Näytetään tekstit, joissa on tunniste nöyryyttäminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nöyryyttäminen. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. helmikuuta 2015

Rumilla sanoilla syvemmälle

Olen ymmärtääkseni melko innokas keskustelemaan. Sanon hanakasti mielipiteeni - välillä liiankin. Joskus aikaisemmin välttelin ikävistä asioista puhumista, mutta nykyään uskon, että avoimesti ja rohkeasti puhumalla saa isoja asioita tapahtumaan.

Olen aina leikkiessäni osannut käskyttää. Ota käsillä kiinni nilkoistasi! Ja huomannut, että auktoriteettini toimii. Useasti tahallani haluan ajaa vastakappaleen tilanteeseen, jossa käskyni saattaa hänen mielessään unohtua. Jos pientä herpaantumista tapahtuu, niin tiukka komento "KÄDET!", ovat palauttaneet kädet tiukasti nilkkojen ympärille. Ja vaikka komennossani on huutomerkki perässä, niin en koskaan korota äätäni. Huutaminen on heikoille.

Joskus kun D-kupla on oikein vahvana, saatan puhua muutakin. Jos nyt kirjoittaisin tähän hellittelysanoja, joita käytän kuplassa ollessani, saattaisit purskahtaa nauruun. Mutta voin vannoa, että siellä kuplassa ne toimivat. Ne toimivat jopa välillä niin hyvin, että olen leikilläni sanonut blondilleni nappaavan jonkun fantasiakirjan (joita blondi inhoaa) kirjahyllystä ja lukevani sanoja siitä. Blondi toki kuulee ja ymmärtää joka sanan samalla hetkellä, kun ne porautuvat hänen korviensa väliin ja samalla painavat hänet tiukemmin kuplansa sisään, mutta välillä tuntuu että sanoilla ei niinkään ole väliä vaan sillä, että puhun.

Jos olen itse tiukasti kuplassani, ne hyvin "rumat" ja sillä hetkellä niin kauniit sanat tulevat suustani kuin tyhjää vaan, helposti. Jokainen sana painaa blondin tiukemmalle ja syvemmälle. Joskus tätä sanallista nöyryyttämistä panostan vielä sylkäisyllä naamalle, ja joskus se sylki jopa lentää ihan refleksiomaisesti. Jos näin tapahtuu, niin saatan säikähtää itseäni ja kuplaani. Kuinka syvälle olenkaan menossa? No, tästä ehkä oma blogiteksti joskus.

Halumme ja tekomme ovat muuttuneet viime aikoina. Kipu on jäänyt pitkälti kokonaan pois, vaikka se oli joskus kovin iso osa meitä. Tilalle ovat pyrkimässä ja jo tulleet sanat ja mind fuck -osasto. Vaikka nautin kivun tuottamisesta, niin pääni vaati yhteisen halun. Jos tiedän, että se ei ole toisen juttu, niin enpä minäkään siitä mitään saa - en vaikka voin sen silti halutessani ottaa. Mutta onneksi piiskakäsi ei kuitenkaan ole päässyt ihan surkastumaan.

Mutta ne sanat. Helpot "hellittelyt" jotka upottavat blondin syvämmelle. Sanat jotka saavat hänet kiemurtelemaan otteessani. Miten ne voivatkaan olla myös niin vaikeita sanoa. Todella kadehdin niitä, joilta sanat tulevat kuin tyhjää vain. Vinkkejä kenelläkään? Huomaan, että jokin primitiivinen blokki tulee nimittelyssäkin vastaan, kun rakastaa toista. Olenkin huomannut, että jonkun toisen kuin oman rakkaan nimittely on helpompaa. Mutta sitähän minä kuitenkin haluan, blondin joka nauttii otteessani.

Haluan oppia ja kehittyä tässä nimittelyssä. Tiedän olevani kovin ankara itselleni, ja jos se suustani tuleva sana ei kuulosta aidolta, vaan väkisin pykätyltä, tunnen epäonnistuneeni. Siinä on melkoinen ero, saako rankkarin sisään höntsäpelissä tai MM-loppuottelussa. Toisaalta olen melkoisessa noidankehässä, kun kukaan ei taida olla massu syntyessään. Niinpä olen päättänyt harjoitella, silläkin uhalla, että epäonnistun (ja kyllä olen epäonnistunutkin). Mutta olen myös kehittynyt ja ilokseni huomannut oppineeni jopa vähän nauttimaan siitä. Ihan pienistä jutuista pikkuhiljaa. Pienistä minulle, mutta mahdollisesti suurista muille.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Kaupunkilomalla. No missä? Turuus tietenkin.

Uusperheen dynamiikka on välillä suoraviivaisen monimutkaista. Jos omaa nopeat refleksit, hyvät hermot, keskustelutaitoa ja pikkasen tuuria, niin välttyy pahimmilta haavereilta.

Meillä piti olla blondini kanssa vapaa viikonloppu. En edes muista koska viimeksi olisi ollut moinen, eli tyhjä asunto ja vain me kaksi perjantaista sunnuntaihin. Lapsen piti olla uudessa haastavassa tilaisuudessa poissa kaupungista. Mutta kävi kuten niin usein käy. Lapsi arpoi pitkin viikkoa lähteäkö vaiko eikö, ja kun hän lopelta päätyi ei-vaihtoehtoon, olivat suunnitelmamme pilalla. Minä miehiseen tapaani ja hyvin tottuneena tähän arpomiseen osasin asian ottaa lunkisti, mutta luonnollisesti blondille se oli kova paikka.

Eipä tilanne ollut reilu miltään näkökulmalta, mutta onneksi keksimme loistavan ratkaisun. Nukkemme oli lähtenyt pidemälle työmatkalle, ja olimme saaneet hänen asuntonsa avaimet, jos vaikka haluaisimme lainata hänen saunaansa ja samalla tarkistaa, etteivät putket ole jäätyneet. Puhtaat lakanatkin oli kuulemma vaihdettu, ihan vaan varuiksi. Niinpä pakkasimme kassiimme leffan, hyvät ilta- ja aamupala-ainekset, paljon salmiakkia, köysiä, hyrrän. dildon ja liukkaria. Lähdimme päiväretkelle omaan kotikaupunkiimme. Lapsi oli kotona yksin ensimmäistä kokonaista yötä koskaan, mutta hän oli oikeastaan innostunut lähdöstämme ja mahdollisuudesta omaan rauhaan.

Kun tavarat oli purettu majapaikassamme, suunnistimme keskikaupungille. Vitsailimme uusista kuvakulmista, joita kaupunki tarjoili meille. Nautimme shoppailusta, hyvästä päivällisestä, hieman kulttuurista ja erikoiskahvista. Lopuksi matkalla majapaikkaan hankimme vielä jatkojohdon, jotta emme illalla sortuisi amatöörimokaan (lue: ettei hyrrän johto loppuisi kesken). Majapaikkaan päästessämme kokosimme yhteen valokuvaan koko illan annin jatkojohdosta dildoon ja toivotimme sen myötä nukellemme mukavaa viikonloppua.

Loppuilta blondin silmin

Kun saavuimme nukelle, menimme yläkertaan makoilemaan ja ihailemaan vanhan puutalon kauniita kattohirsiä. Purimme nopeasti viikon aikana kertyneet paineet, ja laukesin Peikon päälle alle viidessä minuutissa. Peikko ei kuitenkaan jättänyt asiaa siihen, vaan nappasi liukkarin käteensä, levitti sitä minuun ja sujahti peppuuni. Emättimeeni sain mustan, paksun dildon, jossa on sellainen alaosa, ettei se mene vahingossa sisääni. Peikon naidessa minua kumpaankin reikään laukesin vielä kahdesti. Peikko kävi pikaisella pesulla, tuli uudelleen sisääni, tällä kertaa emättimeeni (mä en osaa kirjoittaa pillu, sorry) ja otti oman orgasminsa hitaasti namutellen.

Makoilimme nuken sängyllä pitkään unen ja valveen rajamailla. Jossain kohtaa Peikko kävi laittamassa saunan päälle. Saunan jälkeen vuorossa oli leffaa ja salmiakkia.

Ja sitten taas sänkyyn. Tarkoituksena lukea. Sängyssä vihjailin kuitenkin Peikolle, että jotain kivaa voisi vielä tehdä. Peikko oli pakannut mukaan köydet sillä ajatuksella, että hän sitoisi minua pitkästä aikaa ihan rauhassa. Niinpä hän komensi minua ottamaan paidan pois päältä ja istumaan sängylle jalkojeni päälle.

Kun Peikko ottaa köydet esille, muuttuvat tunnelma ja dynamiikka täysin. Ilmassa on jotain. Käsinkosketeltavaa. Köydet kulkevat ensin rintojeni ali. Tiukasti. Napakasti. Köydet silittelevät ihoani selästä ja kiertävät takaisin. Menevät rintojeni yli. Sidonta rintojen välistä. Viistosti olkapään yli, solisluun poikki. Hengitän syvään ja nojaan Peikkoon. Peikko hymyilee ja viimeistelee sidonnan vetämällä köyden toisenkin olkapään yli. Peikko puree minua molempiin hartioihin. Toinen köysinippu otetaan käyttöön. Kädet selän taakse. Peikko sitoo käteni olkavarsista ranteisiin nippuun selän taakse. Keikauttaa minut selälleni. Makaan käsieni päällä.

Peikko vetää housuni pois ja siirtyy jalkoväliini. Nuolee minua hitaasti. Kiusoitellen. Puree reisiäni. Tunkee sormet sisälleni. Ottaa hyrrän käteensä. Tunnelma tiivistyy. Sä olet kulta mun panopuu. Sellainen, joka on ihan litimärkä. Jolle voi tehdä ihan mitä tahansa. Saan käskyn siirtyä sängyn reunalle.

Sä olet niin litimärkä. Ethän sä tartte edes liukkaria. Peikko tunkee lujasti dildon sisääni. Seuraavaksi muistan, kun Peikko on päälläni. Nimittelee minua nartuksi. Panopuuksi. Kaikeksi ihanaksi. Sylkee minua kasvoihin. Käskee minua avaamaan suuni. Kunnolla auki. Sylkee suuhuni. Uudelleen kasvoilleni. Nai minua dildolla ja hyrrällä. Sano, että saisiko panopuusi laueta. Jostain syystä lauseen muodostaminen ei tunnu vaikealta ja saan sen sanottua suustani. Laukean selkä kaarella huutaen. Kiltti voisitko sylkeä mua kasvoihin, kiltti? Sä tiedät, miten sun täytyy kysyä. Noh? Kiltti, sylkisitkö panopuutasi kasvoihin...

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Blondi: Roiskeita

Kotiudun perjantaiyöllä kolmen päivän työmatkalta rättipoikkiväsyneenä, mutta myös monta onnistumisen kokemusta takana. Lauantai menee puolilla valoilla. Nukun onneksi pitkään, joten jaksan nauttia kauniista auringosta ja todennäköisesti tämän vuoden viimeisistä lämmöistä. Olemme Peikon kanssa seuraamassa lapsen juoksutapahtumaa, joten ulkoilua tulee runsaasti. Lapsella jälkeenpäin muistona mitali kaulassa ja syysauringon jättämät rusketusraidat selässään.

Lapsi kömpii illalla jo puoli yhdeksältä nukkumaan, Peikko suuntaa pervobileisiin ja minä kerrankin viisaana jään kotiin. Nautin rauhallisesta illasta, menen ajoissa nukkumaan. Havahdun kun Peikko tulee, aikaisin hänkin ja vaihdamme päällimmäiset bilekuulumiset. Nukahdan Peikon kainaloon ja herään aamulla levänneenä.

Olemme sopineet sunnuntaiksi seksitreffit. Lapsen tiivis harrastaminen mahdollistaa meille säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa, jolloin seksistä voi nauttia kovaäänisesti ja vapaasti. Koska perheemme on autoton, ketään ei kuljetella minnekään ja teini suuntaa aina omin voimin harrastuksiinsa (jos tämä olisi perheblogi, niin kirjoittaisin lasten harrastuskuljetusrumbasta ihan oman postauksen...).

*****

Kun ovi sulkeutuu, olen jo kiskomassa Peikolta housuja pois jalasta. Puramme ensin toinen toistemme paineet – mukana menossa tällä kertaa hyrrä ja kolme dildoa. Peikko laukeaa nopeasti peppuuni, mutta minun orgasmini antaa odottaa itseään, mutta tulee lopulta itkun saattelemana. Kihnaan pienen hengähdystauon jälkeen Peikossa. Vien hänen kättään poskelleni. Peikko alkaa lämmitellä poskiani. Silittelee, taputtelee, lopuksi läpsii. Nappaa minua hiuksista kiinni ja vie pääni jalkoväliinsä.

Sitten tapahtumien järjestys sekoittuu mielessäni. Muistan, että Peikko tulee kauniisti päälleni, sisääni. Sitten käteni ovatkin jo lukittu hänen polviensa alle. Seuraava muistikuvani on siitä, kun Peikko huohottaa raskaasti, kiihottuneena ja sylkäisee kasvoilleni. Todennäköisesti minulla on silmät auki. Ensimmäisen kerran, kun hän ylipäätään sylkäisi minua, hän lähinnä valutti sylkeä kasvoilleni. Nyt kyseessä on toinen kerta ja sylkäisy on voimakas. Tunnen märkää kasvoillani ja valun välittömästi omaan tilaani. Sä olet kulta mun panopuu. Jota mä voin käyttää ihan miten mä haluan. Toinen sylkäisy. Jonka jälkeen en muista enää mitään. Jossain kohtaa hoen, että kiltti voisitko laueta mun päälle. Ja näin tapahtuu. Peikko laukeaa alavatsalleni. Hieroo spermaa syljestä jo märkiin kasvoihini. Läpsii lujasti. Sano mulle, mikä sä olet. Laitan silmät kiinni ja vedän henkeä. Tiedän, että pystyn toistamaan Peikon sanat, mutta helppoa se ei ole. 'Mä olen panopuu.' Sanon hiljaisella äänellä. Kenen panopuu sä olet? 'Mä olen sun.'

Leikki on tältä erää loppu, ja Peikko vetää minut kainaloonsa. Ja mä myös rakastan sua todella paljon. Sä voit olla mulle rakas, ja silti välillä mun panopuu. Tärisen holtittomasti, ja Peikko silittelee mieltäni tasaiseksi. Hetken levättyäni saan käskyn käydä pesemässä lelut. Mutta sä peset sitten vain lelut, et muuta. 'Mä haluaisin kulta pestä mun kasvot.' Pyydän, että saisin pestä kasvoni, koska olemme sopineet arkisesta kauppareissusta iltapäiväksi. Sperma ja sylki kasvoilla tuntuvat haastavilta julkisella paikalla. Sä pärjäät kulta ihan hyvin, ei kukaan näe mitään. Paitsi ne, jotka leikkii samanlaisia leikkejä. Ne näkee sun häpeästä punaiset posket.

Kauppareissu sujuu hyvin. Pyöräilemme kauppaan rauhallisesti yhdessä. Keskustelemme samalla häpeäleikeistä. Sussa on kaksi puolta. Sellainen orgasmityttö ja sitten toi häpeästä nauttiva panopuu – kiteyttää Peikko ytimekkäästi.

maanantai 25. elokuuta 2014

Sitä itseään

Tässä eräänä iltana, lapsettomana sellaisena, korkkasimme viileän viinipullon ja purimme muutaman edellisen päivän tapahtumia. Alun perin kun saimme järjestettyä lapsetonta aikaa, olimme varmastikin molemmat tahoillamme rakentaneet pientä leikin pilvilinnaa, mutta tavallaan toisin kävi. Blondi oli ollut edelliset päivät koulutuksessa jossa oltiin käyty syvällä ja korkealla, naurettu ja itketty sekä kohdattu jotain ylimääräisen traagista. Kun blondini perjantaina kotiutui tästä koulutuksesta, niin näin heti hänen silmistään ja olemuksestaan, että tänä iltana siirtyisimme suoraan jälkihoitoon.

Niinpä makoilimme sohvalla vinottain, vierekkäin ja päällekkäin. Silittelin blondia, ja hän kertoi viime päivien kokemuksistaan. Paljon suuria tunteita, upeita ihmisiä ja tapahtumia pulppusi blondin suusta. Huomasin jossain vaiheessa olevani jopa kade siitä tunneryöpystä, tai ainakin olisin halunnut olla mukana.

Joitakin tunteja myöhemmin päällekkäin makoilu johti siihen, että makoilin lattialla blondi jalkojeni välissä. Hetken päästä istuin sohvalla blondi polvistuneena eteeni ja myöhemmin blondi sohvalla ja minä hänen sisällään. Käskin blondin ylös ja kerroin jatkavamme makuuhuoneessa, jolloin blondi pyysi lupaa käydä ensin pissalla. Mehän voimmekin käydä yhdessä pissalla. Blondi katsoi minua hieman kauhistellen, kun talutin hänet kylpyhuoneeseen. Blondi on muutaman kerran harjoitellut pissaamista niin, että katson tai olen samassa tilassa onnistumatta. Nyt luotin viinilasin täyttämään rakkoon ja huumaan.

Pistin suihkun päälle ja painoin blondin selästä vatsa suihkukopin seinää vasten. Ja jotta homma ei olisi niin helppoa, painoin käteni hänen haarojensa väliin ja annoin luvan päästellä. Olin hieman skeptinen mitä tuleman pitää, mutta pian tunsin käteni lämpenevän ja olin kovin tyytyväinen. Paineen poistuttua passitin blondin polvilleen ja nain häntä suuhun, joka on suihkussa melkoisen nautittavaa. Eikä aikaakaan kun edessäni oli kuolan tahriman blondi. Levittelin kuolaa naamalle, kaulalle ja rinnoille ja jatkoin naimista. Kumarruin blondin eteen ja levittelin kuolaa. Vein sormet hänen suulleen, joka ahneesti kaipasi niitä sisäänsä. Työnsin kolme sormea juurta myöten blondin suuhun. Sormien anatomia on muuten huikeasti parempi kurkussa kuin peniksen, koska viimeisen nivelen kohdalla voi sormia kääntää alaspäin. Näin tapahtuikin, enemmän ja intensiivisemmin kuin koskaan ennen. Leikin näin jatkuessa tuli eteen jotain uutta mutta ei yllättävää blondin oksentaessa päällensä. Tämä ei keskeyttänyt leikkiä, koska päällä oleva suihku sopivasti puhdisti leikkitilaa.

Myöhemmin pohdiskelimme tapahtumaa. Kummallakin meillä on varsin neutraali suhde oksennukseen, blondilla varmasti paljon neutraalimpi kuin minulla. Tilanteen valta-aspekti oli se, mikä meitä molempia lämmitti. Voin laittaa sormet blondini kurkkuun ja pitää ne siellä jos haluan.

*****

Blondi: Pyysin Peikkoa kirjoittamaan tämän tekstin, koska halusin kuulla, miten hän tapahtuneen koki. Olin kolmen päivän koulutuksen jälkeen loppu sekä henkisesti että fyysisesti. Nautittuani kaksi lasia viiniä tiesin, että mitään orgasmileikkejä on turha edes yrittää, koska alkoholi blokkaa laukeamisen täysin - etenkin viini. Myös Peikko tiesi tämän eikä lähtenyt viemään tilannetta siihen suuntaan.

Olen aiemminkin kakonut, kun Peikko on työntänyt sormet kurkkuuni. Nyt painoin Peikon sormet itse syvemmälle kuin koskaan sillä seurauksella että oksensin rinnoilleni. Sisälläni ei oikeastaan ollut muuta kuin pari lasi viiniä, joten ulos tuli aivan siistiä tavaraa - jos nyt oksennusta voi sellaiseksi nimittää :).

Leikin lopussa Peikko laittoi minut vielä nimeämään kaikki eritteet, joita suihkukopissa oli tänään ollut. Sain kauniisti kurkustani virtsan ja kuolan, mutta oksennuksen kohdalla jouduin hieman hakemaan. Peikko ei kuitenkaan antanut periksi, vaan odotti kärsivällisesti kun istuin hänen jalkojensa juuressa lattialla ja yritin saada sanaa suustani.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Blondi: Being used as a slut - kyllä kiitos!

Olemme puhuneet viime aikoina Peikon kanssa sekä arkikäskyttämisestä että nöyryyttämis- ja häpeäleikeistä. Nöyryytysleikit tunnetaan englanniksi osuvasti nimellä humiliation & degradation. En löydä sanalle degradation käyttökelpoista suomennosta vaikka kuinka etsin. Alentuminen tai häpäiseminen ei kuulosta korvaani hyvälle eikä se kerro juuri mitään. Niinpä käytän pelkästään sanaa nöyryyttäminen. Olemme suhteemme aikana makustelleet tuon tyyppisiä leikkejä paljon puheen tasolla. Alussa ne tuntuivat pelkästään ajatuksenakin kuvottavilta, samalla kuitenkin jollain tavalla kiehtovilta. Olen Peikolta oppinut suhteemme aikana, että se mikä yleensä herättää vahvoja kielteisiä tunteita saattaa ollakin itselle se kiinnostavin, joskin myös vaikein juttu. Peikko on aina ollut sitä mieltä, että nöyryytysleikit ovat minun juttuni – itse hän on suhtautunut niihin vähän varauksellisemmin monestakin syystä.

Häpeä lienee ihmisen kokemista tunteista vaikein. Psyykeltään terveenkin ihmisen on vaikea kohdata häpeän tunnetta, ja vain harvoin sana häpeä herättää positiivisia mielleyhtymiä. Ihmisen elämässä häpeällä on kuitenkin myös suojaava vaikutus sillä se saa terveen ihmisen pohtimaan tekojensa seurauksia jo ennalta. Häpeä myös estää tekemästä toiselle vääryyttä ja rikkomasta toisten rajoja. Näin myös pervoilussa.

Valitettavasti häpeä on usein myös tunne riittämättömyydestä ja huonommuudesta ja seurausta nöyryytyksistä tai epäonnistumisista. Häpeä on itseluottamusta heikentävistä tunteista vaikein, ja häpeään liittyviä tuntoja ovat kelpaamattomuus, huonommuus sekä mitättömyys. Häpeä pyritään salaamaan ja torjumaan monin keinoin. Salaamisen seurauksena saatetaan peittää aito minä, josta seuraa taas monenlaista oireilua. Kierre on valmis. 

BDSM-kontekstissa häpeä ja nöyryyttäminen ovat kuitenkin yhdessä sovittuja asioita ja tekoja. Asioita, joista kumpikin nauttii. Joilla ei haluta toiselle pahaa eikä saada toista kokemaan negatiivisia tunteita. Vaan kokemaan asioita, joista toinen nauttii sekä testailemaan  ja venyttämään varovasti ja vastuullisesti omia ja toisen rajoja. Uskon, että nöyryytysleikeissä on paljon terapeuttisia elementtejä, ja minua monet leikeissämme mukana olevat jutus ovat auttaneet käsittelemään häpeää ja muita vaikeita tunteita normaalissa arjessakin. Niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että minua oikeasti pidettäisiin huonompana tai alempiarvoisena ihmisenä. Olen tasa-arvoinen ja samanarvoinen Peikon kanssa, vaikka alistunkin hänelle.

Minulle nöyryyttämis- ja häpeäleikit liittyvät vahvasti juuri alistumiseen ja käytetyksi tulemisen tunteeseen. Siihen, että olen Peikon ja hän voi tehdä minulle mitä tahansa sovituissa rajoissa. Olemme kuitenkin edenneet erittäin varovaisesti näissä leikeissä, koska niissä leikitään vaikeiden ja haastavien asioiden kanssa. Fyysisessä tekemisessäkin voi totta kai mennä yli ja esim. tuottaa liikaa kipua, mutta haavat ja ruhjeet paranevat useimmiten nopeasti. Psyykkiset haavat paranevat kuitenkin hitaasti, jos koskaan, joten kun mielen ja häpeän tunteiden kanssa lähdetään leikkimään, täytyy edetä varovasti. Toisen rajojen kunnioittaminen on näillä tunteilla leikkiessä äärimmäisen tärkeä myös pervoilussa. 

Peikko on joitain kertoja käyttänyt virtsaa alistamisen ja nöyryyttämisen välineenä, hieman sanoja, nimittänyt minua muutaman kerran rankemmassa leikissä nartuksi. Sotkenut minut spermalla. Yhteen muuton jälkeen leikkimme ovat kuitenkin rauhoittuneet, kun energiaa on mennyt niin paljon muuhun. Opetteluun, totutteluun, yhteisen arjen rakentamiseen. Sitä mukaan kun rakkauden määrä on kasvanut, ovat sekä alistuminen että alistaminen tuntuneet hankalammilta. Painopiste on ollut nautinnon tuottamisessa toinen toiselle. Peikko vierastaa hieman ajatusta, että hän nöyryyttäisi naista, jota hän rakastaa ja jonka kanssa hän jakaa arjen. Puhuimme pitkään siitä, että miten rankkoja asioita voi olla helpompi tehdä ihmiselle, jonka kanssa ei jaa arkea tai ole rakkaussuhteessa. Samalla totesimme, että teemme nykyään paljon sellaisia juttuja, joita kummallekaan ei olisi tullut mieleenkään tehdä pari vuotta sitten ja joista emme tuolloin tienneet pitävämme. Ehkä meistä kumpikaan ei pitäisikään niistä muiden kanssa, mutta keskinäisten kemioidemme kohdatessa jutut toimivat.

*****

Muutama ilta sitten annoin Peikolle suuseksiä, koska näillä helteillä ei ainakaan minun tee mieli sen kummemmin leikkiä. Tilanne kääntyy kuitenkin siihen, että Peikko kiskaisee minut päälleen. Nai minua lujaa sormilla suuhun ja valuttaa suustani paksua limaa. Laittaa minut kakomaan kunnolla. Välillä hän pitää toisella kädellä kurkustani kiinni ja nai suutani toisella. Kuolaan Peikon päälle. Kasvoni ja rintani ovat kuolan peitossa ja Peikko levittää kuolaa hiuksiini.

Peikko kiepauttaa minut ympäri selälleni ja tulee päälleni. 'Sano kulta, mikä mä olen sulle.' Sä olet mun narttu. Mun oma likainen narttu. Jota mä saan käyttää ihan miten mä haluan. Mä saan panna sitä joka reikään. Pilluun, suuhun. Laittaa sen oksentamaan, jos mä haluan. Joka tekee juuri sitä, mitä mä haluan sen tekevän.

Leijun jo jossain kaukana. Yht’äkkiä tunnen, miten Peikko sylkäisee kasvoilleni. Aivoni rekisteröivät teon, joka on lajiaan ensimmäinen. Ynisen mielihyvästä. Huutaisin, jos lapsi ei olisi kotona. Peikko levittää syljen kasvoilleni. Sano mikä sä olet mulle! Jossain syvällä tietoisuuden tilassa aivoni yrittävät laittaa vastaan, mutta eivät pysty. 'Mä olen narttu.' Uusi sylkäisy kasvoilleni. Ja kenen sä narttu olet? 'Mä olen sun.'

Peikko laukeaa sisälleni. Tiedätkö sä, mitä narttu sitten tekee? 'En.' Narttu putsaa. Ja se tekee sen kunnolla. Kömmin Peikon jalkojen väliin ja nuolen hänen kalunsa puhtaaksi. Juuri niin kunnolla, kun hän haluaa itsensä putsattavan. Putsaamisen jälkeen nousen Peikon rinnan päälle hengittelemään. Hyvä tyttö. Sä teit sen hyvin. Saan kehuja ja hellyyttä ja pääsen kainaloon. Kumpikin meistä hengittelee ja maistelee tapahtunutta. Kysyn luvan käydä pesulla ja saan sen. Putsaan ainoataan silmäni, koska en halua luopua sotkusta kasvoillani. Aamulla nousen ylös ensimmäisenä, tukka tahmaisena kaikesta sotkusta ja käyn suihkussa. Päivällä käymme vielä uudelleen keskustellen läpi tapahtunutta ja toteamme, että kumpikin tykkäsi kovasti. Jatkossa siis lisää tätä.

*****

Blogiamme on tällä hetkellä luettu yli 200 000 kertaa. Suuret kiitokset kaikille täällä vierailleille - uusille ja vanhoille lukijoille!

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Blondi: Bilehajatelmia

Merkintä 8.7.2014

Takana on nyt toiset pervobileeni oman kotikaupunkini ulkopuolella. Bilefiilis ei ollut lähtiessä kovin häävi. Olin bileitä edeltävänä iltana sairastanut rajun migreenin, ja en ollut oikeasti lauantaina bile- tai missään muussakaan kunnossa. Mietin pitkään, että lähdenkö lainkaan, mutta maksettu ja sovittu matka ratkaisi asian. Jälkeen päin ajateltuna kotiin jääminen olisi ollut se oikea ratkaisu, mutta jossittelu ei tunnetusti kannata. Peikko oli nukkunut pari yötä huonosti, ja hänenkin vireystasonsa oli heikommanpuoleinen. Tämän kaiken lisäksi perheemme teini oli ahdistuneessa mielentilassa, mikä ei helpottanut lähtöä.

Vaikka en päässytkään nousujohteiseen bilemoodiin koko iltana, tapahtui minulle kuitenkin monia muistelemisen arvoisia asioita. Tapasimme Peikon kanssa kaksi kanssabloggaria – molemmat tapaamiset olivat erittäin miellyttäviä. Kiitos teille Alaoksilla ja Sinun otteessasi –blogia kirjoittaville ihanille naisille. Oli hienoa tavata ja saada kasvot teksteille. Virittelin illan aikana ajatusta jopa erillisestä pervobloggarimiitistä – eivätkö leivontabloggaritkin kokoonnu yhteen leipomaan ja käsityöblogistit taas neulomaan yhdessä… Mainitsen tapaamani bloggarit vain ja ainoastaan siksi, että heidän omissa blogeissaan kerrotaan läsnäolosta tapahtumassa.

Peikko oli päättänyt, että bileissä minun oli aika kuitata rangaistukseni luvattomasta hyrrän käytöstä, josta jo aiemmin kirjoitinkin. Rangaistukseksi Peikko oli tällä kertaa piiskan sijaan valinnut julkisen nöyryytyksen. Herkkua jollekin, äärimmäisen haastavaa minulle. Näin Peikon kiertelevän yksin biletilaa ja pian hän saapuikin luokseni. Otti minua napakasti kädestä ja veti syrjäiseen nurkkaan. Tai niin syrjäiseen kuin nyt isossa hallissa joku nurkka voi olla.

Peikko komensi minua riisumaan kengät ja polvistumaan eteensä. Itse hän istahti matalalle korokkeelle, veti kiltin kalunsa edestä syrjään ja sanoi, että rike kuitataan tällä kertaa suuseksillä julkisella paikalla. Ajattelin, että hän ei ole tosissaan ja yritin selitellä itseäni pois tilanteesta. 'Kulta kun mä en voi. Mä en oikeasti voi. Kun täällä on näin paljon ihmisiä ja kaikki katsoo.' Peikko ilmoitti, että häntä ei voisi vähempää kiinnostaa ja veti minut kilttinsä alle. Sen alla Peikko oli kivikova. Kiltti oli häveliäästi minun pääni päällä, mutta kenellekään ei varmasti jäänyt epäselväksi, mitä tilanteessa tapahtui. Muutaman kerran keskeytin työni ja otin pääni pois kiltin alta, mutta Peikko komensi minut sinne kerta toisensa jälkeen takaisin.

Peikko lähes laukesi suuhuni, mutta antoi minun lopettaa ennen sitä. Piti minulle tiukan puhuttelun. Näin käy tuhmille tytöille. Kun sä olet kulta ollut tuhma. Kerrotko vielä mitä sä teit? Tunnustin kakistellen syntini ja kerroin olleeni tuhma tyttö ja että jatkossa olisin kiltti ja muistaisin paremmin. Jokaisen sanan lausuminen tuotti tuskaa. En pystynyt katsomaan Peikkoa silmiin, koska olin niin häpeissäni tapahtuneesta. Seuraavaksi mä sitten laukeankin julkisesti sun suuhun ja pyyhin spermat sut naamaan, niin ehkä sä muistat paremmin. 'Jooh, kyllä mä nyt jo muistan ja olen kiltti.' Peikko auttoi minut ylös lattialta ja kengät jalkaani. Huomenna sä jo tykkäät tästä. Ja minä kaiken sen huikaisevan häpeän keskellä tykkäsin jo. Nautin vaikka en kehdannut muuta kuin tuijottaa lattiaa posket punaisina.

Illan aikana lavalla nähtiin paljon ohjelmaa, joista yhtä odotin erityisellä mielenkiinnolla. TörkyTeatteri –niminen viiden hengen poppoo veti lavalla shown, johon kuului eritteistä virtsaa ja oksennusta. Tiesin hieman, mitä on tulossa ja menin lähes eturiviin katsomaan. Koska oksentaminen kiehtoo minua. Tiesin myös, että näkisin lavalla oksentamassa naisen, jonka oksennusaiheisia tekstejä olen lukenut pervofoorumilla. Oksentaminen ei kiihota minua ainakaan toistaiseksi, mutta naisen intensiiviset kuvaukset aiheesta ovat olleet todella kaunista luettavaa. Suhteeni oksentamiseen, siihen kun joku muu oksentaa, on neutraali. Olen tehnyt vuosia töitä syömishäiriötä sairastavien kanssa, ja minulle oksennusjutut ovat ihan kelvollista kahvipöytäkeskustelua eikä oksentaminen herätä minussa minkäänlaista inhoa.

Show oli hienosti käsikirjoitettu ja siinä oli iso kasa huumoria ja mikä parasta pervoyhteisölle monesti niin vierasta itseironiaa. Voi olla ihan uskottava pervo, vaikka panisikin itseään välillä halvalla – ja nyt tarkoitan ihan kirjaimellisesti. Showssa oli kohta, jossa mainitsemani nainen oksensi. Hän työnsi tylpän esineen kurkkuunsa, ja oksensi. Antoi itselleen aikaa. Kakoi pitkään, ennen kuin mitään tuli ulos. Koko toimitus oli minusta hyvin kaunis ja kiehtova, koska näin ja ymmärsin, miten paljon nainen itse nauttii tekemästään. Hän oli koko ajan kasvot yleisöön päin, joten minä sain katsella tiivisti hänen kasvojaan. Ilmeitä. Intensiteettiä. Puhdasta mielihyvää. Siinä ei ollut mitään rumaa tai pelottavaa, pelkästään nautintoa. Nainen oli todennäköisesti tankannut ennen esitystä jugurttia tai muuta sileää oksennettavaa, sen verran puhdasta, valuvaa tavaraa suusta tuli ulos. (Teksti oli tässä kuvaillulla henkilöllä hyväksyttävänä, ja hän tarkensi, että tankattu aine oli värjättyä soijajugurttia.)

Kävin esityksen jälkeen henkilökohtaisesti kiittämässä naista kiehtovasta ja mielenkiintoisesta esityksestä. Hän oli kiitoksestani melko hämillään, koska on varmasti yleensä tottunut hieman erilaiseen palautteeseen. Kättelimme ja sanoin, että toivottavasti näen hänet toistekin lavalla. Olemme omissa suihkuleikeissämme tehneet usein sitä, että Peikko työntää sormensa syvälle kurkkuuni ja yökin limaa päälleni. Oksennusrefleksini ei toimi kovin hyvin, joten varsinaisesta oksentamisesta ei ole ollut kyse. Toistaiseksi.

Myöhemmin illalla pyysin, voisiko Peikko naputella minua hieman uudella, tapahtumasta ostetulla rottinkipiiskalla, jollaisesta olemme jo pitkään haaveilleet. Peikko istutti minut jalat auki piiskauspukin päälle ja aloitti naputtelun sisäreisilleni. Kovensi otteita vähitellen ja hetken kuluttua reiteni kihelmöivät. Yritin vetää niitä välillä yhteen, mutta Peikko kiskoi joka kerta jalkani uudelleen auki ja jatkoi sisäreisien piiskaamista. Jos toisen silmän takana ei olisi väijynyt uudelleen läpitunkevaa migreenikohtausta, olisin saanut varmasti ihan kunnolla piiskaa. Minulle tämä oli jo kuitenkin iso askel, koska emme ole tehneet bileissä keskenämme mitään julkisesti. Peikko naureskeli minun tiukasti kiinni olevia silmiäni, jotka loivat illuusion yksityisyydestä ihmismassan keskellä.

Yöllä ennen kotiinlähtöä reiteni olivat kauniinpunaisilla viiruilla. Nyt paria päivää myöhemmin ne ovat sen näköiset kuin niitä olisi käsitelty pesäpallomailalla – sinisenvihreänkellertävät. Eli ei bikineitä ylle tällä viikolla. Tänään makustelimme uudelleen rottinkia varovaisen piiskauksen muodossa. Se maistui hyvälle kummastakin, vaikka mitään suurta kipu- tai alistuspitoista leikkiä emme olleet tekemässäkään. Lähinnä molemminpuolista fiilistelyä ja hakemista, että miltä piiska pitkän tauon jälkeen tuntuu. Olen usein haaveillut kokovartalopiiskauksesta ja uskon, että rottinki sopisi joustavuutensa ansiosta siihen hyvin. Kädet, vatsa ja selkä kestäisivät sitä varmasti melko hyvin maltillisesti tehtynä. Ostimme rottinkipiiskan tämän sivun ylläpitäjältä ja voimme suositella sitä jo nyt lämpimästi.

tiistai 28. toukokuuta 2013

Blondi: Tuokiokuva - näin taltutat jumittavan naisen

Aikaa tunti. Paikka oma sänky. Tulossa sovittu meno, jossa pitäisi vähän edustaakin.

Pyörin levottomana Peikon päällä. En ole saanut kunnon käsittelyä vähään aikaan, ja kaipaan käytetyksi tulemista. Peikko kiepsauttaa minut hiuksista vatsalleni ja työntyy sisääni takaapäin. Häntä ei kiinnosta minun nautintoni, vaan hän näyttää minulle mihin kuulun. Minua purraan lujaa selkään ja hartioihin, inisen kivusta ja nautinnosta.

Peikko viskaa minut selälleni. Työntää kätensä sisälleni. Vetää sen pois ja hieroo ja sotkee kasvojani. Useamman kerran. Kokemus on huumaava ja vajoan jonnekin omaan tilaani. En oikeasti ymmärrä, mitä päässäni tapahtuu, kun kasvojani sotketaan. Tiedän vain, että jotain naksahtaa. Sanan positiivisessa merkityksessä.

Peikko nai minua rajusti ja puree hartiani ruhjeille etupuolelta. Katselen häntä mitään näkemättömin silmin omasta kuplastani. Hän vetäytyy sisältäni ja laukeaa vatsalleni. Merkitsee. Käyttää. Nöyryyttää. Ja jättää minut ilman.

Anon Peikolta, että hän jatkaisi vielä käyttämistä. Että hän jatkaisi kasvojeni sotkemista. En ole orgasmin perään, vaan tällä kertaa jonkun muun. Uuden. Oudon. Kiihottavan. Peikko kertoo, että se oli siinä, ja että kasvoni ovat jo aivan punaiset ja käytetyt. Hän patistaa minut suihkuun. En suostu. Taannun kiukuttelemaan. Kerron, että en aio totella. Että minun ei tarvitse totella, jos en halua. En aio lopettaa vinkumista. En aio lopettaa haluamista. Tiedän, että minun pitäisi päästää irti, mutta en pysty – kupla on niin tiivis, ja olen vahvasti vielä sen sisällä. Tunnen lämpimän sperman vatsallani ja toivon, että se päätyisi kasvoilleni, enkä pysty päästämään mielikuvasta irti.

Itkupotkumoodi on jo lähellä. Peikko hyppää ylös sängystä, kaivaa arkusta jotain. Tiedän, että kohta minuun sattuu. Painimme sängyllä, kun hän kiinnittää klipsit nänneihini ja heittää minut mahalleni. Vääntää käteni selän taakse. Ja alkaa piiskata. Kivuliaalla lätkällä. Yritän kiemurrella piiskan alta pois kaikin voimin, mutta Peikko on paljon vahvempi. Kiltti, sattuu. Kiltti ei enää. Mä olen jo ihan kiltisti. Sano, että sä lopetat tuon tämänkertaisen haluamisen. Mietin muutaman sekunnin, mutta kipu on liikaa. Kiltti, mä lupaan, että mä lopetan.

Piiska katoaa iholtani. Alan itkeä. Helpotuksesta kun kipu loppui. Pettymyksestä. Kun en pystynyt laittamaan vastaan. Että annoin kivulle niin helposti periksi. Rauhoitun kuitenkin pian kun Peikko silittelee minua hellästi. Pikku raasu tietää taas paikkansa. Että kun se kiukuttelee, niin sille näytetään sen paikka. Jooh, niiskutan vastaukseksi.

Sen pituinen se.

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Blondi: Merkitty

Peikko on pyöritellyt minua pidemmän tovin sängyssä. Hän ei ole lauennut, kuten en minäkään. Tiedän, että meillä on pian menoa enkä pysty keskittymään tarpeeksi, joten orgasmi ei tule.

Peikko vie minut suihkuun. Hän ottaa suihkuletkusta suihkupää pois ja suuntaa vesisuihkun klitorikselleni. Roikun, roikun ja roikun. Sanon Peikolle, että en pysty ja hän lopettaa. Kuuma vesihöyry ja suihkukoppi saavat minut haukkomaan happea. Peikko avaa suihkukopin oven hetkeksi aikaa, jotta saan kunnolla hengitettyä ja komentaa minut lattialle. 

Polvistun. Odotan. Suihku kastelee minut kokonaan. Avaan silmäni ja näen Peikon katselevan minua tarkkaan. En aluksi tajua, mitä tapahtuu. Sitten ymmärrän, että Peikko virtsaa päälleni. Kauniisti rinnoilleni samalla kun päälleni valuva vesi pesee ne puhtaaksi. En näe virtsaa, mutta tunnen sen kuumuuden ihollani. Hetki kestään pitkään ja katsomme toisiamme koko ajan silmiin. Minä lattialla polvillani istuen, Peikko ylläni seisten. Pääni lyö tyhjää. Olemme käyneet skenaariota aiemmin läpi useammankin kerran keskustellen. Kumpaakaan ei toistaiseksi kiinnosta virtsa eritteenä, mutta alistamisen/alistumisen  ja nöyryyttämisen välineenä kylläkin.

Peikko poistuu suihkusta ja jättää minut suihkukopin lattialla keräilemään itseäni sen jälkeen kun on varmistanut, että minulla on kaikki hyvin. Istun lattialla pitkään. En tiedä, haluaisinko itkeä vai nauraa vai jotain muuta. Lämmin vesi valuu päälleni. Aivoni eivät toimi. Eivät tajua, mitä juuri on tapahtunut. Mustat ja punaiset pallot sinkoilevat korvieni välissä edestakaisin, enkä kykene loogiseen ajatteluun. Pesen itseni rauhallisesti. Katson koko ajan suihkukopin lattiaa, enkä pysty nostamaan katsettani, vaikka olenkin yksin.

Kömmin kylpyhuoneesta Peikon viereen sängylle. Olemme kumpikin pitkään hiljaa ja hengitämme. En pysty puhumaan enkä katsomaan Peikkoa silmiin. Alan ymmärtää, että äsken tapahtui jotain sellaista, josta pidin todella paljon.

Otan Peikon kalun suuhuni. Tunnen, miten hän nauttii. Hän pyöräyttää minut pois jalkovälistään ja tulee päälleni. Sisälleni. Vasta nyt pystyn katsomaan häntä silmiin. Haluatko, että mä laukean sun suuhun vai sisälle? Suuhun, saan jotenkin vastattua. No, katsotaan maltanko mä, kun sä tunnut niin hyvälle. Tiedän, että Peikko puhuu myös jotain muuta, mutta en kykene ottamaan puhetta vastaan. Hän vetäytyy sisältäni, repii minut hiuksistani jalkoväliinsä ja nai minua raa´asti suuhun kunnes laukeaa kurkkuuni. Nuolepa mut  sitten kunnolla puhtaaksi, ettei mun tarvitse enää mennä suihkuun. Tiukka ote hiuksistani ei hellitä hetkeksikään. Nuolen huolellisesti. Peikko nostaa päätäni sen verran, että pystyn katsomaan häntä silmiin. Hän läpsii poskeani kovakouraisesti. Hyvä tyttö. Hyvin hoidettu. Suthan on tänään sitten merkattu oikein kunnolla. Niin että sä tiedät, kenelle sä oikeasti kuulut. Nyt sä varmasti taas muistat paikkasi vähän aikaa.  Käytetty raasu. Laitapa nyt vaatteet päälle, niin päästään lähtemään.

Hipsin pitkin asuntoani ja yritän saada ajatuksiani kasaan ja pääni toimimaan. En edelleenkään ymmärrä kaikkea, mitä juuri tapahtui. Tiedän kuitenkin sen, että tapahtunut vei meitä molempia hurjasti eteenpäin ja vahvisti dynamiikkamme entisestään. Minulla ei ole ollut kovinkaan montaa kertaa sellainen olo, että haluaisin tai ylipäätään suostuisin luomaan katseeni kohti lattiaa. Nyt teen sen automaattisesti. Olen tänään ottanut ison askelen häpeän tunteen voittamisessa ja siinä, että pystyn myöntämään itselleni, että nautin nöyryytetyksi tulemisesta.

Puen päälleni ja meikkaan samalla kun nautin yhden siiderin. On aika lähteä naapurikortteliin ystävän synttäriä juhlistamaan.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Blondi: Onx pakko jollei haluu?

Viikonloppuna Peikko opetti minua laskemaan. Ja nöyrtymään.

Hän aloittaa sitomalla minut sänkyyn poikittain. Selälleni. Kädet nahkakahleilla pään yli köysillä kiinni patteriin. Jalat viivytellen. Kantapäät takapuoleen kiinni ja paljon narua reisien ja nilkkojen ympäri. Kuitenkin niin, että saan vedettyä jalat yhteen. Kiinni toisiinsa. Suojattua itseni. Sidonta on hellää ja viipyilevää, köydet tuntuvat hyvältä ihollani. Klipsit nänneihin. Ei kovaa käsittelyä, vaan lempeän määrätietoista paketoimista. Minulla ei ole ajatustakaan siitä, mitä Peikko on varalleni ajatellut.

Pääsen kuittaamaan vanhoja syntejä ensin hapsupiiskalla häpyyn ja sitten bambukepillä sisäreisille. Piiskaaminen siten, että olen selälläni, on nautittavaa, koska näen koko ajan Peikon silmät. Silmiin katsominen tuo lisää intensiteettiä ja auttaa kestämään kipua. Kauniita, kauniita viiruja reisille.

Peikko kaivaa seuraavaksi lelulaatikosta lempileluni, kostuttaa sen ja laittaa sisälleni. Ja perään hyrrä totta kai. Yhdistelmä, jolla orgasmi tulee, ööhh, noin minuutissa. Ja Peikko tietää tämän.

Hän sitoo jalkani auki sängynjalkoihin. En saa enää niitä kiinni, vaan makaan sängyllä täysin auki.

Kiusaaminen alkaa. Hyrrää ja lelua yhtä aikaa, vuorotellen. Anelua, kerjäämistä. Ei lupaa laueta.

Sä lasket kymmeneen, niin saat tulla.

Paniikki, pieni sellainen, iskee välittömästi. Laskeminen orgasmin saamiseksi on ehkä pahinta, mitä tiedän. Se hävettää ja nolottaa ja saa aikaan sellaisen vetäytymisreaktion, että leikkimme on muutaman kerran loppunut siihen. Olen kerran onnistunut Peikon avustamana laskemaan viiteen siten, että hän laski jokaisen numeron kanssani. En tiedä, miksi se on niin vaikeaa. En saa siitä mitenkään kiinni. Ja samalla saan. Nehän ovat vain lukuja… Mutta kun minut pakotetaan toistamaan niitä, niin ne edustavatkin ihan jotain muuta. Minun tahtoani. Ja minähän en tee, niin kuin joku toinen käskee. Siinäpähän lasket ihan kuule itse, minä en sinulle laske! Arrgghhhh. Kuitenkin piiskaniskuja pystyn laskemaan ihan sujuvasti. Piiska on minulle lähes aina rangaistus jostain ja pääni taipuu hyvin laskemiseen siinä. Mutta että ennen kuin saan laueta. Ehkä mielivaltaisuus onkin pahinta kestää. Se, että toinen tekee asioita siksi koska voi.

Kiemurtelen itseni kyljelleni ja hautaan pääni kiinnisidottujen käsien väliin. Jalkani pysyvät kuitenkin auki.

Jos sä haluat tänään tulla, niin sä lasket mulle.

Kulta, mä en pysty.

Ei se mua haittaa, sitten sä et vaan tule.

Peikko jatkaa työtään hyrrän ja lelun kanssa.

Kiltti kiltti kiltti, anna mun tulla. Kilttiiii… Tunnen miten orgasmi alkaa lähestyä, ja varmasti Peikkokin, koska hän vetäisee lelun pois.

Käännyn taas kyljelleni ja olen pitkään hiljaa. Mietin kuumeisesti. Tai no - niin kuumeisesti kuin nyt orgasmin rajalla keikkuva nainen voi miettiä. Ymmärrän, että minulla ei tänään taida olla vaihtoehtoa.

Miten sä haluat, että mä lasken? Kymmenestä alaspäin?

Ei ole väliä.

Lelu takaisin ja hyrrä päälle.

Ensimmäiset viisi numeroa ovat henkisesti vaikeimmat. Lasken ne hitaasti - numero kerrallaan. Viisi viimeistä tulevat jo orgasmin kirittämänä eikä millään ole enää mitään väliä. 

Sanon kymmenen, ja laukean holtittomasti. Kolme kertaa peräkkäin. Vihdoin Peikko lopettaa. Hän on saanut minusta sen, minkä hän tällä kertaa halusi.

Nyt sä kipität sitten kulta suihkuun. Katson reisiäni ja leluja. Reiteni ja lelut ovat verestä punaiset. Menkkojen piti jo olla lähes loppu, mutta eivät ne sitten olleetkaan. No, tekevälle saattuu.

Tulen suihkusta takaisin sänkyyn. Murisevana. Lähes niskojani nakkelevana. Kulmien alta pälyilevänä.

Sä et kulta saa tehdä mulle noin. Mä inhoan tuota. Laskemista. Mä en halua. Murrr. Toi ei ole reilua. Kultaaaa… Sä et voi. Et saa. 

Pääni ei edelleenkään anna periksi. Peikko nauraa ja kuittailee asiasta hyväntahtoisesti ja kertoo, että minullahan on aina mahdollisuus valita. Ja kertoo, että jos nyt olisin lauennut ilman lupaa, niin hän olisi kaivannut minusta piiskalla turvasanan esille. Enkä epäile sitä lainkaan. Valinnanmahdollisuudet olivat siis laskea ja laueta luvan kanssa tai laueta tahallaan ilman lupaa ja ottaa vastaan rajoille asti menevä piiskaus. No, ehkä tuota voidaan pitää vapaana valintana.

Nyt pari päivää tapahtuneen jälkeen kun kirjoitan asiasta, huomaan, että se herättää minussa vieläkin melkoisen tunnemyrskyn. Lapsen tasoisen. Känkkäränkkäreaktion. Pääni ei asetu tapahtuneeseen kovin helpolla. Myönnän kyllä olevani blondi ja huono matematiikassa, mutta että näin huono? Onko pakko laskea, jollei halua?

*****

Toiset kasvot (Peikko kirjoittaa)

En tiedä mikä tilanteesta tekee minulle erityisen kiihottavan. Ehkä se, että saatamme olla jonkun uuden askeleen äärellä. Vai se että edessäni kiemurtelee nainen aivan viittä vailla orgasmissaan. Vai kenties se, että käy miten tahansa on lopputulos minulle hyvin makoisa. Vastauksena kenties vähän kaikki edellä mainitut.

Aikaisemmin samassa tilanteessa leikkimme on päättynyt pattitilanteeseen. Puhuminen tällaisessa tilanteessa on blondille todella vaikeaa. Helpotan hänen päätöksentekoaan liikuttamalla hänen lempileluaan voimakkaasti mutta rauhallisesti, ja painan hyrrän klitorikselle. Blondi kiemurtelee, tärisee anelee ja lupaa kuun taivaalta. Mutta minua kiinnostavat vain numerot. Huomaan, että orgasmi on tulossa, joten siirrän lelut iholta pöydälle. Blondi katselee minua epäuskoisena ja anelee. Ilmoitan, että ilman laskemista hän ei tule. Jos blondin silmät puhuisivat, ne väittäisivät minun valehtelevan.

Siirrän lelut taas paikoilleen, ja jatkan härnäämistä välillä ärsyttävän hitaasti ja välillä nopeammin. Hetken päästä olemme taas orgasmin ja laskennan alkulähteillä, mutta kumpikaan lähde ei purkaannu. Siirrän taas lelut pöydälle, ja olen huomaavinani blondin todella joutuneen puun ja kuoren väliin päänsä kanssa. Hän kääntyy kyljelleen linkkuun niin paljon kuin köydet antavat periksi, ja olen kuulevinani kevyen hymähdyksen.

Pidän pienen tauon, jonka jälkeen työnnän lelut paikolleen linkussa olevaan vartaloon. Yllättäen vartalo kääntyy nopeasti täysin auki. Anelua, kiemurtelua, aallolla ratsastamista, mutta ei lupaa. Kuulen hennon sanan "yksi".

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Blondi: Kirjoitusapua Peikolle

Peikko makoilee sängyllä ja kirjoittaa blogitekstiä. Minun hän on käskenyt olla hiljaa, jotta hän saa kirjoittaa rauhassa. Hän vie käteni kalunsa päälle. Silittelen ja nautiskelen läheisyydestä. Vedän Peikon housuja alemmas, jotta saan kalun kunnolla käteeni siliteltäväksi. Peikko kirjoittaa keskittyneesti.

Kumarrun nuolaisemaan kalua. Nopeasti ja vaivihkaa. Toistan toimenpiteen muutaman kerran. Ihailen Peikon keskittymiskykyä, kun hän naputtelee tyynesti kasaan uutta blogitekstiä minun ollessani hänen jalkovälissään. Otan käden suun avuksi. 

Peikko napsauttaa läppärin kiinni ja sanoo tekstin olevan valmis. Kysyn, että saisinko lukea tekstin. Et saa. Ehkä sitten, kun sä olet ollut kiltti tyttö, niin annan sulle luvan. Peikko tarttuu kovakouraisesti hiuksiini, ja tyydyttää itsensä suuhuni. Ensimmäistä kertaa koskaan alusta loppuun asti niin, että hän määrää rytmin. Yleensä jossain vaiheessa hän on aina irrottanut kätensä hiuksistani, jotta saan itse rytmittää tahtia. Mutta ei tällä kertaa. Peikko laukeaa kurkkuuni puristaessaan minua tiukasti itseään vasten. Hän pitää minusta tiukasti kiinni, kun nuolen hänet puhtaaksi.

Hyvä tyttö. Hienosti tehty. Kehuu. Kuten pientä lasta tai eläintä kehutaan. Läpsii lempeästi poskelle. Kun sä nyt hoidit hommasi noin hyvin, niin sä saat käydä lukemassa blogitekstin. Nyt. Saan myös käskyn kahden tekstin yhdistämisestä.

Peikko poistuu sängystä keittiöön, ja kuulen hänen laittavan ruokaa. Jään yksin sängylle. Kasvot punoittaen. Kiihottumisesta. Häpeästä. Kädet ja kasvot spermassa suloisesti nöyryytettynä ja käytettynä. Tunne siitä, että Peikko käytti ja otti omansa - sen minkä hänelle kuuluu, on huumaava. 

Jonkun ajan päästä pystyn keskittymään niin paljon, että saan blogitekstin luettua. En kuitenkaan saa kaivettua päästäni, mitä tekstille piti tehdä. Kysyn, saan vastauksen, muokkaan tekstit Peikon toivomaan muotoon. Käyn pesemässä kasvoni ja käteni. Olen onnellinen.

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Pääsiäiskiusauksen kahdet kasvot, osa 2

Peseydyn suihkussa verkaisesti. Fiilistelen tilannetta ja tilaa, johon blondini jätin. Arvailen blondini käyvän hitaalla kuten aina käskytettäessa kesken leikin, ja niinpä kuivatellessa itseäni huudaan ovenraosta "Joko valmista?", mihin saan ujon vastauksen "ei vieläh". Sidon pyyhkeen lantiolleni ja suuntaan makuuhuoneeseen, missä blondi kiinnittää toista sukkanauhaansa selin minuun. Kävelen hänen taakse ja kaappaan hänen rintansa voimakkaasti kouriini. Blondi jähmettyy ja lopettaa kiinnittämisen. Pyörittelen hänen nännejään sormieni välissä ja kuiskaan hänen korvaansa "älä anna minun häiritä". Hän kumartuu takaisin kiinnityksensä pariin voihkaisten.

Asettelen lattialle viltin ja talutan blondin sen päälle. Kiinnitän nahkaiset käsikahleet hänen ranteisiinsa ja ne kiinni toisiinsa selän taakse. "Polvistu!" annan selkeän käskyn. Tämä on tiukka paikka blondille, sillä polvistuminen toisen edessä pelkästään käskien on ollut hänelle vaikeaa. Huomaan, kuinka hän taistelee itsensä ja tilansa kanssa, ja muutaman sekunnin kuluttua olen valmis avittamaan komentoa tiukalla otteella hiuksista, mutta liikahtamiseni saa blondin välittömästi polvistumaan.

Katselen häntä kiireettömästi lattialla. Blondi on painanut päänsä alas, hänen hengityksensä on kiihtynyt, ja hän odottaa käskyäni tai kosketustani. Tällä kertaa hän saakin odottaa. Kiertelen rauhassa, välillä sormeni hipaisevat hänen kaulaansa tai niskaansa aiheuttaen huokauksen, välillä käyn leululaatikolla hakemassa tarvikkeita tai kuiskuttelen hänen korvaansa kauniita sanoja. Pudotan pyhkeeni lattialle ja siirryn hänen etupuolelleen. Painan penikseni hänen kasvojaan vasten, ja hän ottaa sen heti ahnaasti suuhunsa. Hetken blondini saa leikkiä peniksellä omaan tahtiinsa, mutta pikkuhiljaa siirryn itse ohjaksiin. Ensin napakka ote hiuksista jonka jälkeen saan itse määrätä tahdin ja syvyyden. Välillä vauhti yltyy voimakkaaksi suuhun naimiseksi, joka pysähtyy hetkeksi blondin haukkoessa happea, mutta pian hän taas on hanakasti työssään. Välillä taas nautiskelen varmoista hitaista työnnöistä pohjaan saakka. Välillä pidän pienen tauon.

Katselen blondin leualta valuvaa kuolavanaa, ja tahdon ikuistaa sen. Käyn etsimässä blondin kameraa mutta tuloksetta. Palaan kysymään häneltä kameran sijaintia. Hän kyllä ymmärtää hitaasti kysymykseni, mutta ei muista vastausta. Miten näin järjestelmällinen ihminen ei muista, missä hän pitää kameraa? Palaan takaisin, ja kuvauksen sijaan tyydyn levittämään kuolaa blondin kasvoille. Jatkan suunkäyttöä vielä hetken jonka jälkeen komennan ja autan hänet ylös.

***

Polvillesi. Käsky, jota en vieläkään pysty ottamaan vastaan kovin hyvin. Pääni tappelee vastaan. Peikko odottaa kärsivällisesti. Juuri kun Peikko on ottamassa hiuksistani kiinni ja painamassa minua polvilleni, polvistun itse. Kädet selän taakse. Saan käsiini nahkaiset käsikahleet, jotka napsautetaan kiinni selkäni taakse. Peikko istuu sängyn reunalla, minä olen polvillani hänen jalkojensa välissä. Hän nai minua suuhun kovin ottein. Valun kuolaa ja limaa. Peikko sotkee niillä kasvojani.

Minut nostetaan jaloilleni. Kädet ylös. Käteni kiinnitetään köysillä katossa olevaan koukkuun. Saan pallon suuhuni. Emme ole käyttäneet sitä pitkään aikaan, joten se tuntuu alussa vieraalta suussani, ja pääni totuttelee ajatukseen. Peikko laittaa käteeni jotain painavaa ja metallista. Jos sun tarvitsee sanoa keltainen, niin sä tiputat tuon lattialle. Ymmärsitkö? Katson Peikkoa. Voit nyökätä, sun ei tarvitse puhua. Nyökkään.

Muistan piiskaa. Hapsupiiskaa. Bambua. Paljon piiskaa. Koko vartalolle. Peikko puree piiskattuja nännejäni. Kovin. Jossain vaiheessa hän kiinnittää nilkkoihini levittimen, jotta en saa vedettyä jalkojani yhteen. Ja sietokykyni ylittyy. En pysty kuitenkaan pudottamaan metalliesinettä lattialle. Pääni ei taivu siihen. En pysty puhumaan. En sanomaan, että ei enää. Tosin siitä ei olisi mitään hyötyä. Kiukusta, nöyrtymisestä ja kivusta sekaisin en pysty enää tekemään muuta kuin itkemään.  Puristan metalliesinettä kädessäni ja itken.

Peikko vapauttaa jalkani ja käteni ja ottaa pallon pois suustani. Käteni putoava voimattomina alas ja hieron niitä. Niistän räkää.