Kävelyllä

Haluan käyttää tekosyynä BDSMbaarin novellikilpailua siihen, että en ole vähän aikaan päivittänyt blogia. Huono tekosyy, mutta tuntuu minusta paremmalta. Kun novelli oli kesken, tänne kirjoittaminen oli mahdotonta. Nytkään minulla ei ole elämää suurempaa aihetta, mutta välähdyksiä sieltä täältä.

Olin suuresti hämmästynyt, kun sain muutaman vastauksen treffi-ilmoitukseeni. Hyvä, etten lyönyt asiasta vetoa, vaikka blondi siihen vähän yllyttikin. Pari kertaa ilmoituksen tiimoilta olen käynyt kävelyllä, en oikein pidä tässä yhteydessä sanasta käydä treffeillä. Toisella kävelyllä oli laukkuun pakattu vähän lelujakin, ja blondi kannusti minua lähtöhetkellä sanoin "älä ole liian raju". Hitto vie, kuinka upea nainen tuo blondi on.

Kutsutaan toista kävelijää vaikka pikkutytöksi. Tämä pikkutyttö kertoi minulle alkumetreillä, ettei hän polta, mutta kiskoi tupakkia "hermostuksissaan" melkoisen tiuhalla intervallilla. Minua periaatteessa tupakointi ärsyttää ja on usein jopa turn-off, mutta sellainen kauniin nuoren naisen hermostuneisuus yhdistettynä paloon päästä ensimmäistä kertaa kokemaan alistumista oli ja on todella kiihottavaa. En ole koskaan aikaisemmin kiinnostunut Daddy-girl -leikeistä, mutta nyt joku viisari värähti. Niinhän siinä sitten kävi, että päädyimme alkuillasta pikkutytön motellille, johon ensimmäinen välähdykseni liittyy. Tunsin pienimuotoista häpeää hipsiessäni motellin respan ohitse pikkutytön perässä ja mietin, että taitaapa neidolla tiskin takanakin ohjautua ajatukset myös daddy-girl ajatuksiin, mutta taitaapa moinen olla arkipäivää motelleilla, koska emme saaneet kohdallemme edes katsetta.

Motellihuoneen tapahtumista löytyisi yksi isompi välähdys, mutta ikävä kyllä en voi sitä jakaa kanssanne. Mutta jälkipeleistä löytyy yksi pienempi. Käskin pikkutytön kirjoittaa minulle kirjeen siitä, mitä hänen päänsä sisällä tapahtui motellilla. Aikaa tähän oli muutama päivä, ja kirjeen luettuani olin tyytyväinen sekä kirjeeseen että itseeni. Koska pikkutyttö oli minulle uusi tuttavuus, niin ei voi olla täysin varma miten hän asiat koki. Olen huomannut, että monet osaavat ja pystyvät kirjoittamaan fiiliksensä paremmin paperille kuin kertoa kasvotusten. Näin kävi tässäkin tapauksessa.

Tuleeko pikkutytöstä minulle satunnaista masoseuraa? En usko, mutta tulisko jotain muuta (roolileikkiä tms.), josta blondikin kirjoitti omassa postauksessaan? Olemme tästä pikkutytön kanssa vähän puhuneet, ja aika näyttää mihin päädymme.

Hassua ja rikasta, miten suhteemme on blondini kanssa muuttunut. Molemmilla tuntuu olevan jonkinmoinen pesiytymisvaihe. Katselemme netistä uusia huonekaluja ja suunnittelemme yhteisiä lomia. Koko pervoilukonteksti on jäänyt vähän taaemmalle ja muutenkin muuttanut muotoaan. Onneksi tämä on yhteinen toive. Toisaalta olemme jutelleet asiasta paljon ja uskomme, että tämä on myös jokin vaihe elämässä ja parisuhteessa. Mutta ei tässä aivan jäässä olla oltu. Olen jo jonkin aikaa halunnut hankkia blondilleni arkipannan. Sellaisen enemmän arkisemman, joka kaulassa voi mennä vaikka pizzalle. Sellaisen, joka kuitenkin luo jotain pientä extraa välillemme. Blondi pitää ajatuksesta, että komentaisin häntä hieman enemmän arjessani. Itse olen kuitenkin niin kova tasa-arvon kannattaja, että taivun tuohon pyyntöön leikin ulkopuolella hieman huonosti. Arkipanta tuokoon tähän ongelmaan ratkaisun. Nyt sitä on vähän kokeiltu ja suunta näyttää lupaavalta.