maanantai 16. kesäkuuta 2014

Taikasauvan kosketus

Olen välillä kertonut Ystävättärestäni, ainakin edellisten Turun Baletin isojen bileiden jälkeen. Keskusteluni tämän Ystävättären kanssa, kutsun häntä jatkossa vaikka Rouvaksi, on hyvin satunnaista. Välillä syväluotaamme alistamisen syvimpiin vesiin, välillä kellumme skenen kevyissä pintavesissä.

Ilokseni sain sivumennen kuulla, että Rouvalla oli hyvin mieluinen ongelma. Hän on viime vuosina ollut muutamissa tilaisuuksisa katselemassa taikasauvan (hyrrä, wandi) kosketusta naisiin ja ehkä jopa ihmetellen seurannut sen vaikutusta. Kuulin myös, että kesän alussa hän oli jopa päässyt kosketusetäisyydelle ko. ihmeen kanssa, mutta joko ajanpuutteen tai tilanteen vuoksi sauva oli jäänyt testaamatta. Minä sitten herrasmiehenä uhrauduin demoamaan ko. laitetta darkkarissa Turun bileissä, tosin ihan varuiksi lisäsin ehdotukseeni hymiön loppuun.

Tästä alkoi hupaisa mutta totinen keskustelu jossa pohdittiin mm. että,
 "meneekö maine jos teknisten vempeleiden vastustajana tunnettu Rouva alkaakin vikisemään hyrräillessä ja pyytämään jopa lisää."

"Mitä mieltä blondi on jos ystävällismielisesti testailemme laitetta?"

Kunnes pidemmän chattimme jälkeen päädyin kysymykseen: "Eli panetko pahaksesi pahaksesi jos jossain välissä tutulla miesporukalla sinua hyrräillään?"

Johon Rouva vastasi: "en usko että panisin pahakseni, kunhan porukka on tuttua."

Joidenkin kanssa asioiden sopiminen on vaan niin helppoa ja asiallista. Itse en jaksa koskaan arvailla tällaisissa tilanteissa, vaan ennemmin nostan speksit pöytään ja keskustelen pelin hengen selväksi. Sovimme lopulta, että annamme itse tilanteen viedä. Se kummasta tuntuu sopivammalta, on aloitteellinen. Rouva lupasi huolehtia asiat seuralaisensa kanssa siten, että saisin seuralaisen apukuskiksi käyttööni. "Kerrot mitä pitää tehdä, hani toimii niin kuin se olisin minä, joka ohjeistaa."

Alkuilta bileissä oli kiireinen ja aika riensi nopeasti. Kaikenlaista pikkusäätöä ja esittäytymistä ”tutuille” nikeille. Jossain vaiheessa pienen kiireen loppuvaiheilla Rouva otti minut sivuun ja kertoi että nyt saattaisi olla sopiva hetki. Pyysin paria minuuttia ja sen sain.

Sen parin minuutin jälkeen kävin katsastamassa darkkarin, jossa oli täyttä. Pohdin, että jäisinkö jonottamaan, mutta päädyin kuitenkin ehdottamaan katsomon piippuhyllyn sopivan hiljaista ja hämärää takanurkkaa. Rouva kevyenä exhipparina innostui paikasta. Niinpä tartuin hänen kädestään kiinni ja talutin hänet katsomon eteen Rouvan hanin seuratessa meitä. Komensin hanin riisumaan rouvaa ja mainitsin, että hän varmastikin osaa sen hyvin. Hani alkoi innolla töihin minun viritellessäni taikasauvaa ja siihen kumista suojakuorta päälle. Ojensin käteni Rouvalle ja ohjasin hänet istumaan piippuhyllyn yläkulmaan. Hani seurasi perässämme. Siirryin seisomaan Rouvan jalkojen väliin ja painoin jaloillani hänen säärensä auki. Nostimme hanin kanssa yhteistuumin Rouvan rintaliivit rintojen yläpuolelle, jotta hani apukuskin ominaisuudessa pystyisi keskittymään niihin. Siirsin sormeni Rouvan jalkojen väliin ja huomasin sormeni uppoavan häneen liukkaasti. Huomasin, kuinka Rouva sulki silmänsä ja kallisti päätään taaksepäin huokaisten. Otin käyttöön toisen ja kolmannenkin sormen ja käynnistin hyrrän. Välillä imin toista rintaa, välillä toinen käteni piti tiukasti kiinni Rouvan hiuksista, kaulasta, kasvoista tai sormeni hakeutuivat Rouvan suuhun, toisen käteni sormet tiukasti Rouvan sisällä samalla pitäen hyrrästä kiinni.

Kymmenen minuuttia myöhemmin Rouva kertoi sovitusti saaneensa kokeesta tarpeekseen (tällä erää). Käskin hanin istumaan Rouvan viereen. Komensin häntä aukaisemaan suunsa ja työnsin Rouvassa kostutetut sormet hänen suuhunsa ja komensin häntä pesemään ne. Hän teki sen suurella antaumuksella ja ruokahalulla. Kokemus, kun Hani imi sormiani oli hurjan kiihottava vai olisiko oikea termi seksikäs.

Meillä oli hauskaa keskustellessamme jälkikäteen tapahtuneesta. Rouva totesi olevansa yhä enemmän luomuihminen ja kertoi sormieni toimineen paremmin kuin hyrrä. Minä taas naureskelin sille, että vaikka kyseessä olikin testilabra, niin silti oma pikku D-kupla muodostui helpostui. Samaa kuplaa Rouvakin kiitteli, ja pohdimme, mitä olisi tapahtunut yhteisessä kuplassamme ilman taustamelua, kovaa penkkiä, bilettä. Hieman lupailimme toisillemme ottavamme joskus asiasta selvää.

Kaikkihan tietää että bileissä tapahtuneita asioita ei kerrota bileiden ulkopuolella. Haluankin mainita, että tämän tekstin ovat etukäteen lukeneet ja hyväksyneet sekä Rouva että hani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti