maanantai 18. kesäkuuta 2012

Blondi: Mihin näitä kaikkia termejä tarvitaan?

Sub. Subi. Subbari. Master. Herra. Dom. Domme. Sessio. Turvasana. Termejä, termejä, termejä. Peikko käyttää termejä luontevasti, itse en käytä niitä ollenkaan. Tiedän vain, että haluan alistua. En ole koskaan ollut mukana missään kinky-piireissä, joten kaikki termit ovat minulle vieraita ja toisaikaisia. Ne eivät merkitse minulle mitään. Niihin ei liity mitään arvolatausta.

Pikemminkin termit ärsyttävät. Miksi minun pitää osata luokitella itseni johonkin lokeroon? Peikko selittää kärsivällisesti. ”Kun nämä nyt vain ovat niitä termejä, joita käytetään. Että on helpompi ymmärtää, kun puhutaan samoilla termeillä.” Ja minä protestoin. ”En mä ole mikään subi, mä olen sun tyttöystävä.” En halua harrastaa mitään sessiointia, tykkään leikkiä. ”Mutta kun se on vaan sen jutun nimi”, sanoo Peikko. Peikko on jo oppinut, eikä juuri puhu termeistä tai termeillä minulle. Tai sitten olen itse jo niin tottunut, että en reagoi ihan joka kerta.

Ja sitten on nikkejä, nimimerkkejä. Outoa. Minulla on etunimi, miksei sitä voi käyttää? Peikko selittää. ”Kun kaikki eivät halua käyttää edes omaa etunimeään näissä jutuissa.” En taaskaan ymmärrä. Ymmärrän, että netissä nimimerkkejä käytetään. Mutta että nimimerkkejä, kun tavataan kasvokkain? Että ihmiset eivät tiedä toistensa oikeita nimiä elävässä elämässä? Enkö osaa hävetä? Eikö tarkoitus olekin, että saa olla ihan oma itsensä? Miksi ja mihin kasvokkain tavattaessa tarvitaan nimimerkkejä? 

Kinastelemme myös turvasanasta ja sen käytöstä. Minä väitän vastaan, Peikko pysyy lujana eikä luovuta. ”Kun mä en tajua, että mihin mä tarvitsen erillisiä turvasanoja. Kun ne on niin tyhmiä. Enkö mä voi vaan sanoa, että lopeta tai en halua enää?” ”Et”, sanoo Peikko. Blaah. ”Kun sä luet muutenkin mua niin hyvin ja tiedät, että milloin en kestä enää, niin enkö mä voi vaan sanoa, että nyt ei enää?” ”Et.” Blaah. ”Kun enhän mä edes koskaan sano ei- tai lopeta –sanaa, jos en oikeasti tarkoita niitä. Että onko meidän pakko käyttää jotain turvasanoja?” ”On.” Blaah.

Väitän itsepintaisesti vastaan. Kyseenalaistan. En osaa ajatella Peikkoa domina tai masterina tai edes dominoivana osapuolena. Hänhän on poikaystäväni. Tai no miesystäväni, kuten meidän keski-ikäisten kuuluu aikuismaisesti sanoa J.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti