggarit saavat isoja kasoja maksuttomia tuotteita käyttöön ja arvosteluun.

Sama ilmiö pätee meihin pervobloggareihin. Hyvänä esimerkkinä edellisesssä postauksessani mainitsema lapsiperheasia. En muista, kuka aloitti keskustelun aiheesta. Pian kuitenkin useampi bloggari kirjoitti oman näkökulmansa aiheeseen. Ja se on aivan mahtavaa. Olemme ihan oikea blogiyhteisö, vaikkakin marginaalinen sellainen. Koska kirjoitamme seksistä ja seksuaalisuudesta - monen mielestä myös aiheista, jotka ovat tabuja, joudumme tekemään sen ilman omia kasvojamme, joka on valitettavaa.

Viimeksi Baletin Fetish Clubilla heitin muutamalla bloggarikollegalle puolileikilläni ilmaan ajatuksen, että pitäiskö meidänkin alkaa järjestää bloggarimiittejä, kuten monien muiden alojen bloggarit tekevät. Meidän miittejämme voisivat isännöidä vaikka erilaiset seksitavaraliikkeet, BDSM-vaatetta myyvät putiikit tai no, you just name it... Toisaalta Suomessa skenessä ei juuri raha liiku, joten ehkä AntiShop valikoituisi yksinoikeudella meidän miittimme isännöijäksi/emännöijäksi.

Miitin jälkeen jokainen bloggari kirjoittaisi hehkutuspostauksen, miten järjettömän ihanaa oli nähdä tuttuja ja ystäviä paikalla. Ja totta kai goodie bageista riittäisi pitkäksi aikaa juttua ja postauksia. Goodie bagissä voisi olla testiin vaikka Lelon hyrrä, joku mukava anaalikoukku ja vaikka kivan persoonalliset kahleet. Ja totta kai se perinteinen liukuvoidenäyte. Näitä sitten vuorotellen arvosteltaisiin blogeissa. Jaetattaisiin kokemuksia ja tuotesuosituksia lukijoille. Hei Antishop, nyt jos luet tämän tekstin niin kannattaa toimia!

16 kommenttia:

  1. Sinällään kyllä mielenkiintoinen ajatus. :D En tosin tunne ainoatakaan pervobloggaria, joten vanhoja tuttuja pääsisi tapaamaan vasta seuraavalla kerralla. Jos nyt siihen ensimmäiseenkään tapaamiseen uskaltaisi ujostelultaan lähteä.

    Tuotetestaukseen ja arviointiin olisin ehkä liian laiska, mutta omalta osaltani voisin yrittää kantaa korteani kekoon antamalla Antishopille ilmaista mainosta muutaman hauskan blogitekstin muodossa. Sen verran usein on kyseisessä liikkeessä tullut käytyä, että on jokunen henkilökohtainen kommelluskin tullut koettua. :D

    -Kinkynautti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun täytyy ehdottomasti tulla Baletin juhliin joku kerta. Jostain syystä Baletin riveistä löytyy monta innokasta kynäilijää :).

      Toivoisin itsekin pääseväni Antishopiin paikan päälle - meillä on tullut käytettyä tuota nettiversiota ja hyvin on toiminut sekin.

      //blondi

      Poista
  2. Mukava teksti. :) Voin sanoa ja olen sanonutkin, että juuri tämä teidän bloginne sai minutkin aikanaan aloittamaan. Erityisesti avoin tyylinne ja se, että asioista puhutaan fiksusta sekä oikeilla nimillä tekivät vaikutuksen. Teillä on molemmilla sana hallussa ja tapa ajatella asioita pintaa syvemmälle.

    Asioilla on omat kehityskaarensa, samoin pervoblogeilla. Tämä liittyen siihen, miten joka elämäntilanteessa ei tule tuotettua samanlaista tekstiä. Ja toisaalta siihen, että ne lyhyen aikaa meitä ilahduttaneet blogit ovat omalla tavallaan arvokkaita, sillä monessa on nähtävissä selvä kehityskulku. Kun ollaan rehellisiä, eikä yritetä väkisin vääntää, niin sen myös huomaa.

    Olen itsekin huomannut, että pervoblogeja ei haluta anonyymisti trollata. Mistä johtuu? Meitähän olisi perin helppo haukkua ja leimata ihan miksi vain! Palaute ylipäätään on varmaan meille kaikille jollain tavalla tärkeää. Jos tahtoisimme olla yksin ja omassa rauhassa, kirjoittaisimme pöytälaatikkoon.

    Ei muuta kuin jatkakaa ja samoin aion minäkin, niin kauan kuin tuntuu vähänkin mielekkäältä puuhalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tetris kauniista sanoistasi <3. Hauskaa, että ollaan löydetty pervoilu suunnilleen samaan aikaan ja kuljettu matkaa osittain myös yhdessä. Musta on mahtavaa, että kummankin matka on dokumentoituna myös blogin muodossa.

      Ja totta kai me ollaan palautteelle persoja :). Kai jokainen bloggari toivoo kommetteja omiin ajatuksiinsa ja hengentuotoksiinsa. Pitääkin taas ryhdistäytyä muiden kirjoittajien tekstien kommentoinnissa, kun ne kuitenkin aina herättävät ajatuksia.

      //blondi

      Poista
  3. Pervonen kävi kuolaamassa Antishopin tarjontaa. Yllättäen jotain kivaa löytyi.

    ~Kesäpervonen

    VastaaPoista
  4. Kiitos itsellenne ja Tetrikselle samaa kyytiä myös <3 Minulle te kaikki oletta olleet korvaamaton turvaverkko kun olen omaa pervoidentiteettiäni löytänyt ja tutkinut.

    Ja pitäisi totisesti aktivoitua kommentoinnissa taas enemmän! Bloggaaminen on niin paljon kivempaa, kun sitä tehdään "yhdessä", dialogissa toisten kanssa. Jännä miten se kommentointikynnys sitten itselläkin usein muka on niin korkea, tulee sanotuksi jotain vain jos on jotain muka painavaakin sanottavaa, vaikka oikeasti ihan pienilläkin sanoilla on iso vaikutus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen itse pohtinut kommentoinnin suhteen samaa. Ei kai sitä aina tarvitse olla mitään maailmaamullistavaa sanottavaa :). Usein pelkkä "hyvä teksti" -kommentti lämmittää mieltä.

      //blondi

      Poista
  5. Muissa kivijalkaliikkeissä en olekkaan käynyt, kuin Antishopissa. Siellä vierrähtää helposti aikaa enemmäkin, kun pääsee hipelöimään kaikkea. Se onkin ainut liike, mikä täälläpäin on kohtuullisen ajomatkan päässä.

    Kun aloin enemmän perehtyä tähän aiheeseen, niin oikein ahmin tämän blogin ja muidenkin tekstit. Kiitos siis teille aktiivisille bloggaajille. Minulla on vähän sama kuin Blondilla oli, että olen halunnut pitkään kirjoitaa blogia, mutta ei ole ollut mitään aihetta. Nyt on aihe ja vaikka tässä oli vähänkuiva kausi, niin messissä ollaan taas.
    Olisi kyllä niin mahtavaa joskus päästä kinky bileisiin ja varsinkin baletin pippaloihin, kun siitä on niin paljon saanut lukea. Siinä on vaan aina oma hommansa lähteä täältä tuppukylästä isoon kaupunkiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Eledal! Jos vaan joskus suuntaatte Turkuun, niin olkaa ihmeessä yhteydessä. Baletin vuoden parhaat bileet ovat mielestäni tammikuun lopun Uniformal-teemaiset pippalot: http://www.turunbaletti.net/fi/. Lämpimästi tervetuloa.

      //blondi

      Poista
    2. Pitääpä pitää mielessä. Jos sinnepäin joskus suunnataan, niin todennäköisesti syynä on sitten ne bileet. :) Siellä kun ei ole ketään tuttujakaan, niin pitää sitten ottaa ihan kahdenkeskeistä aikaa hotellissa. Ei huono idea ollenkaan. Laitetaan mietintään.

      Poista
  6. Kirjoitat: "Koska kirjoitamme seksistä ja seksuaalisuudesta - monen mielestä myös aiheista, jotka ovat tabuja, joudumme tekemään sen ilman omia kasvojamme, joka on valitettavaa."
    Eikö olisi jo aika tuoda pervoilukin pois piilosta ja käyttää rohkeasti omia kasvoja. Eivät muut sitä kaapissa ja marginaalissa pidä kuin yhteisö itse. Jos homoseksuaalit eivät olisi aikoinaan alkaneet tulla julkisuuteen omilla kasvoillaan, ei heitä olisi niin hyvin hyväksytty kuin tänä päivänä (tiedän kyllä, on vielä matkaa ). Pointtini on, että itsestähän se on kiinni, tuleeko esiin vai ei, eivät muut kumpaankaan pakota. Jos pervoilusta puhuttaisiin avoimemmin, voisi paljon useampi löytää pervon puolensa ja nauttia enemmän.

    VastaaPoista
  7. Hei Maarika ja kiitos kommentistasi!

    Minulle kynnys kirjoittaa blogia omilla kasvoilla ja nimellä on suurin siksi, että kirjoitamme niin paljon seksistä. En halua, että esim. kollegani, vanhempani tai sisarukseni tai Peikon lapset lukevat seksielämästämme, koska kuvaukset ovat varsin yksityiskohtaisia. Minulle seksin kuvaaminen on ehkä se suurin syys tulla ulos kaapista kuin pervoilu sinänsä. Jos kirjoittaisimme seksuaalisuudesta/seksistä/pervoilusta yleisellä tasolla ilman omia, intiimejä kokemuksiamme (esim. asiantuntijablogi), ei oma nimi tekstin perässä juuri haittaisin.

    //blondi

    VastaaPoista
  8. Pervonen kertoo, että on alkanut julkisesti avaamaan pervokaappiaan. Jos joku ei pervoilustani pidä, eikä kestä sitä, niin hyvä tietää se. Minä halua kieltää suurta osaa itseydestäni.

    ~ Kesäpervonen

    VastaaPoista
  9. Ohoh, luulin "keksineeni" itse, että seksibloggaajat voisivat miitata, mut tästähän on ollut puhetta jo aiemmin näköjään :) Onko miittejä järjestynyt? Ite haluaisin mielelläni tavata muita seksibloggaajia. Oon ite vuosia miettinyt seksiblogin perustamista, mut vasta tämän vuoden alussa sain sen aikaiseksi :D Ois hauska tutustua livenä muihin samanhenkisiin.

    VastaaPoista
  10. Heitin asian tässä postauksessa puolileikilläni ilmaan :). Onneksi olen vuosien varrella päässyt tapaamaan suurimman osan kanssabloggareista erilaisissa bileissä ja tapahtumissa.

    Voidaan vaikka viestitellä, jos olet eksymässä Turkuun päin. Käyn itse usein Helsingissä työmatkoilla, joten niidenkin yhteydessä voidaan tavata. Isompaa miittiä odotellessa...

    //blondi

    VastaaPoista