keskiviikko 11. elokuuta 2021

Et voi tehdä minulle noin, mutta teethän? (pussy to ass to mouth)

Useasti puhutaan, että parasta mitä valtasuhteessa voi tapahtua on (turvallinen) rajojen ylitys. Äkkiseltään mieleen tulevia hyppyjä tuntemattomaan voisi olla vaikka ensimmäinen avokämmenen läpsäisy poskelle, ensimmäinen sylkäisy kasvoille, ensimmäinen julkinen piiskaus tai vaikka ensimmäistä kertaa toisen kutsuminen lutkaksi. Kaikelle on ensimmäinen kertansa. 

Itselleni (toisen) rajojen ylitykset eivät ole olleet koskaan tavoite, vaan ne ovat vaan tapahtuneet. Parhaimmillaan tilanteen intensiivisyys vaan vie minut pisteeseen, missä haluan tehdä jotain uutta rajoja rikkovaa ja olen aina onnistunut lukemaan tilanteen oikein ja viemään sen uudella tavalla päätökseen. Jostain syystä edellä kerrottu on ollut lelun kanssa aina todella helppoa. Olemme myös puhuneet asiasta ja todenneet, että välillämme on erittäin vahva molemminpuolinen luottamus mikä luo meille vahvan pohjan ja mahdollisuuden puskea välillä yli aitojen. 

Rajoja ylittäessä luottamus on kaksisuuntaista. Helposti ajatellaan, että kun alistuva luottaa alistajaansa, niin rajoja voidaan rikkoa. Toki tämä on täysin totta, mutta omassa maailmassani ei yksikään raja ylittyisi, jollen myös luottaisi leluuni vähintään yhtä paljon. Luottamukseni pitää kantaa kokemuksen yli. Jälkeenpäin voimme nautiskella koetusta ja todeta että "siistiä" tai jos kokemus ei olisi mieluinen jostain syystä, niin voisimme keskustella asian halki ja jatkaa. Tähän mennessä on ollut ainoastaan kovin siistiä.

----

Olin painanut lelun mahalleen futonin päälle ja työntynyt häneen takaapäin. Painoin käsilläni hartioista ja niskasta hänet tiukasti patjaa vastaan. Tarkoitukseni oli "namutella", eli ainoastaan viihdyttää itseäni omaan tahtiini. Välillä kiihdytin tahtia ja rutistin häntä hartioista lujaa ja välillä taas namuttelin rauhallisesti nautiskellen. Lelu ei kuitenkaan tiedä namuttelusta juuri mitään ja hän aloitti vinkumisen ja anelun laukeamisestaan varsin pian. Olin varsin höveliäällä tuulella ja annoinkin hänen laueta muutaman kerran. 

Lelusta tulee useasti muutaman orgasmin jälkeen aivan kyltymätön ja niin kävi nytkin. Kyltymättömänä hän pyrkii pääsemään tilanteisiin, missä hän saisi mahdollisimman monta orgasmia mahdollisimman nopeasti. Siitä se ajatus sitten lähti.

Lelu on vielä varsin kokematon peppujutuissa, mutta oikeassa mielentilassa siinäkin aivan kyltymätön. Kastelin muutaman sormeni liukkariin ja painoin ne hellästi leluni peppuun. Hetken päästä irtauduin lelusta ja työnsin penikseni hänen peppuunsa. Kiersin toisen käteni tiukasti takaapäin hänen kaulalleen ja painoin toisen kämmeni hänen suunsa ja nenänsä päälle peittäen hapen saannin. Tuntui, että lelu sekosi allani nautinnosta. Hänen vartalonsa kokonaisvaltainen kiemurtelu hyväili minua mikä sai minut vaan kiihdyttämään tahtia ja tiukentamaan otettani. Helläsin välillä vähän toista kättäni ja annoin lelun ottaa muutaman kerran happea, jonka jälkeen kuiskin hänen korvaansa luvan laueta. Käänsin hänen päänsä toiseen suuntaa ja annoin luvan myös toiselle korvalle. Olin melkoisen primitiivisen kiihkon ja nautinnon vallassa ja irroittauduin lelusta ja siirryin hänen kasvojensa eteen. Painoin hänen päänsä tiukasti toiselta poskelta patjaa vasten ja työnsin peniksen hänen suuhunsa. Lelu rimpuili kun paraskin painija matossa puolelta toiselle, mutta käteni piti hänen päänsä paikoillaan. Hänen koko olemuksensa huusi minulle, että noin ei vain voi tehdä ja samaan aikaan sekä kiihko että eleet puhuivat täysin toista. Lelu repi käsillään ja jaloillaan tyynyjä sekä peittoja, jotka hän painoi jalkojensa väliin ja tiesin että jos olisin sillä hetkellä käskenyt, hän olisi lauennut. Aloin toiselle kädellä runkkaamaan itseäni ja lelun tajutessa tämän hän halukkaasti jäi odottamaan palkintoaan minkä hän pian saikin minun muristessa lujaa.

torstai 5. elokuuta 2021

"Helppo"

 Lelu kysyi minulta yhtenä iltana suunnilleen seuraavan kysymyksen.

Häiritseekö sinua kun olen niin helppo?

Tiesin tasan tarkkaan mihin lelu kysymyksellään viittasi ja minulla olikin siihen vastaus valmiina, mutta kysymys jäi silti kummittelemaan mieleeni. En kuitenkaan kyseenalaistunut vastaustani vaan jäin ennemmin pohtimaan miten tähän on päädytty.

Kun tapasimme lelun kanssa oli ihastuminen monella tasolla rajua ja nopeaa. Jos kommunikaatiomme olisi silloin ollut samalla tasolla mitä se on nyt, olisimme välttyneet monilta karikoilta, mutta tapanani ei ole jossitella historiani kanssa vaan katsella eteenpäin. Kuitenkin kurkin nyt sen verran peräpeiliini, että yritän kertoa mitä minun mielestäni tapahtui.

Sekä lelulla että minulla on historiassamme pitkiä ajanjaksoja, jotka ovat jättäneet meihin isot jälkensä. Meidän molempien taisteluarvet ovat hieman samankaltaiset, mutta meidän selviytymiskeinomme ovat olleet totaalisen erilaiset. Siinä missä lelu on selviytynyt kääriytymällä sisäänpäin ja rakentamalla muurin eteensä, niin minä taas halusin uskoa kaikista hyvää ja otin kaiken vastaan avosylin. Lelulle uusi ihminen oli uhka, minulle taas mahdollisuus. Meidän tavatessa molempi huonompi.

Meidän keskinäinen arvostuksemme ja luottamuksemme on kasvanut hyvin pienistä sirpaleista ja sen peilin olemme lyöneet säpäleiksi useasti. Olemme molemmat kasvaneet hurjasti tällä matkalla. Olen äärimmäisen ylpeä lelustani siinä kuinka paljon hän on tehnyt töitä sekä itsensä kanssa että suhteemme eteen. Minä olen ollut välillä varsinainen jäärä. Olen hyvin tietoinen menneisyyden traumoistani, mutta siitäkin huolimatta en ole osannut aina laittaa itseäni toisen asemaan. En ole siis elänyt niin kuin opetan. Kuitenkin kerätessäni sirpaleita olen aina pyrkinyt kyseenalaistamaan myös oman toimintani ja isolla yhteistyöllä olemme saaneet peilimme kasaan. 

Kaiken edellä kerrotun sisällä, meillä on ollut ihan ensi askelista lähtien aivan maaginen kemia ja valtadynamiikka. Huolimatta sirpaleistamme olemme olleet toisillemme raadollisen rehellisiä. Hetkinä kun olen keränneet sirpaleita en ole koskaan ajatellut, että minulle olisi valehdeltu ja uskon lelun vastavuoroisesti ajattelevan samoin. Varmaan tästä syystä valtadynamiikamme on koko ajan ajanut meitä pidemmälle ja syvemmälle. Huolimatta historioistamme lelu on alusta lähtien heittäytynyt täysillä valtani alla ja se heittäytyminen on ollut niin kokonaisvaltaista, että se on nostanut minusta esiin puolia joista olin aikaisemmin osannut vaan haaveilla. Olen välillä käyttänyt valtadynamiikastamme termiä "sairas" kun olen yrittänyt kuvata sellaista primitiivistä dynamiikkaa, missä me molemmat puskemme toisiamme ja itseämme syvemmälle eikä maalia edes näy.

Lelulle alistuvuus on tuonut nautinnon joka aikaisemmin on häneltä puuttunut ja minä taas olen löytänyt lelun myötä tapoja tuottaa nautintoja aivan käsittämättömillä tavoilla. Olen pikku hiljaa kouluttanut itselleni lelun, jolle voin antaa orgasmeja hyvin pienin elein, kuten vaikka kuiskuttamalla korvaa tai työntämällä peniksen hänen kurkkuunsa. Helppoa, joku voisi sanoa. Se on meille harjoiteltua ja koulutettua helpoutta. Se ei ole kuitenkaan mitään sellaista mitä voisin ojentaa pois itsestäni ja tiedän ettei lelukaan voi. Ennen kuin joku vääräleuka kysyy mistä tiedän ettei se voisi olla yhtä helppoa jonkun toisen kanssa, niin sinulle vastaus: Minä tiedän.

Vastaus alussa kuulemaani kysymykseen on siis että minua ei häiritse että leluni on helppo. 

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Voit katsoa Minua turvallisesti silmiin

Vietimme lelun kanssa toistaiseksi pisimmän yhtäjaksoisen ajan saman katon alla ollessamma viikon vuokramökillä. Tähän viikkoon mahtui aurinkoa, kirjoja, kesäruokaa, yatzya, vesileikkejä, saunaa ja tuhottomasti seksiä. Olin pakannut mukaan myös täpötäyden lelukassini, mutta se avattiin vaan kerran ja kerronpa siitä vähän lisää.

Vaikka olenkin rinta fetisisti, niin jostain syystä olen kovasti tykästynyt myös lelun takapuoleen. Luultavasti osasti siitä syystä että se on varsin neitseellinen. Mökiltä löytyi levitettävä sohva, johon asettelin lelun mahallaan X-asentoon iso tyyny hänen lantionsa alla. Laitoin kahleet hänen nilkkoihin ja ranteisiin. Nämä kahleet yhdistin köysillä, jotka vedin tiukasti sängyn alta. Kaivoin kassista ison juuri lelulle tekemäni floggerin jolla piiskasin alkuun hänen takapuolteen, välillä nousten selkää ylöspäin ja välillä taas laskeutuen kohti takareisiä. Floggeri lienee ainoa piiska mistä lelu oikeasti myös nauttii ja niinpä hän välillä sekä kehräsi että tuskautui piiskani alla. Välillä kun intesiteetti nousi kovaksi, pysähdyin ja silittelin hänen ihoaan ja saattoi sormeni käydä hänen sisälläänkin. Palasin kuitenkin uudestaan piiskanvarteen sivaltaen häntä ympäri kehoaan. 

Silittelin sormenpäälläni lelun peppureikää, lähinnä vaan siksi että tiedän sen kovasti häntä nolostuttavan. Saatoin samalla kysellä hänen mieltymyksistää peppuseksiin liittyen, mikä jaksaa minua huvituttaa, sillä vastaukset kaikessa kiemurtelussaan ovat kerrassaan ihania. Kaivoin kassistani anaalikoukun, jota lelu ei edes tiennut minulla olevan, ja kävelin sen kanssa hänen kasvojensa eteen. Käskin hänen katsella mitä minulla oli käsissäni ja hänen silmänsä revähtivät apposen auki. 

- Mikä tuo on!!!!?

- Ei niinkään mikä se on, vaan mihin se menee.

Käskin lelun avata suunsa ja upotin koukun syvälle hänen suuhunsa. Siirryin hänen takapuolensa pariin ja toivoin hänen ajattelevan, että koukku ei tarvitsisi muuta liukastetta vaikka näin en luonnollisesti toiminutkaan. Upotin koukun nautrinnollisen ininän säestäessä leluun ja pian sen jälkeen toisen käteni hänen sisäänsä. Toinen käsi hänen sisässään ja toinen koukun kahvalla vuorotahtiin heiluttelin käsiäni ja voi sitä nautinnon ja rimpuilun määrää. Lelu ajautui nopeasti tilaan missä hän ei saa nautinnoltaan edes sanaa suusta, jotta voisi pyytää lupaa laueta. Voi pientä. ;-)

Viimein hän onnistui kakistamaan suustaan kysymyksen, johon vastasin että tuo ei tällä kertaa riitä. Haluan, että kysyt lupaa seuraavasti: Saisinko laueta anaalikoukku perseessäni?  Lelu väitti ettei pystyisi moiseen, johon vastasin ettei tietenkään tarvitse, sillä tiesin lopputuloksen joka tapauksessa. Muutaman kerran lelu aloitti kysymyksen reippaasi, mutta ensin sana anaalikoukku oli liian vaikea saatika sitten perse. Usean yritykseen jälkeen kokonainen lause tuli hänestä ulos ja annoin hänen laueta. Hän repi itseään kahleissaan ja laukesi pitkään ja rajusti. Käskin hänen laueta uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Koska hän on hyvä ja koulutettu lelu hän tietenkin totteli.

Viimeisimmän orgasmin jälkeen lelu oli melkein onnistunut rimpuilemaan itsensä sängyn alle ja hänen hengityksensä oli tiheään ja raskasta. Ulkolämpötila huiteli 30C ja mokissä sisälläkin oli lähes sama lämpötila, joten en uskaltanut viedä tilannetta pidemmälle. Irrotin lelun kahleistaan ja hain pienen pöytätuulettimen jonka laitoin puhaltamaan hänen kasvoilleen. Piirtelin sormellani leluni selkää, kylkeä, jalkoja ja rintoja hänen tullessa takaisin. 

Hetkiä myöhemmin makasimme kyljellään nenät vastakkain katsellen toisiamme. Kämmeneni oli eksynyt lelun hävyn päälle. 

- Tiedäthän että voit katsella minua silmiin aina turvallisesti?

- Tiedän, mutta se on välillä tosi vaikeaa.

- Jännää että pystyt siihen näin, mutta et silloin kuin sormeni ovat sisälläsi. 

- Niin

- Opit vielä, olen siitä varma. 

Painoin sormeni leluni sisään ja laukaisin hänet vielä kaksi kertaa.

torstai 22. huhtikuuta 2021

Mitä primäärisuhde minulle tarkoittaa?

Olen tutustunut alkuvuoden aikana uusiin ihmisiin ja tapaillut myös muutamia vanhoja ystäviä. Olen myös vähän kirjoittanut tänne blogiin päiväkirjaakin, mutta ne tekstit saattavat olla liian avoimia julkaistaviksi. Olen siis tutustunut uusiin ihmisiin ihan ajatuksena löytää jotain juuri minulle sopivaa, jotain joka voisi jakaa kanssani sekä arkeani että kinkyyttäni. Olen tykästynyt sanaan primäärisuhde ja voinkin sanoa tehneeni muutamia kävelytreffejä toiveissani moinen löytää. En ole kuitenkaan sulkenut itseltäni pois kevyempiäkään suhdemuotoja, mutta jos jotain olen tämän kevään aikana oppinut, niin maailmani ei ole paikoillaan ilman toimivaa primäärisuhdetta.

Edellä mainittujen ystävien kanssa olen paljon puhunut eri suhdemuodoista ja propsit heille kun ovat minua kovin haastaneet. Kiitos teille! Kahdesta eri suusta olen saanut kuulla perusteltuja mielipiteitä siitä miten ei-primäärinen polykuvio toimii. Silmät ympyräisinä kuuntelin kun kaksi eri ystävääni, suunnilleen molemmat samoin sanoin kertoivat, että heidän ihmissuhteensa ovat kaikki samalla viivalla. Tämä siitä huolimatta, että yksi näistä suhteista, molemmilla muuten, on aviopuoliso, jonka kanssa jaetaan vanhemmuus, asuntolaina ja yhteinen parisänky. Tästä huolimatta he molemmat vakuuttivat minut siitä että heillä (intiimit)suhteet ovat kaikki samalla viivalla. Ei primääreitä vaan ihmisiä. Minä uskoin heitä.

Huolimatta edellisen kappaleen uskostani olen pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että minulle ei-primäärinen suhteilu ei sopisi, ei vaikka kyllä haastoin itseäni uskoni vuoksi. Minä kaipaan elämääni vahvan primäärisuhteen, missä olisi sekä rakkautta ja valta-asetelma. Kiteytettynä minun maailmassani kutsuisin sitä Ds-suhteeksi. Minulle primäärisuhde tarkoittaisi kivijalkaa elämässäni. Ihmistä, jonka vieressä on fantasista olla. Ihmistä, joka pitää minusta huolta ja hän nautti kun minä pidän hänestä huolta. Ihmistä joka maadoittaisi minun tähän elämään ja siihen hetkeen, toisin sanoen pitäisi minut paikoillani kun sitä tarvin ja potkisi minun eteenpäin kun on sen aika. Hänen kanssaan olisi joka ilta ihana mennä yhdessä nukkumaan. Hän olisi minun.

Vaikka hän olisi Minun ja Minä olisin hänen, niin koska kirjoitan nyt primäärisuhteesta niin sehän tarkoittaa että on myös sekundaareja. Minun maailmassani kaikki muut (intiimit)ihmissuhteet kulkevat primäärisuhteen kautta. Jos minulle tai primäärikumppanillani olisi halu uudelle ihmissuhteelle, niin haluan tämän pohdinnan kulkevan primäärisuhteen kautta. En niin, että mustasukkaisten lasien läpi katseltaisiin tilannetta vaan, että asiaa pohditaan reiluuden, ilon ja sopivuuden kautta avoimesti. Haluan primäärisuhteeni olevan niin vahva, ettei siinä väliimme mahtuisi turhaa riittämättömyyden tai mustasukkaisuuden tunteita. Edellämainitut tunteet ovat luonnollisesti täysin sallittuja ja luonnollisia, mutta näistä tunteista selvitään hyvällä kommunikaatiolla ja avoimuudella.

Helposti tällaisissa kuvioissa ajatus saattaa lähteä poluille, missä pohditaan että mitäs se sekundaari sitten saa ja kuka ihme nyt haluaisi moinen olla? Tässä kysymyksen asettelussa palataan taas avoimuuteen. Minusta kukaan ei voisi olla sekundaari tietämättään ja siinä vaiheessa kun uutta suhdetta ollaan virittelemässä pitäisi käydä koko ihmissuhdekuvio avoimesti läpi. Ei ole ollenkaan tavatonta, että yllättävän monella kinkyilijällä on se primääri (vanilja)kumppani kotona, mutta hän hakee pienen osan itsestään kinkyilemällä oman pesänsä ulkopuolella ja voi näin olla jollekulle toiselle sekundaari. Tärkeintä on olla rehellinen ja avoin jokaiselle osapuolelle, jotta vältytään turhilta odotuksilta ja pettymyksiltä. 

Haastavin kysymys henkilökohtaisella tasolla on se, miten voisin kuvitella primäärikumppanini, minun subini, toteuttavan jotain valta-asetelmaa jonkun muun miehen kanssa. Ajatuksen tasolla vaniljaseksi jonkun toisen kanssa on noin miljoona kertaa helpompi ajatus kuin valta-asetelma, mikä on tavallaan kovin hassua. Samaten jos ajattelisin subini alistuvan minun lisäksi toiselle naiselle, se saisi suuni ennemminkin hymyyn kuin nostamaan mustasukkaiset lasit silmilleni. Ymmärrän kuitenkin tässä mustasukkaisuus puuskassani oman heikkouteni ja omistushaluni, mikä on tavallaan sisäänkirjoitettu myös valta-asetelmiin. Mutta mutta, tiedän että tässäkin ajatuksessani se minun primäärisuhteeni tallaisi nämä ajatukset maanrakoon, sillä kutsun primäärisuhdetta syystä primäärisuhteeksi. Jokaisella meillä on ihmissuhteita jotka ovat tärkeämpiä, rakkaampia, hauskempia, syvällisempiä jne kuin jokin toinen suhde. Sama tilanne voi olla valtasuhteissakin. Minulle primäärisuhde olisi se kaikkein tärkein ja rakkain. Sen väliin ei voisi tulla mitään tai ketään.