Peikko painaa kaasua

Aloitin pelaamaan Tinderiä. Loin sinne maanläheisen, aidon ja oudonkin hahmon eli juuri sellaisen kuin kuvittelen olevani. Kuvaukseeni, kaiken peikko vihjausten lisäksi, laitoin lauseen että, elämäni tärkeimmät kirjaimet ovat D ja s. Saat lainata omaan profiiliisikin, mutta turhaan, ei meinaan toimi. Latasin sinne toki muutaman kuvankin, mutta luulempa, että minulle tulisi enemmän tykkäyksiä ilman niitä. Ei sillä, sain muutamia tykkäyksiä ja kovasti itsekkin tykkäsin kaikista joissa oli mielestäni potentiaalia ja jopa pervoviittauksia profiileissaan. Mutta kun viikon mukavan kirjoittelun jälkeen tykkääjää kysyy, että mitä nuo sinun kirjaimet D ja s tarkoittaa niin päätin vastata, että jos et tiedä, niin luulempa että meidän ei kannata jatkaa kirjoittelua. 

BDSM-baariin loin tarkkaan harkitun ilmoituksen, jossa mahdollisimman aidosti, tarkasti ja ytimekkäästi kerroin itsestäni ja toiveistani ja sainkin muutaman vastauksen ja pääsin muutamille kahvihetkillekin. Kivoja ihmisiä kaikki, mutta molemminpuolin tuntui lopullinen salama puuttuvan.

Eräänä iltana, kyllästyneenä kaikkeen deittailuun, tulin pohtineeksi, että mitäpä jos koettaisin jotain toisin. Miksi minun pitäisi odottaa, että joku ihanuus kirjoittaisi minulle? Mitäpä jos minä kirjoittaisinkin suoraan hänelle. Näin sitten toimin ja lähetin muutaman viestin. Hups mitä tapahtuikaan? Kaasupolkimeni osuu para-aikaa lattiaan.

En tiedä miten muut toimivat uusia ihmissuhteita solmiessaan, mutta jos minä vaistoan löytäneeni kaltaiseni, niin minua on vaikea pysäyttää. Nyt ison kauppakeskuksen Hesburgerissa minä aloitin tutustumisen Keijuun ja minun kaasupolkimeni on ollut siitä lähtien pohjassa. Sanotin Keijulle tuntemuksiani ja hän niihin avoimin mielin vastasi ja tuntuu, että hänenkään käsi ei hapua käsijarrulle. Menemme päivä kerrallaan, aikatauluja fiksaten, koska tuntuu että haluamme toisistamme vähintään pienen palasen joka päivä.

Kännykkäni sanoin plim ja sain viestin Keijulta. Huomasin hymyileväni.

Ps. Keiju on minun antamani nimi ja se ei ole hänen nikkinsä.

Blondi: Onko mulla lupa haluta vaniljamiestä?

Otsikosta huolimatta en ole kääntymässä vanijaksi - pois se minusta. Tarkoitukseni on kirjoittaa siitä hämmästyttävästä tunteesta, kun huomaa haluavansa vaniljamiestä.

Olin avioliittoni loputtua lievästi ihastunut yhteen hyvään ystävääni - käytettäköön hänestä nimitystä vaniljamies. Mies ei ollut liittooni päättymisen syy eikä seuraus. Olemme tunteneet vuosia, itkeneet ja nauraneet yhdessä. Avautuneet, puhuneet, jakaneet elämän iloja ja suruja, kasvukipuja, ihmisenä olemista. Olleet paljon fyysisesti lähekkäin. Halanneet. Olleet kuten ystävät ovat.

Ystävyyden lisäksi välillämme on ollut kaikki tuntemamme vuodet vahva fyysinen kipinä. Molemminpuoleinen. Sellainen, joka sai minulta välillä jalat pettämään alta - etenkään kun entisessä liitossa seksi ei toiminut eikä sitä ollut. Käytin aina välillä aikaa haaveiluun. Miltä tuntuisi harrastaa seksiä tuon miehen kanssa? Miltä tuntuisi suudella häntä? Antaa koskea ja koskea takaisin.

Erään kerran tullessamme kotiin yhteiseltä matkalta aamuyön väsyneinä tunteina, suutelin häntä. Halasimme, kuten olisimme tehneet normaalistikin, mutta halaus päättyi pitkään suudelmaan.

Tuon tapahtuman jälkeen alkoi muutaman kuukauden keskustelu siitä, pitäisikö meidän harrastaa seksiä keskenämme. Pallottelimme asiaa edes takaisin, vaikka kumpikin meistä oli päätöksensä tehnyt. Erään kerran sitten marssimme yhdessä hotelliin. Vitsailimme huoneeseen astuessamme, että ainahan voi lukea kirjaa ja katsoa telkkaria, jos homma välillämme ei toimi ja jos kemiat eivät pelaakaan seksissä. Viidessä minuutissa vaniljamies oli kuitenkin jo riisunut vaatteeni, kaatanut minut sänkyyn ja oli sisälläni.

Harrastimme seksiä koko illan. En edes muista, kuinka monta kertaa. Vapautunutta, iloista, nauruntäyttämää seksiä. Parasta seksiä, jota olin siihen mennessä koskaan saanut. Nautinko? Nautin totta kai, koska en muusta tiennyt.

Teimme saman uudestaan muutaman kerran ja sitten tapasinkin Peikon. Ja olihan siinä iso kasa niitä muitakin säätöjä. Onneksi seksi ei kuitenkaan pilannut hyvää ystävyyttä. Kävimme suoraa keskustelua asiasta, ja totesimme vaniljamiehen kanssa, että totta kai ystävyys on ja pysyy.

Kului pari vuotta. Näimme paljon töiden merkeissä, enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Siis sisälläni. Mies, jota olin aikaisemmin halunnut, ei herättänyt minussa minkäänlaisia seksuaalisia tunteita. Hyvä ystävä hän oli kuitenkin.

Kunnes taas erään kerran pari kuukautta sitten. Sama vanha sähkö palasi. Olin niin hämilläni tapahtuneesta, että kerroin siitä Peikolle. Enhän mä olen meidän suhteen aikana koskaan halunnut muita miehiä, vaikka mulla olisi ollutkin lupa, mutta nyt mä tunsin taas sen saman. Sen sähkön. Niin outoa.

Tällä viikolla kävi taas samoin. Istuimme vaniljamiehen kanssa vierekkäin töitä tehden ja tunsin vatsanpohjassa tutun imun. Minun oli pakko ottaa asia puheeksi miehen kanssa. Mua hämää tämä, koska tätä ei ole tapahtunut pitkään aikaan. Onko sulla tämä sama?

Koen jostain syystä vaniljamiehen haluamisesta äärettömän huonoa omaatuntoa. Enkä pääse kiinni siihen, että miksi. Haluanhan minä myös joskus muita pervomiehiä kuin Peikkoa. Ja naisia. Ja keskustelemme Peikon kanssa haluistani myös täysin avoimesti. Peikko haluaa muita ihmisiä ja myös toteuttaa itseään heidän kanssaan. Minulla on lupa samaan.

Mutta jotenkin tämän tunnustaminen itselleni ja Peikolla on haastavaa potenssiin tuhat. Koska mies on täysin vanilja. Tiedän, että en tule koskaan tekemään mitään hänen kanssaan, koska no, vaniljaseksi ei edelleenkään kiinnosta. Koska en saisi siitä juuri mitään. Koska asiassa on kymmeniä muita muuttujia, miksi jättäisin seksin nykyään väliin. Mutta silti, se tunne on. Ei läheskään aina kohdatessamme, mutta joinain hetkinä. Ehkä en problematisoi asiaa tämän enempää ja totean vaan tyynesti, että sattuuhan sitä. Pervollekin.

Blondi: Naisen kanssa?

Olen viime aikoina pohtinut jonkin verran naisen kanssa leikkimistä. Tai melko paljonkin. Inspiraationa toimii eräs viehättävä ja haluttava nainen.

En ole koskaan harrastanut minkäänlaista seksiä kenenkään naisen kanssa. Jos ei siveää pussailua lasketa. Olen kuitenkin läpi elämäni ollut ihastunut naisiin ja ajatellut aina, että voisin ihan yhtä hyvin päätyä seurustelemaan joko naisen tai miehen kanssa. Kadulla minun pääni kääntävät mielenkiintoisen näköiset naiset - eivät oikeastaan miehet. Kuitenkin olen aina päätynyt seurustelemaan miesten kanssa ja harrastanut seksiä miesten kanssa, joten ajattelen, että ehkä miehet sitten luontaisesti viehättävät minua enemmän?

Seksuaalinen suuntautumiseni, jos sellaista tarvitsee määritellä, olisi varmasti edelleen se heterofleksiibeli. Kunnes toisin todistetaan.

Mistä voin tietää, että pidänkö seksistä naisen kanssa, ennen kuin olen kokeillut sitä? Aavistelen, että pidän, mutta enhän oikeasti voi tietää. Pohdin myös sitä, että mitä naisen kanssa seksissä oikein tapahtuu. Onko se pervoseksiä vai vaniljaa? Jos se on pervoseksiä, niin miten roolit menevät? Miltä naisen vartalo tuntuu? Miten se toimii? Loogisesti ajatellen sitä olisi helppo käyttää, koska minulla on samanlainen vartalo ja samanlaiset osat. Mutta entä teknisesti? Mitä osaisin naiselle tehdä? Osaisinko tuottaa naiselle samalla tavalla mielihyvää kuin osaan tuottaa miehelle? Tulisiko osaaminen luonnostaan vai pitäisikö sitä opetella samalla tavalla kuin miestenkin kanssa on pitänyt?

Huokaus. Paljon kysymyksiä.

Pervopiireissä naiset leikkivät paljon keskenään. Eivät suinkaan kaikki, mutta monet. Näin ainakin minä olen asian ymmärtänyt. Harva näistä tuntemistani naisista kuitenkaan olisi valmis seurustelemaan toisen naisen kanssa, vaan ovat parisuhteessa miehen kanssa. Taas olettamus. Ehkä pervoilun pariin päätyy luonnostaan kokeilunhaluisempia naisia, joiden seksuaalisuus ei ole klassisen sukupuolisidonnainen. Kiva leikkikaveri on kiva sukupuoleen katsomatta.

Toista on kuitenkin miesten kanssa. Harva tuntemani pervomies, Peikko mukaan lukien voisi noin vain kuvitella pussailevansa miehen kanssa tai päätyvänsä sänkyyn/sohvalle/pervobileisiin/muuhun sopivaan paikkaan harrastamaan vapautunutta seksiä toisen miehen kanssa. Just for fun? Hmmm. Joku ei nyt täsmää. En kuitenkaan jaksa alkaa kirjoittaa yhteiskuntamme homofobisuudesta ja siitä, että miten kahden miehen välinen seksi katsotaan homoiluksi, mutta kaksi naista voivat koska tahansa leikkiä toistensa kanssa. Ilman että kukaan miettii kenenkään seksuaalista suuntautumista. Täytyy haastatella lisää pervomiehiä tästä aiheesta. Subikundin loistava postaus avaa muuten onnistuneesti miestenvälistä fiilisseksiä- kannattaa lukea. 

Eräissä pervobileissä kävin keskustelua siitä, että miten naiset usein päätyvät leikkimään toistensa kanssa aamuyön humalaisina tunteina. Sama pätee toki myös naisten ja miesten välisiin leikkeihin. Väsyneenä. Aistit turtuneina. En halua tuomita ketään, mutta itse en sellaista halua. Seksi alkoholin vaikutuksen alaisena ei tunnu juuri miltään, koska ainakin minua alkoholi turruttaa. Seksi väsyneenä ei tunnu miltään, koska, noh väsyttää. Toki alkoholi vapauttaa estoja ja tekee lähestymisen helpommaksi – en kiellä sitä. Mutta miinuspuolia on kuitenkin enemmän. 

Reilu vuosi sitten, kun miehiä tuli ja meni enemmän kuin lääkäri olisi määrännyt, ei minulla ollut kovin montaa periaatetta säätöjeni suhteen. Kahdesta kuitenkin pidin tiukasti kiinni. Seksiä vain selvinpäin ja aina kondomin kanssa.

Nautin siis jatkossakin seksini selvin päin! Noh, ehkä ne naiset vaativat toistaiseksi sen yhden lasillisen rohkaisuksi...

Blondi tuli taloon / elämääni.

Tässä blogissa kutsun naistani blondiksi. Sanaan ei liity mitään negatiivissävyistä ja itseasiassa nimitys on hänen itsensä keksimä. Hän ei ole fyysisesti eikä henkisesti blondi vaan sana on enemmän meidän kahden sisäpiirijuttu, mutta ah niin sopiva.

Minä olen tehnyt päätöksen että enää en halua vaniljasuhteeseen. Koska termi ei ole varmaankaan kaikille tuttu, niin yritän lyhyesti sen selittää. Vanilja tässä yhteydessä (ainakin minun ajatuksissani) tulee jäätelöstä. Monille vanilja on sitä perusjäätelö jota on aina tarjolla. Tästä on muokkautunut sana vaniljasuhde minkä tarkoituksena on kuvata yleismalkaisesti kaikkia "tavallisia" ei-kinky suhteita. Jotkut saattavat termin ottaa loukkaavana tai ilkeänä, mutta näin ei ole tarkoitukseni. Se on vaan termi.

Ihmisen löytäminen aitoon Ds-suhteeseen on haaste. Jo se että piirit ovat pienet luo omat rajoitukset. Lisäksi jos tarkoituksena on löytää jotain muuta kuin satunnaista leikkiseuraa kriteerit nousevat jos mahdollista vieläkin ylemmäs. Kaikissa toimivassa suhteissa monet asiat pitää toimia ja Ds-suhteissa osa näistä ominaisuuksista nousee vielä potenssiin kymmenen. Itse pidän tärkeimpinä ominaisuuksina kommunikaatiota, aitoutta, kemiaa ja kinkyjen kohtaamista. Nämä ajatukset jossain syvälle mieleeni jo hautautuneena eräänä iltana surffailin netissä.

Silloin tällöin käyn suomi24.n Kinky Bar chatissa. Omasta mielestäni chatin taso on varsin surkea ja sitä on vaikea erottaa mistään muista chäteistä. Usein tyydinkin vaan loggaussivulta katsomaan ketä sisällä on keskustelemassa ja jos näen siellä jonkun tutun tms. niin saatan käydä kurkkaamassa. Tänä iltana siellä oli uusi mielenkiintoinen nikki joka oli käyttäjätiedoissa maininnut asuinaluekseen saman kuin minulla. Niimpä hyppäsin sisään ja heitin ystävällisen viestin missä kysyin haluaisiko hän vaihtaa kanssani muutaman sanan.

Sain iloisen ja mielenkiintoisen vastauksen "Ompa mukavaa että joku osaa kirjoittaa täällä kokonaisen lauseen ja ensimmäinen kysymys ei koske kuppikokoa tai sitä olenko posliini." Siitä alkoi mielenkiintoinen ja mukava keskustelu jonka sisällöstä en hirmuisesti muista. Lopputulemana vaihdoimme messenger osoitteita ja jatkoimme keskustelua siellä. Minulle jäi ensivaikutelmana kuva iloisesti, älykkäästä, huumorintajuisesta, keskustelutaitoisesta ja alistumisesta kovasti kiinnostuneesta naisesta. Ja myöhemmin sain onnekseni huomata arviointini olleen alakanttiin.
Pian vahdoimme kuvia (kaunis) ja huomasimme asuvamme melkein naapureina. Välimatkaa asuntojemme välillä on vain n. 1 km. Koska molemmat olemme, ainakin näissä asioissa, varsin spontaaneja, niin sovimme treffit siistiin lähikuppilaan. Sovimme tarkkaan etukäteen että näin tavatessa osaamme molemmat käyttäytyä kuten aikuisen kuuluukin. Tiedämme pelin hengen ja jos toinen on sitä mieltä että tämä tapaaminen ei johda mihinkään jatkotreffeihin niin se kuuluu ottaa vastaan kuin aikuinen.

Oliskohan ollut jopa seuraava iltana kun istuskelin rappusilla ja odotin treffiseuraa. Pian paikalle kävelikin mukavan rennosti pukeutunut kaunis nainen. Kättelimme, vaihdoimme halit ja jatkoimme matkaa sisälle. Keskustelu oli alustalähtien hyvin rentoa ja hauskaa. Löysimme ensi metreistä lähtien (hämmästyttävän) paljon yhteisiä asioita sekä erilaisista mieltymyksistämme että kokemuksistamme. Ilta oli kovin nautittava ja minulla oli selvästi olo että me molemmat viihdyimme toistemme kanssa. 2-3 siideriä/olutta myöhemmin pohdin että haluaisin todella tutustua tähän ihmiseen lisää. Mietin että voisin kysäistä haluaisikohan hän makoilla ihan kiltisti kainalokkain ja fiilistellä miltä toinen tuntuu lähellä. Ennen kuin ehdin tätä kysäistä hän kysyi vuorostaan että halausinko nähdä missä hän asuu ja millainen asunto hänelle on.

Ihastelin hänen kaunista asuntoaan mikä sattui olemaan aivan lapsuuteni kodin naapurissa. Ihastuin pelkistettyyn mutta tyllikkäänseen sisutukseen. Todellakin blondi minun makuuni. Hetken päästä istuimme sohvalla katsellen toisiamme silmiin ja minulle tuli uusi mahdollisuus ja halu esittää kysymykseni kainalosta. Eikä aikaakaan kun makoilimme lähekkäin sängyllä...
Seuraavan päivän vietin hymy korvissa.