Peikko: sinne ja takaisin

Blondi kertoi viimeisimmässä päivityksessään sääntörikkomuksestaan ja kommentissaan myöhemmin, että kaikki ei mennyt ihan niin kuin olisimme toivoneet. Koska haluan kirjoittaa avoimesti ja kertoa arjestamme ja elämästämme niin kuin asiat ovat, saattaisi olla hyvä kertoa tästäkin tapauksesta tarkemmin. Blogistamme saattaa saada kuvan että arkemme ja dynamiikkamme on saumatonta, ja kaikki aspektit toimivat erinomaisesta - siitähän monet postaukset täällä kertovat. Rehellisesti voin kertoa, että hämmästyttävän monet asiat toimivat välillämme upeasti, mutta nyt tarina siitä kun näin ei käynyt.

Blondi siis rikkoi yhdessä sopimaamme sääntöä. Rikkomus nousi vielä myöhemmin minun silmissäni potenssiin 3 tai jopa 4 pienten epämääräisyyksien, huonon käytöksen ja huonojen selitysten johdosta. Saarnasin blondille hieman vastuusta ja luottamuksesta, vaikka näitä ei juurikaan horjuutettu, mutta polku oli lähellä. Kävimme rikkomuksen yhdessä Skypessä keskustellen läpi, ja blondi oli itsekin heti sitä mieltä että häntä kuuluu rankaista. Huomasin hänen selityksistään, että hän itse odotti piiskaa, sehän on ollut se "normaali" tapa kuitata rikkomuksia ja kurittomuutta. Nyt mielessäni pyöri jotain ihan muuta...

Niin kuin pidempään lukeneet muistavat, muuttuu blondi menkkojen jälkimainingeissa jalkaa kihnaavaksi kiimaiseksi raasuksi. Ja kyllä tuo ei ole vaan kielikuva. Raasu taas on sana, mitä usein käytän kun tilanne/sessio on päällä. Nyt kun menkat sopivasti olivat loppusuoralla, sain omasta mielestäni loistavan rangaistusajatuksen, semminkin kun minulle oli pitkin päivää kerrottu useasti kuinka raasullani tekee mieli yhtä ja toista. Lähetin raasulleni viestin:

Hei raasuni, 

Haluan että tekisit pienen tehtävän tänään!

Haluan että pysähdyt, otat itsellesi rauhallisen hetken. Käyt lelulaatikolla. Otat sieltä pannan. Laitat sen kaulaasi. Siirryt panta kaulassa katsomaan videon sivulta. Kun katselet videot sinun kuuluu kosketella itseäsi samalla. Et saa laueta!

http://cuntondisplay.blogspot.fi/2012/05/fuck-me-slave.html

Tämän videon jälkeen katselet kaikki tästä uudemmat videot samalla sivustolla kosketellen itseäsi.

Pistät tekstarin perään että tehtävä suoritettu. Otat pannan pois kaulasta. Ja tiedät tehneesi minut erittäin tyytyväiseksi ja kurittomuutesi on melkein korjattu.

Ja tämä siis tämän päivän aikana.

- Peikkosi

Sivuhuomatuksena - viestissäni mainittu blogi on blondin lemppari. Runkkukamaa, saattaisi hyvä ystämme sanoa.

Sain tekstarin, josta kävi selväksi, että tehtävä on otettu innolla vastaan. Hieman myöhemmin kuittauksen, että tehtävä on suoritettu. Meidän oli tarkoitus nähdä seuraavana päivänä ja viettää päivä, ilta, yö (ehkä vähän juhlien) ja seuraava aamupäivä yhdessä. Mielessäni olin punonut rangaistukseni kestävän koko tämän ajan, ja tiesin että se tulisi olemaan blondilleni iso haaste. Olin rakentanut pilvilinnaa, jossa pitäisin blondiani kiimassa koko viikonlopun mikä sitten päättyisi johonkin yllättävään ja mukavaan leikkiin. Jatkoimme keskustelua Skypessä. Päästin kuitenkin suustani pienen sammakon, omasta mielestäni buustaamaan rangaistusta, ja annoin blondini ymmärtää että helpotusta kiimaan ei olisi tiedossa useampaan seuraavaan päivään. Tästä alkoi sitten ketju, joka ei pysähtynyt ilman kyyneliä, draamaa, pahaa mieltä, keskustelua. 

En varmasti liioittele paljon kun sanon että ainakin juuri nyt blondini elää D/s:stä, tapaamisistamme, yhteydestä, rakkaudestamme, orgasmeistaan ja leikeistämme. Niin kuin toki minäkin, mutta minun elämässäni on enemmän asioita näiden lisäksi, jotka vievät energiaani ja aikaani. Ongelmaksi muodostui se, että blondi istui yksin kotonaan etätehtävä juuri tehtynä, ja hän kuuli asian johon hänen etäalistumisensa ei taipunut (vaikka hän olisi kyllä halunnut). Blondi taantui primitiivisen lapsen tilaan, josta ei ollut ulospääsyä (tämä koettu muutaman kerran aikaisemminkin). Keskustelu jatkui draamaillen, ja vaikka koetin palauttaa tilannetta raiteilleen, se ei vaan onnistunut. Loppujen lopuksi päätimme keskustelun pahoilla mielin tilanteen jäädessä täysin avoimeksi.

Nukuin huonosti. Mietin mitä ja miten olisin voinut toimia toisin. Miten blondini olisi voinut toimia toisin? Jäin miettimään, olisiko hänen pitänyt käyttää turvasanaa jos tilanne oli hänelle liian hankala? Olisiko minun pitänyt jättää etäleikit toiseen kertaan (etäleikki ei ole vielä meillä kunnolla onnistunut)? Olisiko minun pitänyt jättää sanomatta uhkaus, osana rangaistusta, jota en edes kuvitellut pitäväni?

Aamulla ensi toimekseni kirjoitin meilin, jossa kerroin ajatuksiani. Pohdin viestissäni, olisiko blondini pitänyt lyödä leikki poikki turvasanalla jos tilanne tuntui kovin pahalta? Pohdin suhteemme dynamiikka. Kuka määrää leikeissä/stä ja kuka ei? Haluaako blondi ohjailla minua, jos ei kestä sitä ettei saa mitä juuri sillä hetkellä haluaa? Kirjoitin itse turvasanan ja nollasin annetut rangaistukset. Olin turhautunut ja kiukkuinen draamasta, jota omasta mielestäni sain turhaan. Toisaalta tiedostan olevani yliherkkä kaikelle draamalle, sillä edellisessä elämässäni minut on kyllästetty sillä. Peruutin tapaamisemme ja lounaamme vedoten pieniin kirjoitustöihin, jotka minun piti saada valmiiksi ennen iltaa. Alunperin olin suunnitellut että olisimme voineet tehdä niitä yhdessä, mutta nyt ne piti saada valmiiksi, ja yhdessä fokuksemme olisi siirtynyt muuhun kuin tekstiini. Lisäpettymys blondille, mutta pakollinen.

Vietin aamupäivän tyttären kanssa ja iltapäivän yrittäen saada tekstejäni kuntoon. Onnistuin jotenkin. Illemmalla lähetin tekstarin että tulisinko käymään. Sain ujon lyhyen vastauksen mistä tiesin, että blondin päivä on kulunut sängyn pohjalla. Saapuessani paikalle huomasin olleeni oikeassa. Sänky oli märkänä mutta kyynelistä. Otin blondini kainaloon siliteltäväksi. Kävimme tapahtumat läpi. Puhuimme turvasanoista ja milloin niitä voi käyttää. Teimme muutaman kirjoittamattoman säännön etäleikeistä. Pohdimme kuinka alussa suhteemme vielä on, ja kuinka paljon meillä on vielä opittavaa ja koettavaa. Kuuntelin paljon blondini vakuuttelua että hän haluaa oppia alistumaan myös etänä. Minä kerroin ymmärtäväni häntä taas vähän paremmin, ja tiedän että samalla tavalla en voi etäleikkejämme jatkaa (uudet suunnitelmat kuitenkin jo mielessäni). Jouduin melko pian lähtemään esittelemään kirjoitusteni tulosta, ja ajatuksena oli että blondini tulisi perässä muutaman tunnin päästä. Lähtiessäni hän katsoi maahan ja kysyi hennosti: "saisinko leikkiä ennen kuin lähden". Annoin luvan, ja pahemmin kertyneet paineet poistimme seuraavana aamuna onnistuneen yön jälkeen.