Sain eilen pitkästä aikaa piiskaa. Olen ollut sen tarpeessa. Muutama sääntörikkomus on odottanut kuittaamistaan, mutta mieli on kaivannut puhdistautumista monenlaisestakin muustakin kuonasta. Myös Peikko on vihjaillut lähes viikon päivät, että hänen kämmeniään syyhyää piiskaamisen puutteesta.
Vaikka yhteistä aikaa on nykyään runsain mitoin, tuntuu
leikkiajan ottaminen joskus hankalalta. Olemme usein kahdestaan, kun tulemme
töistä kotiin, mutta on haastavaa hypätä suoraan työpäivän jälkeen
leikkimoodiin. Usein myös iltaan sattuvat kahdenkeskiset hetket ovat sellaisia,
että enemmin olemme viime aikoina harrastaneet puolivaniljaista
nautiskeluseksiä maustamalla seksin vaikka hyrrällä ja erilaisilla
nipistimillä. Lisäksi huomaan, että
uudet roolit toinen toistemme avopuolisoina muuttavat jonkin verran myös
dynamiikkaamme. Kun jakaa arjen toisen kanssa sen nousuineen ja laskuineen
tasavertaisena kumppanina, vaatii alistuminen selkeästi enemmän. Siirtymä
arkiroolista alistuvan mielentilaan ei käy aina helposti.
Eilinen leikki lähti käyntiin pikkuhiljaa. Kävin suihkussa
lapsen vielä ollessa kotona. Tein rauhoittavaa rutiininomaista oman itseni
hoitamista. Värjäsin hiukset (no vaaleaksi tietenkin…), nypin kulmia, kuorin ihoa.
Menin jalkarasvapurkin kanssa Peikon vierelle sohvalle istuskelemaan ja kysyin,
että voisiko hän rasvata jalkani. Sain pitkän ja rauhoittavan jalkojen
rasvauksen hieronnan kera. Jotta ei menisi liian romanttiseksi, niin samalla
kyselin sujuvasti lapselta sanoja ja kielioppia ruotsin kokeeseen. Kun ulko-ovi
sulkeutui, ja lapsi lähti harrastuksiinsa, kävi Peikko suihkussa ja siirtyi
omaan mielentilaansa.
*****
Kun Peikko tulee suihkusta, kaappaa hän tiukan otteen
minusta ja taluttaa makuuhuoneeseen. Keskustelemme ja vitsailemme jotain
kevyttä alkuun. Kuten tavallista, minulla on villasukat jalassa. Kysyn, saanko
pitää sukat jalassa. Pakko kai sun on. Kylmällä
ilmalla leikkimisestä ilman villasukkia ei tule mitään, koska toiminta keskeytyisi
heti alkuunsa suonenvedon tai
jalkakrampin takia, joten parempi näin. Makuuhuone on muutenkin kotimme viilein
huone, koska kumpikin haluaa nukkua viileässä. Näin kovilla pakkasilla se on
sitten oikeasti kylmä, reilusti alle 20 astetta.
Peikko komentaa minut nojaamaan käsilläni sänkyyn.
Takapuoleni on hänen käytettävissään. Tiedätkö sä, mitä varten me ollaan tässä?
Sulla kun on noita sääntörikkomuksia tilillä aika paljon? Muistatko sä? Kerron,
että olen omasta mielestäni ollut enimmäkseen todella, todella kiltti. Vaikka
muistan varsin hyvin sääntörikkomukset. Tunnelma on vielä hyvin kevyt, hakeva
jopa. Peikko lämmittelee takapuoltani kämmenillä ja floggerilla. Sä olet ollut
kiltti, mutta sä olet myös rikkonut sääntöjä. Muistatko sä? Jooh. Lisää iskuja
kämmenistä. Peikko kaivaa hyrrän laatikosta. Hyrrä ei inahdakaan ilman johtoa.
Sä et ole ladannut tätä? Olen oikeasti hämmästynyt, koska tiedän täysin
varmasti, että olen ladannut hyrrän. Kerron asian Peikolle. Vakuuttelen hänelle vielä muutaman otteeseen, että olen
varmasti ladannut hyrrän. Peikko ei leikkiessäkään korota koskaan ääntään
minulle, mutta nyt hän tekee sen. Nyt sä
jätät sen hyrrän mielestäsi, ja keskityt muuhun. Kavahdan ja vetäydyn hetkeksi
pois tilanteesta, mutta pääsen pian takaisin oman mielentilaani.
Peikko asettaa uudet nipistimet, raskaat, kylmät, metalliset
selkäni päälle. Ja tekee jotain. Lyö ehkä kovemmin floggerilla. Nipistimistä
toinen tippuu lattialle. Noi nipistimet eivät sitten enää tipu. Saan
todennäköisesti piiskaa, ja yritän pitää itseni liikkumattomana. Onnistun.
Jostain syystä pidän silmiäni kiinni. Tunnen, kuinka Peikko
ripustaa raskaat nipistimet nänneihini. Tiukkaan. Ehkä kiristää niitä
säädettävistä ruuveista. Tiedän, että Peikko on askarrellut minulle
joululahjaksi ostamiinsa painoihin koukkuja kiinnittämistä varten. Tunnen, miten nipistimien
paksuihin ja ennestään painaviin lenkkeihin ripustetaan painoja. Peikko tekee
sen rauhassa. Antaa rintojeni tottua painon tunteeseen. Inahtelen nautinnosta.
Peikko koskettelee rintojani hellästi. Nännejä. Vetää nipistimistä kevyesti.
Saan vuorotellen hyrrää ja sormia, sitten taas piiskaa. Sä
pidät sitten huolen, etteivät noi painot osu missään vaiheessa kiinni sänkyyn.
Ymmärsitkö sä? Jooh. Tehtävä on melko haastava, koska nipistimet paksuine
metallirenkaineen ovat itsessään melko pitkät ja painojen kanssa pituutta tulee
lähelle sängynpeittoa. Peikko lisää painoja. Jostain syystä en halua katsoa
rintojani, koska ajattelen, että ne näyttävät painojen kanssa hassuilta, joten
nautin tuntemuksista. Peikko lisää painoja useaan otteeseen. Paineen tuntu
rinnoissa ja nänneissä on miellyttävä, mutta jossain kohtaa alkaa myös kipu.
Tässä kohtaa Peikko kaivaa leluarkusta joululahjaksi saamani
lätkän – siis yhden variaation piiskasta. Lätkä on puinen, pingismailan
tapainen, siinä on sileä puupinta. Peikko käsittelee sillä takapuoltani ja
reisien ulkosyrjiä, jotka ovat kipuherkät. Tuntuu, että kipu nänneissä ja kipu
reisissä on yhteensä liikaa. Kulta mulla on nyt liikaa kipua. Se ei kiinnosta
mua yhtään, sulla on olemassa sitä varten turvasana. Hengittelen syvään ja
yritän rentoutua. Turvasanan sanominen ei ole tässä kohtaa vaihtoehto. Joudun
jatkuvasti keskittymään myös siihen, etteivät painot osu sänkyyn. Se tarkoittaa
sitä, että joudun joko pyöristämään selkääni tai seisomaan kevyesti
varpaillani. Nämä asennot yhdistettynä piiskaan, sormiin ja hyrrään vievät
energiaa ja tuntuvat lihaksissa.
Minua puhutellaan taas. Sullahan on ollut noita
sääntörikkomuksia. Muistatko sä? Jooh, muistan. No luetteles nyt, mitä sä olet
tehnyt. Keräilen itseäni ja yritän vastata selkeästi. Mä olen lukenut töissä
blogia ilman lupaa ja lauennut ilman lupaa. Kuinka monta kertaa sä olet
lauennut ilman lupaa? Mietin kuumeisesti. Kaksi. Mieti uudelleen. Keskityn ja
mietin. Kaksi. Sä olet kulta lauennut kolme kertaa ilman lupaa. Mä haluan, että
sä lasket nyt kolme iskua tästä lätkästä. Ja tällä kuitataan vain ne
laukeamiset. Ymmärsitkö sä, mitä sun täytyy tehdä. Toistan ohjeet ja kerron,
että ymmärsin. Kysyn vielä, että laskenko yhdestä kolmeen vai kolmesta yhteen.
Saat itse valita. Ja noi painot eivät sitten missään välissä kosketa sänkyä.
Hengitän syvään ja valmistaudun. En tiedä yhtään, mitä on
tulossa, koska minua ei ole aiemmin käsitelty lätkällä. Saan ensimmäisen iskun.
Se on kova, mutta kipu ei ole sietämätöntä. Kykenen olemaan paikoillani ja
pitämään painot irti sängystä. Yksi.
Toinen isku on kovempi mutta pysyn paikallani. Kaksi. Kolmatta joudun ottamaan
pitkään. Kun se tulee, on se lyöntivoimaltaan kova. Vedän vaistomaisesti toisen
jalkani ylös lattiasta. Jalka takaisin lattiaan. Keräilen itseäni. Kolme. Saan
sanotuksi.
Seuraavaksi saan Peikon käden syvälle sisääni. Hyrrän
klitorikselleni. Olen ollut laukeamaisillani piiskauksen aikana jo monta kertaa
sormista ja hyrrästä, mutta aina kun olen ollut tulossa, on Peikko lopettanut.
Tunnen miten Peikko taittaa kevyesti kätensä sisälläni ja alkaa hieroa g-pistettäni.
En laukea koskaan, kun Peikko tekee niin. Tai en ole ihan varma. Tunne on sellainen
huumaavan nautittava – kuin minuutteja kestävä pitkä orgasmi ilman varsinaista
huippuvaihetta. Alan ejakuloida tapani mukaan lähes välittömästi, kun Peikko
käsittelee g-pistettäni. Tunnen, miten kuumaa nestettä valuu ja valuu minusta.
Reisiä pitkin, nilkkoihin, lattialle. Ja niihin villasukkiin totta kai. Peikko
on päättänyt kastella minut kunnolla. Ejakuloin pitkään ja paljon ja olen
täysin omassa maailmassani. On vain polttava kuumuus, lämmöntunne, nautinto. Käytetyksi
tuleminen.
Jossain kohtaa Peikko lopettaa. Katso nyt kulta, miten sä
olet kastellut. Tämä lattiahan on aivan märkä. Hän pyytää minua hengittämään
syvään. Tajuan käskyn tarkoituksen vasta sitten, kun hän ottaa nipistimet pois
rinnoistani. Kipusäikeet tavoittavat aivot nopeasti. Vetäydyn sängyn päälle
huohottamaan kädet rintojen päällä.
Selällesi. Pääni yrittää ymmärtää käskyjä. Käännyt hitaasti selälleni.
Jalat ylös. Ota kiinni polvien takaa. Kiitän jälleen kerran notkeaa selkääni,
kun heitän jalat pääni yli ja nappaan polvien takaa kiinni. Jossain kohtaa
Peikko on sisälläni, jossain kohtaa hänen sormensa. Tunnen, että orgasmi on
lähellä. Saisinko kiltti avata jalat? Ole hyvä. Laukean lopulta Peikon
käsille. Laukeamien on aina ejakuloimisen jälkeen vaikeaa – en tiedä miksi.
Onko se kuitenkin niin lähellä orgasmia, että keho ja mieli luulevat jo
lauenneensa? Nousen puoli-istuvaan asentoon. Peikko puhuu minulle kauniisti ja
rauhallisesti. Katsomme toisiamme silmiin. Katso nyt sua raasu, kun sä olet
ihan sotkuinen. Sellainen sotkuinen, vinkuva raasu, jolle mä voin tehdä ihan
mitä tahansa. Peikko pitää toisella kädellä hiuksistani kiinni ja toisella
kädellä hän laittaa minut taas ejakuloimaan. Pyyhkii välillä märkää kättänsä
rintoihini, hiuksiini, kasvoihini. Läpsii kasvojani. Välillä hellästi
silittäen, välillä tiukasti avokämmenellä.
Makaan taas selälläni. Kuulen, miten Peikko levittää
liukuvoidetta. Saan varsidildon sisälleni ja hyrrän omaan käteeni. Peikko
leikittelee dildolla. Nai sillä minua välillä nopeammin, välillä hitaammin. Tärisen.
Tunnen, miten iso orgasmi lähtee tulemaan. Ehdin juuri ja juuri kysyä lupaa
tulla. Ja tulen. Tulen lujaa. Orgasmi vetää minut sikiöasentoon. Samalla tulee
myös hillitön itku. Itken lähes huutaen. En tiedä, mikä on orgasmia ja mikä
itkua. Makaan kippurassa kuin pieni lapsi. Itken ja itken. Peikko silittelee
minua. Hän pakottaa jalkani auki. Ottaa dildon pois sisältäni ja sammuttaa
hyrrän. Vetää minut kainaloonsa. Saan itkeä siinä pitkään. Vihdoin itku loppuu
ja muuttuu hymyksi. Olen taas kulkenut pitkän matkan ja saanut sisältäni paljon
tunteita ulos. Pääni on täysin tyhjä ajatuksista.
Kun olen rauhoittunut, kysyn Peikolta kauniisti, että
saisinko muutaman viirun. Viirut tarkoittavat merkitsemistä bastardolla. Peikko
empii, koska hänen täytyy lähteä hetkeksi pois luotani leikin jälkeen.
Pärjäätkö sä hetken yksin viirujen kanssa? Kyllä mä pärjään. Hän päättää
lopulta, että saan pyytämäni viirut. Käskee minut samaan asentoon, mistä leikki
alkoikin. Hengitän ja valmistaudun kipuun. Kun isku tulee, salpaa sen
hengityksen ja saa minut kiipeämään pieneksi kasaksi sängyn päälle. Piiska osui
poikkeuksellisen ylös, herkälle alaselän alueelle, ja lyönti kirvelee pitkään.
Kun olen valmis, asettaudun paikalleni seuraavaa iskua varten. Se lyö minut
taas kaksinkerroin sängylle. Sä saat kulta näitä ihan niin monta kuin sä
haluat. Voisitko lopettaa nyt, kiltti. En kestä tänään enempää.
Leikin lopuksi Peikko nai itselleen orgasmin ja laukeaa
sisälleni. Saan käskyn leikkiä vielä vartin itseni kanssa ja luvan yhteen orgasmiin.
Sanon, että en tarvitse enää kiitos, olen jo saanut tarpeeksi. Mua ei kulta
yhtään kiinnosta. Jos sä oikein keskityt, niin sä saatat laueta vielä kerran. Saan
itse valita, miten leikin. Menen dildon kanssa lämpimään suihkuun. Otan
kylpyhuoneeseen myös kännykän, johon laitan tunnollisesti hälytyksen vartin
päähän. Leikin nautinnollisesti, mutta ilman orgasmia. Käsky tuntuu kuitenkin
hyvälle korvien välissä.
Ennen nukkumaanmenoa puramme vielä leikkiä. Minua itkettää
taas. Kerron Peikolle, että minusta tuntui pahalta, kun hän korotti ääntänsä.
Keskustelemme siitä, että kyseessä oli leikkiin kuuluva elementti. Jonka minä
luonnollisesti ymmärrän. Peikko tietään kuitenkin, että olen täysin allerginen
huutamiselle ja äänen korottamiselle. Minulle on pienenä huudettu niin paljon
isäni toimesta, että huutaminen laukaisee minussa lähes aina itku-ja
ahdistusreaktion.
Käperryn Peikon selkää vasten nukkumaan. Siinä on minun
paikkani.
Peikon kasvot: Minusta Dominoivan ei tarvitse koskaan korottaa ääntä saadakseen jonkun asian perille tai tehdyksi. Lisäksi omalta kohdaltani olen kuullut tässä elämässä niin paljon huutoa, että olen sille melko allerginen itsekin. Tilanne, jossa komensin kovaäänisesti blondiani oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että blondi otti sen huutona ja minä taas en. Tiedän blondin jäävän helposti jumiin omiin ajatuksiinsa, tilanteisiin tai jopa wc:n siivoukseen. Omaan korvaani särähti, kun huomasin hänen alkavan pohtia lataamatonta hyrrää ja minusta sen hetki ei ollut silloin ja tein asian kerralla selväksi. Hakemista hakemista...
Peikon kasvot: Minusta Dominoivan ei tarvitse koskaan korottaa ääntä saadakseen jonkun asian perille tai tehdyksi. Lisäksi omalta kohdaltani olen kuullut tässä elämässä niin paljon huutoa, että olen sille melko allerginen itsekin. Tilanne, jossa komensin kovaäänisesti blondiani oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että blondi otti sen huutona ja minä taas en. Tiedän blondin jäävän helposti jumiin omiin ajatuksiinsa, tilanteisiin tai jopa wc:n siivoukseen. Omaan korvaani särähti, kun huomasin hänen alkavan pohtia lataamatonta hyrrää ja minusta sen hetki ei ollut silloin ja tein asian kerralla selväksi. Hakemista hakemista...
Huh, oli hieno sessiokuvaus.Kyllä osaatte. Kiitos.
VastaaPoista