En ole mikään pukeutuja, en pervokontekstissa enkä
muutenkaan. Nämä olivatkin lapsuuteni jälkeen ensimmäiset naamiaiset. Toki
pervobileetkin ovat monella tavalla naamiaisten kaltaiset, mutta eivät ihan
kuitenkaan. Itse en pervobileissä pukeudu miksikään muuksi kuin mikä oikeasti
olen. Pukeutumisella on enemmänkin minun kohdallani kyse yhdestä keinosta
oikeanlaiseen tunnelmaan virittäytymiseksi.
Naamiaisissa oli aivan loistava tunnelma ja juhlat olivat erittäin
onnistuneet. Juhlakalu ja hänen ystäväpiirinsä on vapaamielistä ja
suvaitsevasta, eikä juhlissa tarvinnut pingottaa turhaan. Ystäväni tietää
pervoidentiteestä, ja virittelimme aiheesta hieman keskusteluakin illan aikana.
Ilta kului minulta enimmäkseen tanssilattialla ja uusiin
ihmisiin tutustuessa. Pervobileisiiin reilut pari viimeistä vuotta tottuneena
nämä juhlat erosivat kuitenkin muutamassa seikassa, josta saimme Peikon kanssa
hyvää keskustela aikaiseksi.
Juhlissa monet ihmiset olivat todella humalassa.
Pervobileissäkin nautitaan totta kai alkoholia, mutta mielestäni melko
maltillisesti. Koska asioiden tekemistä varten ei tarvitse alkoholia, niitä on
lupa tehdä muutenkin. Ei tarvitse juoda itseään sen rajan yli, että uskaltaisi
tehdä jotain, mitä ei muuten tekisi. Koska asiat ovat sallittuja. Toki moni
pervokin varmasti ottaa muutaman rohkaisevan juoman, mutta kuitenkin – pervobileiden
pointtina ei ole juominen.
Naamiaisissa oli eräs pikkutuhmasti pukeutunut
naishenkilö, joka tanssi alkuillan näyttävän flirttailevasti tanssilattialla ja
oli mukavaa katseltavaa. Loppuiltaa kohden homma alkoi kuitenkin mennä
överiksi. Hinkkaamista useaa eri miestä vasten, vyötärölle noussut hame, paljaana
vilkkuva jalkoväli. Ja kaikki tämä tolkuttomassa humalassa. Loppuillasta
notkumista pöydässä pää käsien välissä puoliksi tajuttomana. En moralisoi
paljasta alapäätä, mutta sitä kylläkin, missä kunnossa nainen itseään esitteli.
Kunpa hänellä olisi ollut rohkeutta tehdä samat jutut selvin päin ja aidosti
nauttia tekemästään.
Pervobileissä on myös tottunut siihen, että asioita
tapahtuu. Sessioita, leikkimistä, kiusoittelua. Tajusimme jossain kohtaa Peikon
kanssa, että ai niin, nämä eivät olekaan sellaiset leikkibileet. Ulkoisesti ne
olisivat kuitenkin voineet olla sellaiset(kin). Bileväellä oli päällä paljon
samantyyppisiä vaatteita kuin pervobileissäkin. Korsetteja, goottilookkeja, näyttäviä
meikkejä, peruukkeja, sopivasti paljasta pintaa. Pervobileissä olen tottunut
koskemaan ihmisiä, totta kai luvan kanssa. Nyt sain vähän väliä muistuttaa
itseäni, että nämä eivät ole sellaiset koskemisbileet, nyt kädet kuriin. Äläkä
vaan kysy keneltäkään, että saisinko mä btw koskea sua, koska sä olet tosi
hyvän ja haluttavan näköinen… Huvitimme sen sijaan Peikon kanssa itseämme
juttelemalla siitä, kenen kanssa bileissä haluaisi leikkiä. Mä ottaisin kyllä
tuon, koska… Ei kun ehkä tuo olisi kuitenkin potentiaalinen… Jos mun pitäisi
panna täällä jonkun kanssa, niin se olisi varmasti toi, koska… Tolle olisi niin
kiva antaa piiskaa, koska…
Kaikesta huolimatta ilta oli aivan mahtava – tästä on hyvä
virittäytyä oman pervokerhomme pikkujouluihin, jotka ovat aivan nurkan takana!
Hyvä ja osuva kirjoitus normibileiden ja pervobileiden eroista. Itse kohdannut samaa, että normibileiden etiketti on rajoittavampi ja sitä täytyy muistutella itselleen. Tosiaan tuo kaava kännit -> irroittelua/ sikailua/ vilauttelua.. jne ei ole tarpeen pervobileissä. Itseä kiinnostavia juttuja voi toteuttaa hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä.
VastaaPoista:D Se flirtistä ja vilauttelusta tykkäävä nainen vois kokea ihan uuden maailman, jos lähtisi joku kerta alan bileisiin. Vois löytää jopa muutaman muun asianharrastajan.
Tätä on kyllä Tetris aika hauska ja mielenkiintoinen miettiä. En mäkään sylje lasiin, mutta en myöskään vedä kännejä. Ei kännissä voi eikä uskalla edes pervoilla - menee hyvä toiminta hukkaan. Max. pari lasia ja on vielä kivaa, mutta sen jälkeen ei enää kannata.
VastaaPoista//blondi