Seksin harrastaminen asunnossamme on toistaiseksi hieman,
hmm, rajoitettua. Koska täällä ei ole vessanoven lisäksi ainoatakaan ovea.
Yksinasuvana olen kiikuttanut makuuhuoneiden ovet vinttiin – ensi viikon
projektina on asentaa ovi sekä lapsen että meidän makuhuoneemme oviin.
Toistaiseksi olemme harrastaneet rauhallista vaniljaseksiä, mutta
ah, niin ihanaa sellaista.
Olen tänään ollut aidosti koko päivän onnellinen
siitä, miten hyvältä Peikko tuntuu sisälläni. Siis siinä ihan perinteisessä
penetraatioseksissä. Pentraatioseksistä nauttiminen on minulle vieläkin melko
uusi ja hämmentävä kokemus, koska olen koko ikäni kammonnut sitä. Koska se ei
ole tuntunut miltään. Nyt se tuntuu hyvälle sekä kropassa että korvien välissä.
En malttanut Peikonkaan kanssa nauttia siitä suhteemme alkuaikoina, ja ahdistus
oli silloinkin usein läsnä. Nyt se on nautittava lisä kaikkeen muuhun. Minulle penetraatioseksi on ensisijaisesti fiilistelyseksiä.
Toki usein leikissä Peikko penetroi minua, mutta silloin vain ottaakseen omansa
ja näyttääkseen asemansa. Tai näin minä asian tulkitsen.
Tuntuu hassulta, että olen lähes aina heti märkä, kun Peikko
haluaa tulla sisääni. Vaikka hän ei olisi edes koskenut minuun millään tavalla.
Tänään aamulla hän tuli lempeästi sisääni yhdellä pitkällä, sujuvalla
työnnöllä. Rakasteli minua hellästi ja intensiivisesti. Silmiin katsoen. Sano
mulle, että mä olen sun oma, mutisin Peikolle. Sä olet kokonaan mun oma. Sanat
saivat kierrokseni nousemaan oitis potenssiin kymmenen. Kun Peikko oli lauennut, sain vielä hänen sormet sisälleni. Olin sängyllä puoli-istuvassa asennossa ja katselin
Peikkoa ja Peikon sormia spermasta märässä emättimessäni. Laukesin nopeasti
Peikon olkapäätä purren.
Illalla aloin vielä tarkemmin pohtia tuota omistamista. Omistettuna olemista. Ja
sitä, miten merkityksellistä se on minulle. Miten vapauttavaa se on minulle.
Minulle omistaminen tarkoittaa sitä, että minusta pidetään huolta ja tarpeeni
tyydytetään. Enkä puhu pelkästään seksuaalisista tarpeista vaan ihan
arkisista asioista. Oloni on turvallinen ja tiedän, että voin luottaa toiseen.
Sellainen luja perusluottamus, ja totta kai tieto siitä, että olen Peikon
käytettävissä hänen niin halutessaan.
Omistaminen ei ole minulta pois, päinvastoin. Se tarkoittaa
sitä, että luottamus on niin luja, että saan tulla ja mennä vapaasti. Kokeilla
ja tehdä asioita muiden kanssa ennalta sovittujen rajojen puitteissa. Nyt noin
puolitoista vuotta pervosuhteessa oltuani ajatus siitä, että sitoutuisi vain
yhteen leikkikumppaniin loppuiäksi, tuntuu hassulta. Eikä tämä tarkoita sitä,
että minulla olisi monia leikkikavereita. Olen hyvinkin yksiavioinen, mutta
ajatus siitä, että minun on mahdollista leikkiä myös muiden kanssa, on vapauttava. Ja
taas ajatus siitä, että seksi/leikki olisi sidottu vain parisuhteeseen, tuntuu
vieraalle.
Omat ajatukseni eivät ole radikaalisti muuttuneet –
tunnistan aina olleeni äärettömän liberaali näiden asioiden suhteen. En
ole koskaan kyennyt olemaan mustasukkainen kenestäkään. Ei minun olen koskaan
tarvinnut. Enkä myöskään edes osaa. Kuitenkin vasta pervoilu on mahdollistanut käytännössä sen, että myös muiden kuin oman kumppanin kanssa voi
leikkiä/harrastaa seksiä. Enkä nyt puhu siitä penetraatioseksistä – se on
varattu vain Peikolle.
Nautimme Peikon kanssa kumpikin siitä, kun toinen leikkii
jonkun toisen kanssa. Peikko on bileissä aktiivinen – minulle se ei ole
luontainen miljöö leikkiä. Miksi siis kieltäisin sen Peikolta, etenkin kun hän
nauttii siitä? Piiskamisesta, käskyttämisestä, pienestä kiusaamisesta. Riippumatta
siitä, mitä Peikko tai minä teemme
muiden kanssa, olen kuitenkin hänen. Omansa. Kokonaan.
Kaunis teksti jotenkin ja lämmittää mieltä lukea tuollaista, varsinkin kun itse myös tuntee samoin kun pääsee kotiin, siihen yhteiseen kotiin. Hienoa lukea tuollaisista tunteista välillä, siis tuollaista hellempää.
VastaaPoistaKiva teksti. Olen ihan samaa mieltä siitä vapauttavasta tunteesta, joka tulee sen myötä, että saa toteuttaa halujaan, jos haluaa. Ei tarvitse kaihoilla ainakaan sitä :)
VastaaPoistaKiitos vierailusta blogissamme! Olen lueskellut aikaisemminkin blogianne.
VastaaPoistaT:orja