torstai 7. kesäkuuta 2012

Blondi: Mistä näitä orgasmeja oikein tulee?

Keskustelimme miehen kanssa eilen orgasmeista. Keskustelemme niistä melko usein. Ehdotin, että mies kirjoittaisin niistä blogiinsa, mutta hän ei innostunut asiasta vaan sanoi, että kirjoita sinä. Niinpä päätin kirjoittaa. Ensin täytyy kuitenkin ratkaista eräs ongelma. En tiedä, miksi kutsua miestä tekstissäni. En voi kirjoittaa hänestä vain miehenä tai Miehenä, koska silloinhan hän ei erotu muista miehistä. Kysyin mieheltä, että miten haluat itseäsi kutsuttavan. Hän ei tiennyt, saan päättää itse. Mies itse kutsuu itseään usein menninkäiseksi tai peikoksi. Kutsun häntä siis jatkossa Peikoksi. En tiedä, mistä hän on keksinyt kutsumanimen itselleen, mutta sen on varsin osuva. Kaikki, jotka ovat lukeneet Johanna Sinisalon teoksen Ennen päivänlaskua ei voi, tietävät millainen Peikko on. Ne, jotka eivät ole teosta vielä lukeneet – suosittelen lämpimästi.

Omat orgasmini eivät ole kovin kiinnostavia. Saan niitä Peikon kansa paljon ja helpolla. Välillä ne ovat pieniä ja niitä tulee kuin K-kaupan mainoksessa Plussa-palloja. Plop. Plop. Plop. Plop. Hups, vielä yksi. Plop. Pienet orgasmit jättävät minut epätoivoiseksi. Haluan koko ajan lisää. Olo on turhautunut, ja hypin seinille. Tai yleensä Peikon silmille. Saan myös isoja orgasmeja. Huikeita. Ne kulkevat päästä varpaisiin hyökyaallon lailla. Tunnen kun aalto lähtee tulemaan, eikä sitä voi enää siinä vaiheessa pysäyttää. Tämä tietysti aiheuttaa minulle silloin tällöin pieniä kuritoimenpiteitä, koska en saa laueta ilman lupaa. Koskaan. Useimmiten ehdin/ymmärrän/tajuan/pystyn kysymään luvan, aina kuitenkaan en.

Peikon orgasmit sen sijaan ovat huikean kiinnostavia. Ne ovat niin intensiivisiä ja kauniita. Peikko ei ole tottunut siihen, että häntä hellitään, silitellään, pidetään ehdoitta hyvänä. Opetan sitä hänelle. Kärsivällisesti. Kuin pienelle lapselle. Hän nauttii, kun kosken ja silitän. Vielä vähän aikaa sitten hänen oli vaikea ottaa vastaan koskettamista ja rentoutua. Vain olla ja nauttia. Heittäytyä. Koska emme juurikaan harrasta tavallista seksiä (lue panemista), ei Peikko koskaan laukea sisälleni. En edes tiedä miltä se tuntuu. Hän saa omat orgasminsa aina leikin jälkeen. Kun makoilemme ja olemme lähekkäin. Leikin aikana laukeaminen ei ole hänelle luontevaa, koska silloin hän on jossain muualla. Jossain, josta minä en tiedä mitään. Koska olen itse eri paikassa. Ja kuitenkin olemme yhdessä.

Peikolla on kaunein kalu, jonka olen koskaan nähnyt. Voisin leikkiä sillä vaikka kuinka pitkään. Sitä on ihana silitellä, mutta ennen kaikkea nautin siitä, kun saan Peikon kalun suuhuni. Lämpimästä ja intiimistä tunteesta. Siitä, kun pääsee niin lähelle. Siitä kun saan tehdä toiselle hyvää ja tuottaa nautintoa. Olen aina pitänyt erityisesti suuseksin antamisesta. En kuitenkaan siitä, että mies laukeaa suuhuni. Miehille laukeaminen on usein väkivaltaista rynnimistä. Peikon kanssa kaikki on kuitenkin toisin. Hän makoilee sängyssäni kauniisti paikallaan ja malttaa nauttia. Kun otan hänet suuhuni, katoaa Peikko jonnekin. Itseltään. Ei kuitenkaan minulta. Kuulostelen häntä. Hänen huokailujaan ja pieniä äännähdyksiä. Leikittelen hänen kalullaan, pitkitän laukeamista. Peikolla olisi kaikki valta ottaa hiuksistani kiinni ja naida suuhuni juuri niin kovaa ja nopeasti kuin hän itse haluaa. Hän ei kuitenkaan koskaan leikin jälkeen tee sitä. Joskus hän ottaa hellästi hetkeksi hiuksistani kiinni tai silittelee suutani. Saan kuitenkin itse määrätä tahdin. En ymmärrä, miten hän pystyy odottamaan ja nauttimaan, koska olen itse niin kärsimätön.

Kun Peikko tulee, tuntuu se minusta aivan uskomattoman upealta. Hengitys tihenee, ja hän laukeaa suuhuni. Sitä mukaan kun tutustumme toisiimme paremmin ja tunteemme syvenevät, Peikko saa koko ajan yhä vain pidempiä ja pidempiä orgasmeja. Syviä ja syvempiä, jotka vievät hänet jonnekin muualle. Pidän häntä laukeamisen jälkeen suussani pitkään, jotta hän ehtii rauhoittua. Nautiskelen ja nuolen hänet puhtaaksi. Odotan, kerrankin kärsivällisesti, kun hän laskeutuu takaisin maan pinnalle. Taas yksi oppitunti ehdottomasta rakkaudesta ja välittämisestä on takana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti