Kun blondi valuu molemmista päistä

Aino Kainen esitti jokin aikaa sitten kysymyksen kommetissaan: Mitä alistava kokee alistetun ollessa noin reunalla, itkiessä? Aihe on ollut mielessäni aikaisemminkin mutta en ole siihen tarttunut. Nyt tartun aiheeseen, mutta palaan hetkeksi oman dominointini alkuvaiheisiin.

Olin sessioinut subini kanssa erittäin onnistuneesti. Hän oli lähtenyt jo kotiinsa, ja minä fiilistelin tapahtunutta makoillen alasti viileällä lattialla, sillä takana oli äärettömän kuuma kesäpäivä. Mielialani meni positiivisilla aalloilla ylös ja alas, ja lopulta itkin. En ole varma miksi, mutta sekä itkiessä että sen jälkeen minulla oli hyvä mieli.

Blondi on itkenyt suhteemme aikana paljon. Leikkisästi sanon hänelle, että yleensä hän valuu ainakin toisesta päästä. Pidän siitä että aidot tunteet näytetään kun niitä on. Itsekin pyrin siihen. Leikkiessämme hän on itkenyt muutaman kerran ja leikin jälkeen useammin. Näillä tapauksilla on mielestäni selvä ero, joten nyt kirjoitan noista ensimmäisestä.

En muista aivan tarkalleen mitä tein, kun tämä tapahtui blondin kanssa ensimmäisen kerran. Varmastikin lopetin sen, mitä olin tekemässä. Siirryin hänen kasvojensa eteen ja pyyhin kyyneleitä blondin poskilta. Nostin kädellä hänen rintaan painunutta leukaansa ylöspäin ja kysyin kysymyksen jonka välillä leikkiessämme kysyn. "Kaikki ok?"

Turvasana tuntuu olevan yleensäkin vaikea blondin sanoa, vaikka otettaisiin pidempiäkin askelia rajan ylitse. Itse kyllä pidän ajatuksesta, että suuresta luottamuksesta huolimatta blondilla on aina vaihtoehto lopettaa leikki sanomalla turvasana. Sitä taas en tiedä, onko turvasanan sanominen helpompaa kuin taisteleminen kovan pään kanssa. Tässä hiljan olin sitonut blondin kädet kohti kattoa. Hänellä oli pallo suussa, ja kädessään hän puristi avainnippuani joka toimi turvasanana. Avainten kolahtaessa maahan leikki loppuisi.

Käytin floggeria ja kämmentä takamuksen ja jalkojen lämmittelyyn. Myöhemmin vaihdoin päällystettyyn bambuun. Aluksi naputtelin tällä kevyemmin takamusta ja jalkoja läpi välillä iskien lujempaa ja välillä taas naputellen. Aina sillon tällöin pidin pienen hengähdystauon ja jatkoin samalla kaavalla.

Blondin ääntelystä ja vartalonkielestä saattoi lukea, että menimme hyvin rajoilla, mutta silti rystyset valkoisena hän pusersi avainippua. Jatkoin vielä tovin ja huomasin että nyt askel oli otettu. Olimme jossain, missä emme olleet aikaisemmin käyneet, eikä aikaakaan kun blondi antoi periksi. Hän pudotti painoaan käsien varaansa ja alkoi lohduttomasti itkeä avaimet nyrkissään. Olimme käyneet tämän läpi aikaisemmin, joten en antanut sen vaikuttaa toimintaani. Jatkoin piiskaamista edellisen kaavan mukaan, mutta nyt blondi ei enää siihen reagoinut. Hän oli päästänyt irti jostain muusta kuin avaimista.

Tilanne on minun silmissäni äärettömän kaunis. Naiseni, edessäni, antaa minulle jotain suurta, ja minä käytän tätä hyväkseni ottaen itselleni jotain yhtä suurta (power exchange). Lopulta hän lopettaa taistelun oman päänsä sisällä ja päästä kaiken tauhkan ulos, jonka mukana ymmärtääkseni ja toivoakseni tulee ulos muutakin kuin sen hetki ja kipu. Tunnen ylpeyttä ja olevani etuoikeutettu siitä, että voin tuottaa ja kokea jotain tuollaista.

Aino Kainen oliko tämä sopiva vastaus?

Ps. Otamme mielellämme vastaan kirjoitusaiheita lukijoitamme kiinnostavista aiheista.

*****

Blondi: Pääsiäistarinan loppu

Peikko vapauttaa jalkani ja käteni ja ottaa pallon pois suustani. Käteni putoava voimattomina alas ja hieron niitä. Niistän räkää.

Minut ohjastetaan makaamaan antiikkisen lelulaatikkomme päälle. Arkku on juuri sopivan kokoinen. Pääni mahtuu lepäämään sen päällä eikä roiku alaspäin. Käteni vedetään taas pään yli ja kytketään arkun päässä olevaan kantokahvaan. Olen itkun jäljiltä uupunut ja haen turvaa Peikon käsistä samalla kun hän sitoo minua. Silittelen hänen käsiään, ja se tuntuu hyvälle. Seuraavaksi jalkani sidotaan paikoilleen. Makaan arkun päällä auki. Suojattomana. Tiedän, että jos kipu jatkuu vielä, niin minun täytyy kakistaa keltainen kurkustani, koska en enää pysty ottamaan kipua vastaan.

Saankin sisälleni Peikon sormet. Vuorotellen sormia, lempileluani ja hyrrää. Ehkä myös kaikkia samanaikaisesti. En tiedä. En muista. En hahmota. Mutta ei lupaa laueta. Roikun orgasmin partaalla ikuisuudelta tuntuvan ajan. Peikko puhuttelee minua, koska olen lauennut kaksi kertaa ilman lupaa. Ja aina kun alan anella lupaa laueta, niin pitää taukoa. Koska tietää, että vaikka hän miten kieltäisi minua tulemasta, niin olen niin herkillä, että laukean hetkenä minä hyvänsä, jos hän jatkaisi vähänkin pidempään. Hän kysyy jotain. Minä vastaan. Jotain. Että lupaan yrittää paremmin. Olla kiltimpi. Tottelevaisempi. Tai sitten ihan jotain muuta. En tiedä. Muistan vain aneluni ja pyyntöni. 

Ja vihdoin saan tulla. Laukean holtittomasti selkä kaarella ääneen huutaen. Orgasmi jatkuu ja jatkuu, ja huomaan taas itkeväni. Jossain vaiheessa olen niin poikki,  että pyydän Peikko lopettamaan. Kiltti en jaksa enää. Kiltti en pysty enää laukeamaan. Voi voi. Kun mua ei yhtään kiinnosta. Peikko hieroo g-pistettäni lujasti sormillaan. Tunnen järkyttävää mielihyvää ja jotain kuumaa jalkojeni välissä. Tiedän ejakuloivani. Teen sitä nykyään melko usein. Nostan pääni ja katselen Peikon kättä sisälläni. Sähän kastelet meidän arkunkin. Voi sua. Peikko ottaa märän kätensä pois sisältäni ja ravistaa omat nesteeni siitä päälleni. Ele on käsittämättömän kiihottava.

Minut irrotetaan arkun päältä. Saat mennä sängylle. En pääse arkun päältä omin voimin mihinkään. Peikko auttaa minut sängylle, kietoo minut peiton sisälle lämpimään koteloon ja tulee viereeni. Leijailen jossain kaukana. Laskeudun tälle planeetalle pikkuhiljaa ja turvallisesti. Hengitykseni tasoittuu. Peikko pitää minusta kiinni ja silittelee minua hellästi. Avaan silmäni. Matka on tällä kertaa ohi.