Sinulle - turvallisuudesta ja alistumisesta haaveileva upea nainen

Aikansa kutakin. Olin jo melkein päättänyt, että tämä blogini olisi tullut päätökseensä. Eikä sillä, kirjoittaminen kyllä maistuisi ja sitä jopa kaipaankin, mutta haluaisin kirjoittaa tapahtumista missä energiat virtaavat ja vaihtavat omistajaansa. Tuosta voi rivien välistäkin päätellä, että ko. tapahtumat ovat olleet elämässäni vähissä, joskaan eivät kuitenkaan täysin poissa. 

Haaveissani on luonnollisesti ollut löytää upea erityinen nainen elämääni. Tuossa tovi sitten hieroin kasaan deitti-ilmoitusta, missä yritin mahdollisimman avoimesti kertoa millainen olen, mitä toivon ja mitä etsin. Ajattelin antaa myös blogilleni mahdollisuuden tavoittaa jonkun ihanan, joka saattaisi haaveilla samanlaisesta elämästä kuin minä. Joten laitanpa ilmoitukseni myös tähän ja nostan peukkuni pystyyn että yksi ihana sen lukisi ja reagoisi.

Kuitenkin ennen kuin pääset sinne asti haluan kirjoittaa muutamasta asiasta jota kuulen liian usein. Tuntuu että monet jotka tuntevat minut ainoastaan tekstieni kautta saattavat pitää minua pelottavana, mutta voin taata teille, että ne jotka minut oikeasti ja oikeassa olemässä tuntevat, pitävät minua todella rauhallisena ja turvallisena. Minä arvostan henkisen ja fyysisen turvallisuuden todella ylös. Toinen asia, minkä huomaan kumpuavan teksteistäni on, että joku saattaa pohtia "onko minulla sinulle mitään annettavaa"?  Vastaan ytimekkäästi ja suoraan sydämestäni ON. Ihan yhtä paljon kuin minulla sinulle. Kukaan meistä ei ole valmis saatika täydellinen eikä edes lähellä sitä, eikä sellaiseksi koskaan tule. Minä en myöskään elä historiassani miettien kokemuksia mitä minulla on ollut, vaan elän tässä ja nyt toivoen hyvää elämää.

Joten...

- - - - -

Ihanaa naista huhuilee 55-vuotias mies Pohjois-Helsingistä. Elän hyvin itseni näköistä, iloista, nauravaista ja välillä jopa hassua elämää. Elämäni on hyvällä mallilla. Minulla on unelmatyöpaikka, muutama rakas ystävä, kilpaharrastus, jonka otan vakavasti, koira (joka adoptoi minut vuosi sitten) sekä aktiivinen arki. Henkisesti olen käynyt ison koulun, mikä on tehnyt minut vahvaksi, enkä hätkähdä pienistä. Toivoisin, että sinäkin olisit suurimmat itsetutkiskelusi tehnyt. Olen aina pienten, heikompien ja eläinten puolella. Minulla on vahva eettinen kompassi, jota tarkkailen aktiivisesti. Arvomaailmani on vasemmalla ja vihreän värinen. Aitous kolahtaa minuun lujaa, ja olen allerginen kaikelle hähmäiselle. Näytän tunteeni vahvasti, ja kun pidän sinusta, tunnet sen joka solullasi. Olen hyvä kommunikoija ja haluan ratkaista asioita, en jäädä niihin jumiin. Odotan, että sinäkin kommunikoit avoimesti ja ymmärrät sen arvon. Kannan vastuuni, ja toivon sinun kantavan omasi. Herkkyys ei ole minulle heikkouden merkki, ja saatan kyynelehtiä katsoessani kosinta- tai eläintenpelastusvideoita – ja olen siitä ylpeä. Hymyilen ja nauran paljon, ja haluan ympärilleni hyvää. Pidän erittäin hyvää huolta lähimmäisistäni, ja kun löydän oman prinsessani, aion hemmotella hänen päänsä pyörryksiin. Seksuaalinen identiteettini voisi olla lähimpänä termiä DaddyDom, kuitenkaan pelkäksi daddyksi pikkuiselle minusta ei ole. Kiinnostun ihmisestä pohjattomasti, eikä minulla ole mitään valmista agendaa seurattavaksi kanssasi, vaan elän hetkessä. Haluan kysyä, kuunnella, oppia ja ymmärtää juuri sinua ja toivon että sen myötä voisimme rakentaa yhdessä jotain kaunista. Kuitenkin kinkyys on vain pieni siivu minua enkä halua että minut määritellään sen kautta. Haaveilen vahvasti ja paljon, mutta en kuuta taivaalta. Usein pienet asiat ja nyanssit ovat parhaimpia. Tämän hetken suurin haaveeni olisi ihastua korviani myöten. Mistä sinä haaveilet? Etsin sinua upea nainen, joka haaveilet ja arvostat suunnilleen samoja asioita kuin minäkin. Parhaassa tapauksessa voisit asua lähellä pääkaupunkiseutua, mutta alle 2h välimatka on vaan pieni hidaste. Minulle ei ole merkitystä sinun ammatillasi, koulutuksella, bodycountilla tai jopa ihmissuhteillasi. Jos meillä kolahtaa niin kolahtaa. Energiat eivät valehtele. Mitä ihmettä sinä enää mietit? ;-) Älä aja onnesi ohitse, vaan lähetä minulle viesti. t. Tunteellinen Peikko Ps. You can't do epic shit with basic people.

Parranhoitoa ja "NEJ!"

Huomaan himmaavani kirjoitusteni kanssa. Tapahtumia, jotka ansaitsisivat sanat, on ollut vaikka kuinka, mutta huomaan suojelevani itseäni ja toista. Ehkäpä pettymykset historiassani tökkivät minua ja mietin uskallanko hehkuttaa jo nyt. Ehkäpä vähän.

Olen ihastunut suomenruotsalaiseen ja hän myös minuun. Ensimmäisestä tapaamisestamme lähtien välillämme on ollut huikeaa ja todella vahvaa dynamiikka, mikä on vahvistunut entisestään. Mietin aluksi kirjoittavani tarinan siitä, miten vahvasta turvallisesta alistumisesta haaveilevasta naisesta muokataan kiimainen olento, joka laukeaa käskystä mistä tahansa kosketuksesta tai ihan vaan sanoista. Kuinka montaa kertaa olenkaan kuullut viimeisten viikkojen sanat "Ei toimi minulla..." Kyllä toimii, pikkuvarpaastakin tai pelkästään korvaan kuiskaten.  

Ehkäpä palaan kirjoittaen ylläolevaan myöhemmin ihan toisesta kulmasta. Kuitenkin aihetta liipaten tämä Nainen (en ole vielä keksinyt miksi häntä kutsuisin tekstissäni), laukeaa käytännössä squirtaten joka kerta. Kun tällainen Nainen pääsee orgasmifetisisti Peikon käsittelyyn, niin hänen kastelujärjestelmänsä huutaa punaisena muutaman tunnin, minkä seurauksena minulla on useampi läpimärkä pyyhe ja sydämen muotoinen läikkä sängylläni. 

Vaikka puhumme suomea keskenämme, minusta on kerrassaan ihanaa kun kerta toisensa jälkeen dynamiikkamme ottaen kierroksia, niin tämän ihanuuden suusta pääsee "NEJ!". 

Tällainen itse rakennettu dynamiikka saa mielikuvitukseni ylikierroksille. Toisekseen koska en saa näppylöitä eritteistä vaan usein jopa päinvastoin ja squirttaus tuntuu kastelevan sielunikin, niin välillä tapahtuu asioita joista koen olevani etuoikeutettu. Yksi tällainen tapahtuma jatkui vielä salaa seuraavana päivänä työminäni kanssa, niin halua sen teille kertoa.

Tällä naisella on vahva oraalifetissi peniksen kanssa. Hän voi nukahtaa poski mahallani ja penikseni hänen suussaan. Toisessa päässä tämän fetissin janaa on sopimuksemme, että hän saa laueta ilman lupaa aina kun penis on hänen suussaan ja pojat hän käyttää tätä diiliä hyväkseen. Niimpä tässä eräänä iltana hänen päänsä roikkui futonin reunalla ja minä upotin penikseni hänen kurkkuunsa. Samalla kumarruin hänen päälleen ja nautiskelin hänen maustaan. Hieroin partaani hänen pilluaan ja erityisestä klitoristaan vasten, mikä combona saa hänet totaalisen sekaisin kiimasta ja orgasmeista. Minä taas saan hyvin lähietäisyydeltä seurata useita orgasmeja jotka roiskivat kasvoihini ja nautin taivallisesti joka hetkestä. 

Myöhemmin nousen ylös, nappaan hänen ranteista kiinni ja hieron märkää partaani hänen kasvoihinsa ja hän huutaa "NEJ! NEJ! NEJ!" ja laukeaa lisää.

Seuraavana päivänä olen aikaisin toimistolla, niin kuin melkein jokaisena aamuna. Eräs naiskollegani saapuu toimistolle, pysähtyy ovelleni ja käymme keskustelun.

- "Oletko leikannut hiuksesi", hän kysyy?

- "En ole", vastaan hieman hämmentyneenä.

- "Oletpas, vai oletko leikannut partaasi?" 

- "En ole sitäkään" vastaan, mutta herään hetkeen muistojen kera.

- "Jotain uutta sinussa on!"

- "Aah joo. Minulla on uusi parran hoitoaine. Se on pakko olla se?" Hymyilen  samalla hieroen partaani.

- "Okei, no se on pakko olla se"

Pitkästä aikaa BileDom ominaisuudessa (osa 1/2)

Kävin alkukesästä ensitreffeillä tai tapaamisella naisen kanssa, missä nautimme hyvät lattet. Hänen suunnilleen ensimmäiset sanat muistan vieläkin, kun hän päästeli ulos, “sinussa on jotain mikä aiheuttaa minulle halun koskettaa sinua”. Kahvien jälkeen päädyimme aurinkoisen puiston ruohikolle ensin juttelemaan, sitten kainalokkain ja lopulta vähän silittelemään. Kuplamme hajosi vasta useampi tunti myöhemmin kun eräs narkki päätti sen poksauttaa.

Tästä kuitenkin alkoi mahtava ystävyys, joka pian muuttui FWB.ksi, mutta luulenpa että kumpikaan meistä ei ko. sanasta pidä, niin nykyään puhumme “lihashuollosta”. Kutsun tätä naista Siivekkääksi.

Minulle Siivekäs näyttäytyi hetimiten alpha naiseksi, joka ei ehkä vaan ollut päässyt kokemaan sitä kaikkea mitä valtasuhteella voisi olla tarjottavaa turvallisessa ympäristössä. Niinpä Siivekäs on kastellut varpaitaan uudella polullaan minun toimiessa jonkinmoisena menttorina hänen matkallaan. Älkääkä ymmärtäkö väärin, etteikö menttori nauttisi matkastamme. Ehkäpä hauskinta tällä tutkimus matkallamme on ne lukuisat pienet haparoivat askeleet kun siivekäs katsoo minua kiukkuisin silmin ja sanoo “Minä en ole tällainen!”, jolloin minä taputtelen hänen poskeaan ja vastaan, että “olet juuri tällainen”.

Kipuun emme ole paljoakaan tutustuneet ja yksi syy siihen on ollut se, että minusta tuntuu pahalta lähettää Siivekäs kotiin, jos hänen päänsä on täysin hattaraa. Niinpä tässä jokunen päivä sitten kun minulle nätisti vihjattiin, että olisipas kiva saada kunnolla piiskaa, niin sanoinkin, että sehän tulee järjestymään kauniisti pyytäessäsi bileissä minne molemmat olimme osallistumassa.

Olen joskus muutama vuosi sitten tutustunut pixiecrystal  pariskuntaan. Emme olleet koskaan tavanneet, viestejä olemme toki vaihdelleet ja olen aina silloin tällöin kutsunut heidät vaikka bileisiin tai illanistujaisiini, mutta koskaan emme ole löytäneet sopivaa aikaa. Nyt vinkkasin heille näistä bileistä ja hepäs päättivät, että hääpäivän kunniaksi on hienoa menettää bile neitsyys. Niinpä bileiden ensimmäinen tunti istuimme enemmän tai vähemmän samassa ryhmässä ja oli mainiota huomata kuinka hyvin meillä synkkasi alusta asti.

Kun oli Siivekkään piiskauksen vuoro, matkalla crossille kävelin pixiecrystal luokse ja sanoin, että nyt saattaisi kannattaa tulla katsomaan. Koska minulla ja Siivekkäällä on historiamme, niin vetelin kaikista niistä naruista joita tiesin. Istutin hänet lavan reunalle ja ärsyttävän hitaasti kaivoin lelukassistani ensin liian tiukat nahkahansikkaat ja sitten nahkaiset kahleet, jotka asetin Siivekkään reiden päälle. Kuten tiesin, siivekkään siivet alkoivat huitoa ilmaan holtittomasti. Siivekäs mumisi jotain, että ei voi edes katsoa, hänen jalkansa tärisivät ja hän käänsi päänsä pois. Minä namuttelin tilanteen hitaasti loppuun ja kiinnitin hänelle kahleet tiukasti. Jouduin taluttamaan hänet crossille, mihin kiinnitin hänet kahleistaan ja nilkoista. Lisäksi laitoin yhden pitkän nahkaremmin tiukasti hänen lantionsa ympäri, koska tiesin hänen olevan hyvin eläväinen.

Aloitin isolla itsetehdyllä floggerilla, millä paukutin hänen takapuoltaan. Välillä himmailin, välillä kiihdytin ja välillä vaan sivelin hänen vartaloaan. Välillä vaihdoin piiskani kivuliampiin kuten ratsupiiskaan ja piiskasin häntä turvasanan rajoille, jonka jälkeen kävin kuiskaamassa hänen korvaansa että “tätähän sinä tilasit”. “niin tilasinkin….” Ajoin hänet useaan kertaan siihen rajalle, missä kipu melkein voitti hänet, ainoastaan pysähtyen ja käyden silittämässä häntä. Joka kerta hän kuiskutteli minulle jotain kuten “tämä on niin ihanaa”. Välillä painauduin tiukasti häntä vasten ja työnsin käteni hänen housuihinsa ja kiusasin häntä lisää. Siivekäs ei tiennyt miten päin olisi.

Olin aikaisemmin kysynyt Siivekkäältä, onko hänelle ok jos tarvitsen apukäsiä. Hän oli sanonut että asia ok ja minullahan oli agenda ollut mielessäni jo tovin. Kävelin Pixien luo ja kysyin haluaisiko hän tulla auttamaan. Hänen silmänsä kiiluivat kiinnostuksesta, mutta epävarmuudesta minkä ymmärsin hyvin hänen noin tunnin bilekokemuksen kohdalla. Hän kuitenkin vastasi että haluaisi, jonka jälkeen kysyin hänen mieheltään, että onko tämä hänelle ok vaikka tiesin hänen vastauksensa jo etukäteen. Pixie tuli kanssasi crossille ja kuiskasi, että “en minä osaa mitään.” Kaivoin kassistani wandin ja sanoin että “tätä sinä varmasti osaat käyttää!” Ohjasin Pixien kyykkyyn Siivekkään toiselle puolelle ja annoin hänelle vapaat kädet wandin kanssa, minun läpsiessä Siivekästä käsin ja piiskoilla. Välillä otin häntä hiuksista kiinni ja muistutin että “olet juuri tällainen”. Eikä aikaakaan kun Siivekäs kertoi laukeavansa, minkä minä lopetin alkuunsa. Kerroin että täälläkään ei laueta ilman lupaani ja hän yritti vielä jatko neuvotella kertomalla ettei pystyisi pidättelemään. Niinpä ohjasin Pixien wandin irti hänestä ja kävimme keskustelun uusiksi. Hän riuhtoi itseään kiukkuisena crossilla ja päästi jopa kirosanan (aijjai) ja varmaan mielessään manasi minut helvettiin, mikä huvitti minua. Aloitimme Pixien kanssa uudestaan, eikä aikaakaan kun kuulin hennon “saisinko laueta?” Vastasin, että en oikein kuule, että sanopas lujempaa, jolloin sain saman pyynnön vähän rohkeammin. Kerroin että tämä ei riitä, vaan että tässä on parikymmentä ihmistä katsomassa sinun ihanaa kokemusta, niin pyydäpä niin että kaikki kuulee. Niinpä Siivekäs päästeli kolmannen kerran pyyntönsä ja tällä kertaa hyvinkin reippaasti jotta yleisökin kuuli, jonka seurauksena minä sanoin “Ole hyvä!”. Tiesin mitä tuleman pitää, niin painauduin tiukasti häntä vasten painaen hänet crossia vasten, koska pelkäsin crossin kaatuvan tai lähtevän kiinnitykseltään ja niin hän siinä tiukassa otteessani laukesi, laukesi ja laukesi.

Hetken päästi pidin tiukasti kiinni hänen hiuksistaan, toinen käteni vaellellen hänen naamallaan ja kaulallaan. Kuiskailin jotain tuhmia samalla hänn korvaansa, Pixien wandaillessa häntä. Siivekäs kysyi minulta nätisti saisiko vielä laueta. Katsoin alas Pixietä kohden ja kysyin mitä mieltä hän olisi, "Saisiko siivekäs vielä laueta?" Pixie vastasi minulle posket punaisena ja innokkaana alle aikayksikön “joo joo joo…..” Eipä Pixie vielä tiennyt mihin hänen iltansa johtaa.

Hieman myöhemmin irrotin Siivekkään crossilta ja talutin hänet sohvalle. Makoilimme sylikkäin ja purimme tapahtumaa läpi ja palauduimme takaisin bilehetkeen.

Rakas ystäväni Pete Harju piirsi livenä kuvan yllä kuvatusta.

----

Myöhemmin kun hyväksytin yllä olevan tekstin Siivekkäällä, hän kertoi että haluaisi kirjoittaa omat tuntemuksensa myös ylös. Kannustin häntä kirjoittamaan. Kun sain hänen tekstinsä kysyin oliko hän kirjoittanut tämän minulle vai haluaisiko sen myös julkaistavan? Hän kertoi kirjoittaneensa sen minulle, mutta hetken pohdittuaan hän totesi, että voisihan hänen tarinassaan olla jotain ihan uutta jollekin lukijalle. Joten tässä tulee...

----

Siivekkään silmin:

Voisin kertoa hyvin, hyvinkin paljon matkastani, matkastani itseeni, naiseuteeni ja ennen kaikkea seksuaalisuuteeni. Seksuaalisuuteni, joka pienin, välillä isommin harppauksin on päässyt kasvamaan ja kehittymään löytäen uusia ulottuvuuksia ja kerroksia. Se jokin on aina ollut, osin tiedostettuna, osin piilossa olevana. Seksuaalinen kasvu vaatii mielestäni myös oikean laisen maaperän, sitä se aina ole ollut.

Uskomukseni kohtaloon on suuren suuri, tuoden matkani äärelle ihmisen, Peikon. peikko  oli lähestynyt minua viestillään jo vajaa kaksi vuotta sitten. Muutamien viestien jälkeen kohtaaminen jäi kauniiseen kieltäytymiseen. Näin jälkikäteen ymmärrettynä hetki ei ollut sopiva, ei olisi ollut oikea Peikon kohtaamiselle.

Olin tainnut jäädä Peikon muistin syövereihin ja kesän lämmön äärellä sain häneltä yhteydenoton ja pian jo kohtasimme kahvilassa. Tunnistan aistivani hetkiä, asioita ja ihmisiä omalla hyvin herkällä tavallani. Jo kauempaa Peikon tunnistettuani minulle levisi hymy kasvoille ja se rauhallisuuden hyvänolon tunne, joka minut kertakaikkiaan valtasi. Ensimmäinen kohtaaminen, se energia mikä Peikosta välittyi ja välittyy ja ne silmät. Silmät joihin voisi vain upota, upota yhä syvemmälle. Niiden sielukkuus ja lempeys. Mainitsin asiasta hänelle, Peikko taisi olla hyvinkin tietoinen asiasta.

Itse olin jo unohtanut, miten Peikko minulle kertoi, miten olin kertonut tapaamisen ensi hetkillä, miten minulle nousu valtava tarve häntä koskettaa, jokin mikä veti puoleensa, se mielenkiintoinen tunne, tunne joka vetää kohden toista, vetää toisen lähelle, vetää koskettamaan.

Upean auringon lämmön äärellä siirryimme läheiselle puistolle juttelemaan ja pian jo makoilimme pehmeällä nurmikolla ajatusten sinkoillessa välillämme. Jossain vaiheessa minulla esitettiin kysymys, haluanko tulla kainaloon ? Haluanko, Haluan.

Muistini sopukoista muistelen kohtaamisen kestäneen useamman tunnin ajan. Lämmin kesäpäivä, ihminen, jonka kanssa voin puhua samaa kieltä, läheisyys, koskettamiset, se hyvänolon kupla, jonka sisälle pystyimme pysähtymään. Todellisuuden tosiaan rikkoessa kuplamme, puistossa olevan narkkarin toimesta. Jäin omaan pöllyissä olemisen olotilaan kohtaamisen jälkeen, kohtaaminen, joka kosketti.

Matkamme ei jäänyt yhden kohtaamisen varaan, vaan on kehittynyt omanlaisekseen, juuri sellaiseksi kuin on tarkoitettu. Niin, määritys tälle asialle, olotilalle, jota itse en halua, kaipaa, koe tarvetta lähteä asiaa tarkemmin määrittelemään, tämän olen itsessäni viime aikoina tunnistanut.

Se vahva tunne, tarve on kuitenkin tullut pysähtyä tämän upean ihmisen äärelle, jonka läsnäolo on lempeää, intensiivistä, aitoa, jolle olen voinut antaa sisimpäni.

Lihashuoltoa, tämän nimityksen äärelle olemme pysähtyneet kohdatessamme. Ja hei, olen saanut nimen, Siivekäs. Itseasissa pidän siitä, Siivekäs.

Siivekkäänä olen päässyt upeiden, syvällisten, merkityksellisten kokemusten äärelle. Ennenkaikkea ihmisen, joka jakaa seksuaalisuuden älykkyyden kanssani. Jo yksistään jokaisesta sellaisesta voisin kirjoittaa useampia sivuja. Koen itseni hyvin etuoikeutetuksi.

Asia josta saan, pääsen ja joudun kuulemaan on, Minä en ole tällainen. Jonain hetkenä orgasmipöllyissäni olin nuo sanat ääneen lausunut.

Peikon reaktio sanoihini oli hymyn kera, voi, sinä olet juurikin tuollainen. Miten monta kertaa minua onkaan tuon lauseen kera riepoteltu ja koeteltu sisimpääni. Toinen joka orgasmien riepotellessa tai jonkin toisen olotilan äärellä joutuu vastaamaan, en ole tällainen, olen, siis kyllä, en, tajuntani ei niinä hetkinä riitä mihinkään järjelliseen. Joku, Peikko kyllä silmin nähden taitaa noista hetkistä nauttia.

Minua on hyvin monasti toppuuteltu asioiden ja kokemusten suhteen. Monen monta kertaa olen hyvin moniuloitteisen mielikuvituksen omaavan Peikon ääneen lausuen kuullut pieniä vihjailuja mitä voisi ollakaan hänellä mielessä minun suhteen. Välillä olen onnistunut niitä kauniisti pyytäen Peikon minulle kertomaan. Valtaelementti, alistaminen, kipu. Aivan hiljattain nostin esille toiveen piiskauksen suhteen, toivoisin pääseväni piiskattavaksi, kun olimme piakkoin saman tilaisuuden äärellä tapaamassa bileissä.

Olin saanut jo päivällä Peikolta videon, jossa hän laittoi tiukat nahkahansikkaat käteensä ja tämän jälkeen hänen yksitellen valitsemansa väline meni bilekassin uumeniin. Voin kertoa miten jollain tuli kesken kauppareissun videon katsottuaan täydellinen valahdus kehoon, Pavlovin koira efekti, vain sillä erotuksella, että kuola ei sentään valunut suupielistä, mutta jotain ihan muuta kylläkin tapahtui kehossani.

Nautin bileisiin pukeutumisesta, omasta naisellisuudestani. Olin löytänyt mielestäni upean asun pienestä uniikista myymälästä. Se yllä oli täydellistä laskeutua bileiden äärelle.

Peikko olikin jo paikalla ja pian olin jo päässyt tutustumaan hänen ympärillään oleviin ihmiseen. Merkittävä kohtaaminen, yksi sellainen oli Pixiecrystal, upea nainen, josta huokui upea sielukkuus, hyvin samanoloista, jota itsessäni tunnistan.

Olin toivonut piiskausta ja yksi mikä minua vetää puoleensa on crossi.

Varmaan se, että nautin kun minut laitetaan kiinni, se tunne olla kahlittuna, tunne miten ranteet ovat tiukasti kiinni lukittuina, nilkat, kehon ollessa vasten puuta. Olla vain siinä ja siinä hetkessä, antautuen Peikolla.

Peikko johdatti minut crossin vierellä olevan lavan reunalle istumaan ottaen samalla esiin jo videolla aiemmin näkemäni nahkahanskat. Se välitön tunne, kun ne olivat silmieni edessä, pyyntö laittaa nepit kiinni ja tarve niitä hetken silittää, koskettaa.

Olen hyvin kehollinen, henkinen, syvällinen. Se oikea tunne, katse ja kosketus vie minut mennessään hyvin nopeasti. Peikko tietää tämän erittäin hyvin ja osaa sen kanssa toimia kanssani.

Viimeinen pysähtyminen hetkeen ennen crossille siirtymistä oli nahkaiset kahleet ranteisiin, jotka tunsin laitettavan hyvinkin tiukalle. Viimeistään tämä hetki, kahleet käsissäni ja aloin jo vaipua omaan tilaani.

Peikon ohjauksessa olin crossin äärellä, sidottuna ja varmistuksena vielä nahkainen remmi joka lukitsi vyötäröni tiukasti vasten puuta.

Minun on hyvin helppoa päästää itseni hetkeen, antautua Peikolle.

Nautin painavan ja ison floggerin iskuista pepulla, käsien läimäykset vasten ihoani ja välillä taas ne hellääkin hellemmät sivelyt ihollani. Iskut muuttuvat välineiden vaihtuessa kirpeiksi, sivaltavaa kipua, vahingossa saaden sen kielletyn kirosanankin ilmoille.

Oman tilani äärellä aistin äänet taka-alalla olevien ihmisten suunnalta, Peikon sanat korvaani, kädet siellä, hetken kuluttua toisaalla, tällainenhan sinä olet, juurikin tällainen. Kyllä Peikko, niin taidan olla ja haluankin.

Kädet tiukasti hiuksieni seassa, nautinnon ja kivun sekoittuessa, ja ihanan tunteen vallassa, toisena hetkenä taas tuntuen Peikon kehon painon vasten minua.

Jossain vaiheessa kuulen Peikon sanat Pixielle, naiselle jonka olin hetki sitten kohdannut, nyt kääntäessä päätäni, avatessa silmäni, näen tämän ihanuuden vieressäni.

Vain hetki, niin tunnen wandin värinän jalkojeni välissä, vasten klitoristani.

Peikon jatkaessa kanssani ja mieleni kiusoittelua luvan kysymisillä orgasmien suhteen. Muutama vahinko orgasmi taisi livahtaa, mutta Peikko sai tämän Siivekkään kyllä hyvin pian ohjattua sovitun äärelle, luvan kysymiselle orgasmille. Pieni kiukku nousi pintaan, kun Peikko ei muka kuullut pyyntöjäni. Tilannetta seuraavista ihmisistä välittämättä oli minun nöyrryttävä kajauttamaan ilmoille saisinko luvan laueta. Sain luvan, kyllä, mistä orgasmi alkoi ja loppui, en tiedä, eikä väliäkään, olin jossain muualla painautuen vasten puista crossia kehon tempoillessa ja väristen.

Pääsen kahleistani, minulla on vaikeuksia pysyä pystyssä, Siivekäs nautinnon pöllyisenä talutetaan sohvalle, turvallisen Peikon läheisyyden äärelle, hengittämään, pysähtymään, nauttimaan kokemuksen tunteesta ja paluusta takaisin todellisuuden äärelle sieltä jostain, jonne minut Peikko oli hetki sitten vienyt, johdattanut.

Kivojen ihmisten kanssa voi tapahtua kivoja asioita

PerusPirkosta kuoriutui alistettava masokisti varsin nopeasti ja dynamiikka välillämme oli hyvin toimivaa. Pirkko pistelee välillä täysillä vastaan ja hänen katseensa yritti samalla tappaa minut. Hän usein upottaa "vihaiset" silmänsä minuun, jotka huutavat "et voi tehdä noin minulle", mutta minä näen niiden lävitse ja vastaan kahta kovemmin. Joskus saatan tiukalla hetkellä, hänen silmien iskiessä tulta, silittää hellästi hymyillen hänen poskeaan ja sanoa "voi pientä". 

"Vittu, toi on ärsyttävää!". 

"Muualla saat kiroilla, mutta minun luona käyttäydytään nätisti ja siihen ei kuulu kiroilu.", on vastaukseni toistuvasti kun upotan hampaani häneen. Ja kyllähän Pirkkokin kesyyntyy ja oppii tavoille, vaikka saman oppimiskäyrän käymmekin lävitse joka tapaamisella. Kuitenkin olen jo huomannut, että V-sana on muuttunut "Vitsiksi". 

Meidän dynamiikka ei perustu pelkästään kesyttämiseen, vaan nautimme paljon keskusteluista ja erityisesti seksuaalisuuden, kinkyyden, fantasioiden ja valtasuhteiden pohtimisesta. Koen olevani jonkin sortin henkinen ja fyysinen menttori Pirkolle ja nautin kyllä tästä matkasta suuresti ja olen varma että tunne on moleminpuoleinen. Olenpas jossain yhteydessä ulkopuoliselle puhunut Pirkosta menttoroitavana, mutta tähän palannen seuraavassa tekstissäni. 

Joissain keskusteluissamme puhuimme fantasioista ja muistaakseni tässä yhteydessä Pirkko mainitsi, että voisi olla upeaa olla kahden miehen käytettävänä. Koska Pirkko on bloginsa lukenut heitin ilmoille  täkyn, että minäpä voin kutsua joskus Insinöörisian kylään, niin saadaan sinulle kiva kokemus. 

- "Jos minä tulen tänne ja tuolla sohvalla istuu joku toinenkin mies, niin minä juoksen varmasti karkuun..."

- "No sittenhän sinut pitää laittaa etukäteen kunnolla kiinni, jottet pääsisi karkuun..."

- "MMMMmmmmmmMMMMM", vastasi Pirkko, kuten hän aina tekee kun joku ajatus tuntuu hänestä liian hyvältä. 

Meillä oli Pirkon kanssa treffit. Kuten yllä kerroin, niin dynamiikkamme ajoi meidät painimaan toviksi futonille, jonka seurauksena Pirkko oli voimaa käyttäen kiinnitetty tiukasti mahalleen X-asentoon. Kaivoin lempipiiskani ison floggerin ja ratsupiiskan esiin vuorotellen niillä pitkin Pirkon takamusta. Välillä kivun yltyessä suureksi pysähdyin ja upotin sormeni häneen hellästi kiusotellen, kunnes taas hetken päästä olin piiskan päässä. Pirkko ulisi ja hymisi nautiskellen tästä kokemuksesta ja mikä parasta minulla oli melkein vapaat kädet piiskailla, koska Pirkko myös rakastaa jälkiä. 

---

Pirkon silmin.

Pahus Peikon puhelin soi kesken kivan piiskamisen ja hän sanoi vastaavansa siihen. Ärsyttävää kun oli kaikkea kivaa juuri menossa. Kuulen sanat, "Moikka sika. Aij sä oot pihalla. Haluatko tulla sisälle katsomaan ja käsittelemään Pirkon persettä". Hah, kylläpä Peikko on nähnyt vaivaa sen eteen että toivoo minun säikähtävän ja luulevan että tänne tulisi joku. Peikko jatkaa puhelua ja tulee istumaan naamani eteen. Hän laittaa peniksensä minun suuhun ja jatkaa muina miehinä juttelua. "Mä laitan peniksen tämän Pirkon suuhun niin on kivempi jutella. Sika lähettää terkkuja ja käskee imemään hyvin!" Niin varmaan, mutta imen minä silti. Peikon penis kovettuu suussani ja en pysty enää keskittymään heidän keskusteluihin. Yht'äkkiä Peikko nousee ja sanoo "okei mä tulen avaamaan oven". Makaan yksin asunnossa ja mietin, että kylläpä hän jaksaa todellakin nähdä vaivaa minua pelotellakseen. Hetken päästä ovi käy ja kuulen vieraan äänen eteisessä. Lävitseni vyöryy tuhat tunnetilaa kauhusta äärimmäiseen kiimaan ja mielihyvään. Niinhän se Peikko sanoi, että minut pitää laittaa kiinni jotten juokse karkuun.

Peikko tulee viereeni ja varmistaa, että kaikki on ok. Hän kysyy haluanko jatkaa ja minä saan aikaiseksi minun perus vastaukseni "MMMMmmmmmMMMMM". Onneksi hän tietää mistä se tarkoittaa. Peikko ja Sika istahtavat eri puolelle viereeni. "Pirkko tässä on sika, sika tässä on Pirkko". Asennostani johtuen en näe Sikaa, mutta saan mumistua jonkun vastauksen. Tunnen vasemmalla puolellani uuden kosketuksen, mikä piirtää pitkin selkääni, mutta palaa nopeasti silittämään pyllyäni. Muistan Peikon kertoneen, että Sika on pyllymiehiä ja nyt ymmärrän sen hyvin. Sika selkeästi käyttäytyy hyvin korrektisti ja silittää minua ihanasti, kun taas Peikko välillä hakkaa pyllyäni lujasti ja sormettaakin  rajusti. Antaudun tilanteella täysin ja nautin tästä kokemuksesta. 

Hämmästelen kuinka rennosti pojat ovat kimpussani. En kuule heidän äänessään mitään egoilua, mustasukkaisuutta tai muutakaan outoutta. Vähän kuin he katsoisivat hyvää leffaa yhdessä välillä kommentoiden tapahtumia. Tuntuu ihanalta olla vaan kohde kun kaksi miestä puhuu minusta ikään kuin en olisi edes paikalla ja samalla tekevät minulle mitä haluavat. 

Jonkun ajan päästä he lopettavat ja tulevat makoilemaan viereeni. Sika vasemmalla puolen ja Peikko oikealle. Tuntuu jotenkin uskomattomalta, että tällaista voi tapahtua ja minä olen tässä mukana. Juttelemme rennosti vähän kaikesta, mutta hassusti minä olen se joka on jokaisesta raajastaan kiinni ja osallistun keskusteluun lähinnä mumisten tyynyyn. Hetken päästä Sika poistuu ilman, että olen edes nähnyt hänen kasvojaan. Peikko saattaa Sian pois makuuhuoneesta ja kuvittelen Sian lähtevän kotiin. Kuulen kuitenkin keskustelun mikä alkaa Sian sanoin "Sä lupasit tarjota mulle teetä?".  Makaan kiinnitettynä sänkyyn ja kuuntelen ääniä keittiöstä ja mietin mitä täällä tapahtuu. Ilmeisesti Sika saa teensä sillä hän sanoo nauttivansa sen sohvalla. "Pitäkää hauskaa", kuulen Sian sanovan.  Peikko palaa luokseni ja todellakin pitää kustannuksellani hauskaa, mitä buustaa ajatus siitä että Sika kuulee ulinani. 

Viikkoa myöhemmin Peikko järjestää illanistujaiset kinky ystävilleen. Hän on kutsunut minutkin mukaan, mutta en tiedä uskallanko mihin minulla on syyni.  Haluaisin kuitenkin osallistua kovasti, koska uskon, että tämä tulee olla polkuni. Istujaisten aamuna viestitän Peikolle että haluan tulla. Tulen paikalle viimeisenä, koska Peikon vinkistä halusin leipoa Sialle pullaa (mikä onkin oma hauska tarinansa). Soitan ovikelloa ja Peikko tulee hymyillen avaamaan oven. Näen kuinka yksi mies nousee sohvalta, tulee luokseni ja sanoo "Moikka minä olen xxx, me ei ollakaan tavattu."

Kaksi + yksi tuokiokuvaa

Vaikka voisin olla paremmassa kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti, niin osaan olla kovin iloinen siitä, että henkinen tai fyysinen kinkykuntoni on harvoin jos koskaan yskinyt. Enkä nyt suinkaan tarkoita sitä, että omaisin puolikkaan rautakangen ja jaksaisin jyskyttää menemään puoli yötä. Ennemmin tarkoitan sitä, että ihminen kenen kanssa päädyn ihokkain on sitä luokkaa, että hän saa koneeni hyrisemään ihan itsekseen. Sitä paitsi olen kovin kovin "helppo" sopivan ihmisen kanssa.

Kuitenkin ikääntyminen on vähintäänkin ikävää, jollei muuten niin ajatuksena että kaikki tämä kiva loppuu joku päivä. Vaikka viime vuosina olen löytänyt parrastani harmaita sävyjä olen huomannut henkisellä puolelle jotain iän tuomaa kasvua, mikä on tuonut minulle sekä rajoja että rentoutta elämääni. Omalla kohdallani olen huomannut, että mitä enemmän tule ikää sitä vähemmän haluan kuluttaa sitä tyhjänpäiväisyyksiin. Tämä taas on tuonut mukanaan ajatusmallia, että hitsi olen hyvä ihan just tällaisena ja voin nauttia täysillä just niistä jutuista mistä nautin. Varmasti osaltaan siksi, että annoin itselleni siihen mahdollisuuden, tapahtui tässä hiljan jotain mitä on tapahtunut minulle tasan kerran aikaisemmin.

Lelu oli kylässä ja viattomasti kertoi kuinka lääkäri oli kehottanut häntä syömään enemmän proteiinia, jotta salilta palautuminen olisi tehokkaampaa. Koska ihan lääkäri oli moista määrännyt, niin päätin antaa omat annokseni hyvään tarkoitukseen. Eikä aikaakaan kun lelu oli kiinni futonin reunalla, pää kivasti roikkuen patjan yli minun ladatessa annostani häneen. Näissä oraalileikeissämme on jotain merkillistä kun emme pysty edes sanomaan kumpi niistä pitää enemmän. Niinpä omilla olemuksillamme, haluillamme ja kiimoillamme ajamme toisemme johonkin merkilliseen sykkyrään, missä kumpikaan ei saa toisesta tarpeekseen. Siksipä kiihdytimme toisemme tilanteeseen, missä penikseni oli juurta myöten lelun kurkussa ja vaikka halusin vetäytyä hetkeksi, jotta lelu saisi pikkasen lisää happea, hän painoikin käsillään minut pakaroistani takaisin. Se hetki, kaikessa kiihottavuudessaan, sai pääni räjähtämään ja samalla päästelin yllättäen pienin annoksen, pienen orgasmin kera, lelun kurkkuun. Hetken päästä riuhtaisin itseni irti lelun vetäessä happea vieressä. Levittelen eritteitä pitkin hänen kuolaisia kasvojaan, työnsin sormet hänen kurkkuunsa ja samalla minut otti valtaansa tunne että kiihdytykseni jäi kesken. Komensin suun auki ja minuutin sisään annoin lelulle uuden annoksen ison orgasmin kera. 

- - - - - - - -

Lelun ja häkin ensi kohtaaminen oli ikimuistoinen. Häkkiin liittyy minulle jotain kivaa arvostusta ja tiedän jo nyt, että pääsemme maistelemaan häkin tuomaa dynamiikka hyvin monelta eri kantilta. Minä jossain kohdin mietin, että voisin vaikka kömpiä sinne sisään ja yrittää ottaa hauskan selfien tms. mutta ensimmäinen yhteinen aamu muutti näkemyksiäni paljon. Lelu on kertonut minulle, että hänen elämänsä pahimmilla hetkillä hän on joskus käpertynyt monen peiton alle johonkin omaan pesäänsä ja suojellut näin itseään "pahalta" maailmalta. Muistin tämän tarinan ja tilasin lelulle yllätyksenä painopeiton, koska toivoin sen tuovan lisää turvaa. Niinpä ensimmäisenä iltana, teimme häkkiin lelulle nätin pedin. Siirsimme häkin futonin viereen minun puolelleni, jotta pystyin silittämään häntä kaltereiden välistä. Illalla talutin hänet häkkiin, pistin oven kiinni (en lukkoon) ja siirryin lukemaan hänen viereensä. Lelukin yritti lukea hetken, mutta uni otti voiton muutamassa minuutissa. Otin pudonneen kirjan hänen päältään ja sammutin valot. 

Olen hyvin aamunvirkku ja niinpä olin seuraavana aamuna hereillä paljon ennen lelua. Keittelin kahvit ja nautiskelin aamupalaa kunnes aloin kuulla heräämisen ääniä. Menin toivottelemaan lelulle huomenet ja kumarruin häkin viereen. Avasin häkin oven hitaasti jolloin tapahtui jotain äärimmäisen kaunista ja merkillistä. Minun avatessa häkin ovea, lelu kääriytyi tiukasti pettoihinsa ja sanoi suoraan sydämestään täysin tosissaan "apua, älä päästä tänne kylmä ilmaa".

Minun näköistä asumista

Tämä yhteenveto ei ole käytettävissä. Näytä postaus klikkaamalla tätä.

"Ikään kuin minulla ei olisi paikkaani".

Saaliin kanssa suhteemme on ottanut isoja askelia. Olemme yhdessä pohtineet tapoja yhdistää elämämme ja kinkyytemme parhaalla tavalla. Minä olen jankuttanut hänelle mantraani, että yksi suurimmista kinkyistäni on, että hän voi elämässään hyvin, hänen katsellessa epäuskoisesti sanomaani takaisin. Minulla on vahva usko siihen, että mitä paremmin pidät toisesta huolta, sitä enemmän saatTE myös takaisin. Minulle tämä ajatusmallini ei suinkaan tarkoita sitä että kokisin olevani service-Dom tms. vaan ennemmin se on matka jonnekin syvemmälle, missä sekoittuvat arjen haasteet ja jopa murheet, joita sitten parhaassa tapauksessa voi käsitellä, tökkiä tai vaikka hoivata kinkyyden kautta. 

Tässä muutamana päivänä meillä oli Saaliin kanssa hieman nihkeää viestittelyä. Ei kuitenkaan niin, että meillä olisi ollut mustia pilviä taivaalla, mutta vaistosin, että kaikki hänellä ei ollut täysin ok. Minä tapani mukaan etänä tsemppasin, mutta en halunnut mennä sen syvemmälle koska olemme sopineet keskustelevamme hankalimmista aiheista ainoastaan kasvotusten. Niinpä muutamaa päivää myöhemmin istuessamme sylikkäin palasin näihin tunnelmiin. Menemättä sen syvemmin Saaliin elämään, niin me kaikki kohtaamme elämässämme murheita, vastoinkäymisiä, pettymyksiä ja epäonnistumisia. Itse sanon usein että pahimmilla hetkillä tärkeintä ei ole se mitä on tapahtunut vaan miten siitä selvitään. Saaliin kertoessa minulle tarinaansa silittelin hänen hiuksiaan, kuuntelin häntä ja elin mukana. Hänen päästessään kertomansa loppupuolelle hän vielä kertoi ikävöineensä kovin ja se entisestään oli vahvistanut hänen irrallista oloaan. "Ikään kuin minulla ei olisi paikkaani".  

Nyt jos meillä olisi se häkki täällä, niin veisin sinut futonille ja piiskaisin sinut itkuiseksi mytyksi ja taluttaisin sinut häkkiisi, peittelisin sinut sinne ja voisit jäädä sinne omaan paikkaasi. Mutta koska meillä ei ole vielä sitä häkkiä, niin näytän sinulle paikkasi ilman sitä.

Nappasi saaliin hiuksista tiukan otteen, nostin hänet sylistäni ja raahasin hänet hiuksista suoraan futonille. Heitin hänet siihen mahalleen ja "hyppäsin" itse perässä hänen päälleen. Revin hänet housut juuri bikinrajan alapuolelle, koska se on mielessäni kivan nöyryyttävää ja aloin avokämmenin näyttää missä hänen paikkansa on. En hirmuisesti jakanut lämmittely- tai armopisteitä vaan nyt oli tarkoitus tiputtaa Saalis siihen koloon missä hänen paikkansa on. Tilanne kääntyi hyvin eläimelliseksi väännöksi missä Saalis teki mitä saaliit tekevät kun niitä saalistetaan ja Peikko taas teki sitä mitä Peikko tekee saaliilleen. Niinpä tovin kuluttua rimpuileva Saalis oli hätäisesti kiinnitetty futonin kehikkoon, mutta kaunis takapuoli oli kivasti esillä. Minä piiskasin, läimin, hain lisää välineitä, piiskasin lisää. Välillä kun tunsin että raja on tulossa vastaan, pysähdyin hetkiksi silittelemään ja puhuin tuhmia Saaliin korvaan. Tämän hellän hetken jälkeen upotin hampaani hänen niskaansa ja revin nänneistä toiseen suuntaan. Saaliis rimpuili löysässä kiinnityksessään ja yritti käydä kanssani keskustelua, mikä lähinnä oli kovin yksipuolista sattuu, sattuu, sattuu, sattuu, en tykkää...

- Et tykkää? No sitten varmaan sinun pillu on rutikuiva?

- Niin se onkin...

Työnsin käteni hänen jalkojenväliin takaapäin ja kerroin kovaan ääneen että tämä pillu ei märempi voi olla. Tännehän uppoaa koko käsi. Ja niin sinne melkein upposikin. Runkkasin häntä äärimmäisen rajusti kädelläni ja samantien käteni täyttyi hänen ejakulaatiosta. Vedin käteni ulos ja hieroin kaikki nesteet Saaliin kasvoihin samalla muistuttaen kuinka järkyttävän kuiva hänen pillunsa onkaan. Toistin saman teon, mutta tälle kertaa keskittyen siihen että kämmenessäni olisi mahdollisimman paljon nestettä ja hieroin ne kaikki uudestaan hänen naamaansa. Ja niin me molemmat valuimme vielä vähän syvemmälle.

Jatkoin puremista, piiskausta ja välillä työnsin käteni Saaliin sisään, jotta pystyin viemään tilannetta vielä syvemmälle ja pidemmälle. Lopulta Saalis oli eritteinen käytetty mytty, joka veti happea kiivaasti. Työnsin käteni hänen sisälleen vielä kerran ja otin hänet kovemmin kuin koskaan ennen. Muutaman hetken kuluttua hän alkoi ejakuloida rajusti ja huomasi itsekin tilanteen. Apua, mitä tapahtuu? Käskin hänen olla hiljaa ja keskittyä kuuntelemaan litinää. 

Muutamia minuutteja myöhemmin Saaliin jo maatessa irrotettuna, nappasin kerran vielä hänen hiuksistaan ja "revin" hänet polvilleen. Silmät pyörivät hänen päässään, mutta kehotin niitä katsomaan tuota iso märkää läikkää sängylläni. Sinä nukut tuon päälle!

Laskin hänet hellästi läikän päälle ja peittelin hänet kahdelle peitolla. Hain villasukat ja laitoin ne hellästi hänen jalkoihinsa. Siirryin makoilemaan hänen viereensä ja silittelen hänet takaisin kainalooni.

Saaliis säilytetään häkissä

Kesäni on sujunut kivasti ja hyvällä rytmillä, mikä on aika harvinaista. Olen lomaillut omalla rytmilläni ja tavoillani, mikä on minulle ainoa oikea tapa. Minua ei voi lukita henkisesti häkkiin tiukoilla lomasuunnitelmilla sillä peikon tassuillani pitää olla mahdollisuus vaihtaa suuntaa kun siltä tuntuu. 

Yksi isoimmista syistä miksi tämä kesä on ollut harvinaisen hyvä liittyy Saaliiseen. Hän on todella ihana, kaunis ja niin järjettömän kuuma, että Peikon pää menee välillä pyörälle. Saatan kuluttaa pitkiä aikoja silitellen hänen kaunista takamustaan, jopa Saaliin pieneen turhautumiseen saakka, hänen toivoessaan sormiani jonnekin ihan muualle. 

Olemme alusta asti rakentaneet valtasuhdettamme perustuen luottamukseen, kommunikaation ja arvostukseen. Olemme avoimesti kertoneet toiveistamme, haluistamme, kipupisteistämme, rajoistamme jne. Me molemmat selkeästi haluamme myös arvostaa ja kunnioittaa kuulemiamme asioita. Varmaan tästä syystä valtasuhteemmekin on syventynyt vauhdilla. 

Saaliin seksuaalisuus on jotain järjettömän kaunista mikä kutittaa sieluani. Hänelle kaiken seksuaalisuuden ytimessä on valta, siis KAIKEN. Hän sanoitti itse sitä kertomalla, että hän ei kiihotu yhdestäkään ihmisestä, videosta, satisfyerista tai yhtään mistään, jos tilanteessa ei ole läsnä valtaa, mikä on ansaittu. Kun valta on läsnä, hän onkin totaalisen rajaton ja voi pojat kuinka Peikko onkaan tätä luovutettua valtaa ja Saalistaan käyttänyt. 

Huolimatta rajattomuudestaan Saalis on hyvin herkkä ja hän tarvitsee paljon hyväksyntää, ymmärrystä, tukea ja turvallisuutta. Minulle taas on kunnia-asia olla se olkapää tai kulmakivi hänen elämässään, joka voisi näitä hänelle tarjota ja mielestäni olemme onnistuneet tässä varsin hyvin. Tässä yhtenä iltana maatessamme kainalokkain hyvin tyytyväisinä ja tyydytettyinä heitin leikkisän kommentin, että minulla pitäisi olla jokin häkki, jonne voisin Saaliini laittaa ja ottaa hänet sieltä esille kun Saaliille olisi käyttöä. Omassa päässäni sanani olivat ainoastaan kevyt fantasialeikki, mutta huomasin että pelkkä ajatus moisesta sai Saaliin aivan kierroksille. 

Joitain päiviä myöhemmin palasimme aiheen pariin ja Saalis kertoi kuinka hän on aina tuntenut tiettyä rauhaa ja turvallisuutta "ahtaissa" häkkimäisissä tiloissa ja ajatus sellaisesta olisi todella kutkuttava. Hän kertoi aina nukkuvansa aivan kippurassa, joo olen kyllä huomannut, ja ajatus nukkumassa pienessä tilassa omassa häkissä tuntuisi hänestä todella turvalliselta. Tästä se ajatukseni sitten lähti...

Minulle kinkyys tai elämäni valtasuhteessa on totta. Niitä kokemuksia mitä valtasuhteen kautta saan kokea ja tuottaa ei voi oikein mitata mitenkään ja ei ainakaan rahassa. Niinpä viime viikolla olin yhteydessä erääseen käsityöläiseen, jonka kanssa sitten soiteltiin muutamat tarkentavat puhelut perään ja hups olinkin tilannut kotiini häkin Saaliilleni. Aluksi häkin piti olla yllätys, joo pidän yllätyksistä, mutta minä en häkissä aikaani vietä, niin halusin kuulla Saaliin mielipiteen esteettisistä asioista. Saalis kauhistui hinnasta, mutta ihastui ajatukseen ja mahdollisuuksiin. Minä selitin hänelle, että tämä hankinta ei ole sellainen mistä pitäisi jäädä jollain tavalla velkaa, ei edes henkisesti. Minä haluan tätä ja minä voin sellaisen kotiini hankkia halutessani. Sitä paitsi se sopii mainiosti tuohon voimistelupukin viereen.

- Mutta saatko sinäkin siitä jotain?   

- Vaikka kuinka. Voin vaikka siirtää sen olohuoneen pöydäksi, laittaa sinut sinne sisään ja kutsua Setäkaverin katsomaan kuinka kuuma olet.

- En kyllä usko että kehtaisin

- Minä tiedän että HALUAT

----

PS. Toimitusaika häkille on n. 2kk. Suunnitelmiemme pohjana käytimme tätä, joskin uskon että omastamme tulee vielä hienompi.

Turvallisen tilan valtadynamiikka

Me usein vaadimme lähimmäisiltämme enemmän kuin itseltämme. On paljon helpompi osoittaa sormella itsestä poispäin kuin kurkata peiliin. Ärsyttävintä peilin kanssa keskustelussa on se, että vaikka peilikuva kuinka selkeästi kertoisi mitä kannattaisi omassa käytöksessä kehittää, niin sen pysyvän muutoksen saavuttaminen on todella vaikeaa. Tästä syystä oma dunkkaripsykologini pohtii, että liian usein valtasuhteissa toivomme tai vaadimme toiselta asioita, joilla paikkaamme omia epävarmuuksiani. 

Olen pitänyt pienenä huvina seurata Jodelin #kinkyseuraa kanavaa. Tämä deittipaikka hukkuu ilmoituksiin, missä etsitään "pissaamaan päälleni", "naista squirttaamaan",  "valtiatarta jota palvella", tai omaan korvaani pahiten särähtävä "valmiiksi alistuva nainen". Ja kyllä ymmärrän että anonyymissa deittipalvelussa on vaan kiva heitellä asioita ilmaan toivoen että lottokupongin sijaan kävisikin flaksi Jodelissa. Kinkydeittimarkkinoita tovin koluttuani, alan enemmän ja enemmän kääntymään ajatukseen että sielläkin turhan usein kuvittelemme ansaitsevamme enemmän kuin mitä olemme valmiita antamaan tai rakentamaan.p

Minulla on ajatus, että valtasuhde deittailussa edellä kertomani korostuu entisestään. Minusta tuntuu että usealle D-ihmisellä on kovin selkeä ajatus millainen sopivan subin pitäisi olla. Mielessä saattaa olla kivoja termejä kuten, valmiiksi alistuva, vähän masokisti, palveluhaluinen, omistautuva jne. Lisäksi koen, että turhan usein jo tutustumisvaiheessa monella d-ihmisellä on oma ego, asenne tai vaan helppous mielessä. Voisiko parempaan lopputulokseen tai suhteeseen päästä kehittämällä itseään eikä haukkumalla subineitosia? 

Olen viime aikoina miettinyt paljon turvallisuutta ja mielessäni on usein pyörinyt termi "turvallinen tila". Haluan korostaa, etten tiedä virallista turvallisen tilan määritelmää, enkä aio sitä nytkään googlata, vaan kirjoitan aiheesta ainoastaan liittyen puhtaasti omiin kokemuksiini ja aatoksiini. Olen varmasti tässä blogissakin paasannut useasti kommunikaation nimeen ja väittänyt sen olevan toimivan valtasuhteen kulmakivi. Kyllä se varmasti sitä onkin, mutta alan yhä enemmän kallistua ajatukseen että "turvallinen tilan" valtadynamiikan sisällä on liima ja rakennusaine mikä saa aikaan ihmeitä. Joskus tällainen ihme voi olla se, että vahingossa molempien osapuolten toivomuslista sulautuu vahingossa yhteen.

En väitä olevani turvallisen tilan valtadynamiikan guru, mutta jonkinsortin oppilas kuitenkin. Huomaan että asia kiehtoo minua kokoajan enemmän ja enemmän ja yritän päästellä pohdintojani ja omia kokemuksiani ulos mahdollisimman nöyrästi. Omasta mielestäni moni alistuva haluaa ja toivoo kuitenkin hyvin yksinkertaisia asioita. He haluavat olla arvostettuja, he haluavat että heitä kuunnellaan, he janoavat huomiotasi (voit korvata edellisen sanan monella korvikkeelle) ja ennen kaikkea he haluavat olla kanssasi turvassa. He eivät halua pelätä sinua koskaan, PISTE. He eivät halua pelätä reaktiotasi, eivät sanojasi eivätkä varsinkaan sitä että he eivät tulisi kuulluksi. He tarvitsevat varmuuden että sinä olet heidän kallionsa. Voin vannoa, että siinä vaiheessa kun alistuvasi kokee sinun olevan yhtä kuin turvallinen tila, saat häneltä juuri ne kaikki asiat mitä listallasi lukee. Mikä parasta, hän haluaa antaa ne sinulle koska olet sen kaiken arvoinen. Omassa maailmassani haluan ajatella power exchangen näyttäytyvän näin. 

Turvaa ei rakenneta käskemällä tai sanoilla vaan ainoastaan teoilla. Äärimmäisen tärkeää on, että sanat ja teot kulkevat käsikädessä. Kaikki epämääräisyys kommunikaatiossa ja käytöksessä aiheuttavat epävarmuutta, jonka poistamisen koen olevan D.lle kunnia-asia. Johdonmukaisuus luo turvallisuutta, se mitä puhut tänään, pitää olla totta myös huomenna. Kaikki me teemme kuitenkin virheitä ja siinä missä vaadimme subilta hyvää käytöstä on reilua elää niin kuin opettaa. Yksi suurimmista tekijöistä turvallisuutta luodessa on myöntää virheensä. Pahinta mitä voit tehdä virheesi kanssa on piiloutua oman egosi tai D-hahmosi taakse, kun vaihtoehtona on näyttää että välität ja haluat korjata virheesi. 

Kuitenkin on hyvä muistaa, että turvallinen tila valtasuhteissa pitää toimia molempiin suuntiin. Kaikki samat ajatukset mitä kirjoitin edellisissä kappaleissa pätevät myös alistuviin. En keksi juurikaan turhauttavampaa tilannetta kuin yhdessä luotu sääntö, mikä on jopa tehty tukemaan yhteistä dynamiikka, onkin yht'äkkiä keskustelematta mitätön sopimus. Ikävä kyllä jos kohdallani käy näin, niin se sopimus päättyy siihen hetkeen. Jos haluaisin yrittää antaa alistuville vinkin omasta näkökulmastani, niin toivoisin, että ei olisi olemassa asiaa mitä ei voisi sanoa minulle ääneen. Minun turvallinen tilani hajoaa, jos en voi luottaa toimivaan kommunikaatioon. 

 

Miljoona kiitosta!

Kiitos! Kiitos sinulle! Vähän yli kymmenen vuotta sitten aloitin tämän blogin. Blogin kirjoittaminen oli pitkään ollut haaveenani, mutta sopivaa hetkeä tai teemaa ei ollut elämässäni. Tästäkin huolimatta olen kirjoittanut hetken toistakin blogia ennen kuin aloitin tämän, mutta se jäi alkutaipalelleen, onneksi. 

Nyt 10 vuotta myöhemmin ajattelin tehdä pienen katsauksen taaksepäin ja toisen eteenpäin. Kun aloitin tämän blogin, olin jo hetken ollut bdsm-maailmassa ja kevyesti myös skenessämme. Olin kuitenkin vitivalkoinen hiutale, mitä koen vieläkin välillä olevani, mutta intoni oli kova. Olin tilannut ebay.sta muutamia kehuttuja valtasuhde kirjoja ja ostanut jäsenyyden yhdeltä ulkomaalaiselta valtasuhde-foorumilta, missä käytöstavat, säännöt, keskustelu ja yhdessä oppiminen olivat kulmakiviä. Kaikki tämä johti pikkuhiljaa siihen, että aloin nähdä itseäni, seksuaalisuuttani ja ympäristöäni totaalisen eri tavalla kuin ennen. 

Hieman tätä aikaisemmin olin ottanut ensi askeliani skeneen. Olin löytänyt huikeita ihmisiä ja ystäviä Turun Baletista ja lisäksi enenemässä määrin otin osaa keskusteluihin myös Turun ulkopuolella. Vaikka BDSM-yhdistys maailmassa henkinen kotini löytyikin Turusta, niin nettimaailmassa sitä en löytänyt. Huolimatta synnynnäisestä tarpeestani kyseenalaistaa asioita, koin että nettiyhteisömme tai ehkäpä yleisemmin skenemme ei jakanut usein samaa ajatusmaailmaa tai arvomaailmaa kuin minä. Tämä oli syy miksi aloitin bloggaamisen.

En iki päivänä uskonut 10v sitten, että kirjoittaisin vielä tänään tänne. Minulla ei ollut suuria haaveita tai odotuksia. Halusin lähinnä pitää itsestäni huolta ja päästellä tarinaani ulos ja toivoa että se koskettaa jotakuta ja vielä parempaa jos joku löytäisi tarinoistani itselleen puuttuvan palasen. Ehkäpä edellisestä syystä olen jaksanutkin kirjoittaa näinkin kauan, sillä palaute näinä vuosina on ollut 99.9% rakentavaa ja kaunista. 

10v sitten näin skenemme ja keskustelumme hyvin fyysisenä. Itselleni valtasuhteilu näyttäytyy niin vahvana henkisenä molemminpuolisena matkana, että koin olevani skenessä hukassa. Löysin silloin todella vähän kaikupohjaa tai keskustelukavereita, joten ajattelin että kaltaisiani on pakko olla muitakin piilossa. Niinpä halusin kertoa omaa tarinaani.

Vaikka puhun arvomaailmani tai ajatusteni erilaisuudesta, en silti halua yhtään väittää että oma tapani olisi yhtään sen parempi kuin kenenkään muun. Olen ainoastaan halunnut saada ääneni kuuluville sitä tarvitseville ja tämä on ollut kanavani. 

Kiitos kun olet lukenut näitä tarinoita. Haluan sanoa miljoona kertaa kiitos, sillä blogin statistiikka kertoo, että tätä on luettu tähän mennessä 997513 kertaa. Todelliselle bloggaajalle tuo ei olisi luku eikä mikään, mutta olen iloinen onnistumisestani. En tiedä miten kiittää muuta kuin sanoin, joten haastan sinut rakas lukijani. Kysy minulta jotain? Jos kysymyksesi liittyy valta-suhteiluun ja olet esittänyt kysymyksesi rakentavasti, saat 100% varmuudella vastauksen. Jos haluat kysyä jotain muuta, niin voit silti yrittää onneasi. Jos haluat kysyä meilitse, niin lähetä se osoitteeseen: molinays@gmail.com. Jos haluat kysyä anonyymisti, niin kommentoi kysymyksesi tähän ketjuun mikä pitäisi onnistua myös anonyymisti. 

Kiitos!

Intiimi kuittaus kiimassa

Tykkään puskea rajoja, sekä omiani että leluni. Olen varsin tarkka havannoija sekä sisältä että ulkoapäin ja intuiitioni on tarkin mittarini. Olen tottunut siihen että vaistoni ja intuiitioni kertovat minulle tarkkaan sopivat askelmerkit ja ne ovat olleet hyvin harvoin väärässä. Niinpä mahdollisimman usein haluankin elää hetkessä ja usein päätökseni tulevat nopeasti ja perustuvat siihen mikä juuri sillä hetkellä tuntuu parhaalta. Koen myös näkeväni elämässäni tilaisuuksia siellä minne monen muiden katseet eivät yllä tai sitten ne ovat vaan tilaisuuksia mitkä sopivat juuri minulle.

Kuitenkaan rajoja ei oikein voi ylittää ennen kuin ne on luotu. Tähän liittyen annoin lelulleni tovi sitten kirjoitustehtävän, jonka aihe oli: "Miten haluaisin valtasuhteen näkyvän elämässäni / arjessani". Kuten aina tämän tapaisissa tehtävissä aika ei ole minulle määrittävä tekijä vaan sisältö ja niinpä leluni sai itse päättää kauanko tämän tekstin tekemiseen hän tarvitsee aikaa. Tästä huolimatta kävi niin, että leluni ei saanut tekstiä aikaiseksi määräaikaan mennessä.

Meillä ei ole vielä ollut useita mahdollisuuksia käydä yhdessä kinkybileissä. Ne kerrat kun olemme bileisiin päässeet ovat kuitenkin olleet kovin intensiivisiä. Minulle bileet parhaimmillaan näyttäytyvät paikkoina, joissa rajoja on helppo venytellä. Julkisuus, stimuloiva ympäristö ja hyvät laitteet tuovat usein mukanaan kivan mausteen, joka vaan helposti puskee minua eteenpäin. Olen myös ollut huomaavani, vaikka leluni tätä tuskin ääneen myöntäisi, että bileiden ilmassa on varmaan jotain, mikä tekee hänet entistä kiimaisemmaksi ja halukkaammaksi kokea uusia asioita.

Olimme istuneet vasta tovin Sweet Surrender -bileissä, kun silmiini osui upea valurautainen matalahko häkki. Komensin leluani katsomaan samaan suuntaan samalla kommentoiden, että mikä ihana paikka tuo onkaan lelulleni. Nähtyään häkin, lelun suusta pääsi spontaani "eikä!", mutta hänen silmänsä kertoivat ihan muuta. Hetken päästä suuntasimme häkin viereen, aukaisin sen oven ja käskin leluni konttaamaan sinne sisään. Jotain primääristä nousi hänestä pintaan samalla hetkellä ja se oli nähtävissä ulkopuoleltakin. Jokaisella konttausaskeleella lelu muuttui enemmän ja enemmän poissaolevaksi ja veltoksi. Lopulta hän valahti silmät kiinni, kiimasta kiemurrellen pitkin häkin reunoja. Minä istahdin häkin oven eteen ja aloitimme keskustelun siitä miten tärkeää on pitää kiinni sovituista tehtävien aikarajoista. Keskustelu ei tuntunut etenevän mihinkään, sillä leluni yritti koko ajan saada käteni joko hänen kaulalleen tai jalkojenväliin, jonne kyllä saatoin hetkeksi ne myös viedä vain ottaakseni ne pian häkin ulkopuolelle. "Minähän olen kiltti!" huudahdukset tulvivat ulos häkistä, mutta en ottanut niitä kuuleviin korviini. Vein välillä käteni uudestaan hänen kaulalleen ja hänen jalkojen väliin vetääkseni ne taas pois ja jättäen leluni kiemurtelemaan häkkiin. Huomasin jopa pienen kiukun kasvavan häkin sisällä, mikä on aina tervetullutta vaikkakin aika huonosti siedän mitään topping for bottom yrityksiä. Nousin seisomaan, avasin häkin oven ja aloin tökkimään maiharin kärjelläni ensin leluni kylkiä ja rintoja. Lopuksi "astuin" maiharillani leluni posken päälle painaen hänet häkin pohjaa vasten. Jotain upean maagista tapahtui, lelu hävisi totaalisesti jonnekin ja hänen raajansa rimpuilivat pitkin häkin seiniä. 

- Tiedätkö leluni että jos nyt käskisin laukeaisit pitkin häkin reunoja?

Leluni silmin:

Tiedän tai tiedostan että tykkään välillä hurjistakin jutuista ja kovemmasta valta-asetelmasta. Minulle se siis tarkoittaa tiukempaa asetelmaa tai ehkä ulospäin jopa nöyryyttävämpää otetta.

Minulle häkissä oleminen ja se meidän juttu siinä oli juuri sitä.

Jollaintavalla se meni jopa yli pääni sisällä koska muistan että siinä kun pidit jalkaasi päälläni en oikein osannut enää hallita itseäni. Vähän kuin olisi katsonut tilannetta sivusta käsin tai ikään kuin keho vain otti itsensä valtaan. Pelottavaa ehkä jollain mittapuulla mutta kuitenkin äärimmäisen nautittavaa ja vapauttavaa.

En oikein osannut niitä tunteita heti käsitellä, mutta yhtäkaikki minulla on aina hyvin luottavainen olo tällaisessakin leikissä vaikka se saattaa näyttää rajulta ulospäin.

Jatkoin maiharileikkiäni vielä tovin. Välillä käyden keskustelua siitä miten tärkeää on pitää kiinni sovituista tehtävistä ja lupauksista, sillä ne luovat pohjan koko suhteelle. Välillä viestini meni kuuroille korville ja niinpä jouduin taputtelemaan leluni poskille, jotta hän sai takaisin silmäkontaktini. Lopulta edessäni oli hyvin nöyrtynyt ja alistunut lelu, joka varmasti ymmärsi viestini tärkeyden. Laitoin hänet takaisin häkin lattialle ja painoin maiharillani hänet lattiaa vasten. Samalla hetkellä ystävä pariskuntamme tulivat kuin tilauksesta paikalle. 

- Haluatteko nähdä miten ehdollistetut orgasmit toimivat?  

Sain vastaukseksi kaksi nyökkäystä penkiltä. Taputtelin leluni poskia ja käskin hänen katsoa minua silmiin. Hän sai vaivoin silmänsä auki. Painoin käteni hänen kaulalleen ja käskin hänen katsoa silmiini. 

- En pysty

- Kyllä pystyt!

Laitoin toisen käteni leluni jalkojenväliin, toisen painaessa hänet tiukasti kaulasta häkin lattiaa vasten. Laskin ripeästi yhdestä viiteen ja lopetettuani irrotin molemmat kädet nopeasti ja istahdin häkin oven eteen. Siinä yhdessä katsoimme häkissä laukeavaa leluani.

Edellä kerrotun jälkeen siirryimme varsin nopeasti hotellille ja päädyimme kuumaan suihkuun missä käytin leluni suuta rajusti. Lopulta hänen maatessa rättiväsyneenä suihkun lattialla virtsasin hänen päällensä. Tämän jälkeen pesin hänet hellästi. Kannoin hänet sänkyymme missä kuivasin hänet huolella ja hellästi sekä peittelin hänet lopulta lämpimästi nukkumaan. 

Leluni silmin:

Minä koen kaiken sellaisen mitä meillä oli bileissä ja jälkeenpäin hotellissa ja suihkussa pään nollauksena ja oman paikkani vahvistamisena. Se tekee mielelleni hyvää, se on kuin jonkinlaista mielen terapiaa ja avaa toki niitä blokkeja lisää.

Minussa on sellainen puoli joka välillä janoaa sitä että saa ja voi alistua ja väliin sellainen primal puoli joka tykkää kovasti fyysisestä kosketuksesta, unohtamatta kuitenkaan sitä henkistä puolta ja minusta meillä oli melko kattavasti nämä kaikki ainekset siellä bileissä ja hotellissa.

Minun on pitänyt miettiä mitä esim minulle merkitsee tai miltä tuntuu kun päälleni virtsataan. On jännä huomata että sen voi nähdä kahdella eri tavalla. Joko täysin nöyryyttävänä, jolloin se saa päässäni lievästi negatiivisen sävyn ja se tehdään ikään kuin nöyryytysmielessä.

Tai ikään kuin jopa arvostavana eleenä olla tai kuulua toiselle, jolloin se muuttuu mielessäni heti kiihottavaksi ja jollaintapaa hyvin intiimiksi tapahtumaksi.

Lelun kanssa German Fetish Ball -tapahtumassa

German Fetish Ball- tapahtuma järjestettiin taasen koronan helpotettua kuristusotettaan. Heti kun alkuvuodesta tapahtuma varmistui päätimme lähteä matkaan ja ostimme liput kaksiin bileisiin. Suurin innostuksen me kohdistui Sweet Surrender bileisiin, joita markkinoitiin vahvasti D/s-henkisenä tapahtumana, mutta ostimme liput myös päätapahtumaan tarkoituksenamme mennä fiilistelemään (kumi)pukuloistoa.

Lähdimme reissuun jo keskiviikkona, sillä suunnittelimme käyvämme läpi muutamia kinkykauppoja ja lisäksi nauttia sekä marsipaanista, hyvästä sushista sekä tietenkin snitzeleistä. Hotellivaraukseemme kuului ilmainen kuljetus lentoasemalta ja lähestyessämme hotellia kuskimme osoitti meille KitKat clubia leikkisästi ja kun kerroin että tuonnehan me menemme hän tiukkaan sävyyn ohjeisti että se ei ole meidän paikkamme. Kuulin hymähtelyä takapenkiltä.

Berliinissä on paljon mainioita (kinky)kauppoja joista löytyy jokaiselle jotakin. Alkuviikon aikana kävimme useammassa kumivaatteita myyvistä liikkeistä esim.  Savage Wear ja Demask Berlin , joissa käytännössä kaikissa oli myös ateljee. Yllättäen myynnissä oli paljon valmiita kumiasusteita ja mittatilauksena olisi varmasti saanut vaikka mitä. Kumpikaan meistä ei kuitenkaan ole kumi-ihmisiä, vaikka totesinkin useaan kertaan kuinka kuumalta leluni mittatilaustyönä tehdyssä kumimekossa näyttäisikään. Sen verran vahva olin toteamuksessani että selkeästi asia lämmitti myös lelua ja uskompa että lähitulevaisuudessa saan ihailuni lävitse.

Etukäteen kysellessämme kauppasuosituksia jokainen mainitsi liikkeen Hautnah. Tämä oli toki käynnin arvoinen, mutta vaatetus oli ehkäpä meidän makuun liian fetissi- ja vinyylimäistä. Hintataso liikkeessä oli mielestäni myös aavistuksen kova, mutta toisaalta kaipa vaatteet olivat hyvin uniikkeja. Hauskana yksityiskohtana liikkeen vierestä löytyy koirien merkkivaatteita ja -pantoja myyvä liike Koko von Knebel, mistä löytyi kyllä koko reissun päheimmät ja söpöimmät pannat.

Rahani olin kuitenkin säästänyt McHurttiin, joka oli vaihtanut osoitetta viime käyntini jälkeen ja nyt sijaitsi todella helppojen yhteyksien päässä. Hauskasti heillä ei ole vieläkään näyteikkunaa ja ohi kävelee jollei ole tarkkana. McHurt on ollut paras välinekauppa omiin tarkoituksiini ja se ei pettänyt tälläkään kertaa. Tuotteet olivat kautta linjan laadukkaita ja asiakaspalvelu oli loistavaa. Innostuin shoppailemaan melko paljon ja asioita joita en edes kuvitellut hankkivani, mutta kiilto leluni silmissä sai minut uusiin aatoksiin. Isoimpaan ostokseeni tarvimme myyjän apua, jotta sopiva koko ja ajatus löytyi ja arvostan yli kaiken tapaa jolla myyjä otti tilanteen haltuun. Olimme leluni kanssa uuden edessä ja myyjä tosi korrektisti aina kysyi saako auttaa ja koskea ennenkuin eteni pyynnöissämme. Ehkäpä joskus myöhemmissä postauksissa kerron tarkemmin mihin matkabudjettini hupeni.

Perjantaina oli vuorossa Sweet Surrender bileet, joihin olimme toivomme ja intomme pitkälti laittaneet. Minä vahvasti senkin takia, että lelu oli unohtanut yhden yhteisen tehtävämme oman osuuden ja olin sanonut kuittaavani sen julkisesti näissä bileissä. Pakko kuitenkin sanoa että bileet olivat bileinä pettymys. Sinällään tila oli hyvä ja paikalla oli paljon kivoja laitteita, mutta pari asiaa häiritsi kovasti. Menimme bileisiin ystäväparin kanssa, joille bileet olivat ensimmäiset. Ovella dresscode tarkastaja oli mielestäni tyly ja passitti ystävämme vaihtamaan/vähentämään asuaan kolme kertaa. Sinällään ymmärrän tiukan dresscoden, mutta kun se tuntui olevan tosi valikoivaa ja värisyrjivää. Jos päällä oli pelkästään mustaa niin tuntui pääsevän sisälle kumiasuista nyt puhumattakaan. Paikalla oli loppuillasta useampi yksinäinen bilettäjä mustissa nahkashortseissa ja nuhjuisessa mustassa t-paidassa. Mutta silti varmaankin maassa maan tavalla. Lisäksi bileet eivät olleet osallistujamäärässä kovin iso menestys ja ainakin poistuessamme pikkutunneilla hotellille arvioisin että paikalle olisi hyvin mahtunut ainakin kolminkertainen määrä bilettäjiä.

Huolimatta nilityksestäni minulla ja lelulla oli huikea yö, mikä jatkui vielä hotellilla enkä vielä tiedä

miten osaan iltamme pukea sitä arvostavalle tavalla sanoiksi. Lupaan kuitenkin myöhemmin yrittää. Huolimatta tylsästä sisääntulosta, ystävämmekin pääsivät kivasti nauttimaan toisistaan julkisesti.

Lauantaina olisi ollut tarjolla viikon päätapahtuma, johon meillä oli hankittuna varsin kalliit liput. Kuitenkin bileaamuna olimme vieläkin varsin tiloissa ja väsyneinä edellisestä yöstä ja päätimme yhdessä tuumin vaihtaa bileet hyvään ruokaan. Postasin bileiden fb-ryhmään myyväni liput pienellä alehinnalla ja liput menivät onnekkaalle tanskalaisparille. 

Yhteisenä reissuna täysin kympin matka, varsinkin kun meillä on aika harvakseen mahdollisuuksia viettää pidempiä aikoja yhdessä. Menemmekö ulkomaille bileisiin uudestaan? Varmasti, mutta emme Berliinin bileisiin vaan seuraavaksi matkaamme jonnekin missä valtasuhteiden monimuotoisuus näkyy vahvemmin.

Kuvat McHurtista.

Orgasmi aitiopaikalta

Vaikka näennäisesti voisi kuvitella leluni olevan varsin rauhallinen pakkaus, mitä hän onkin arjessamme, mutta sängyssä hänestä kuoriutuu melkoinen willikissa. Hän rimpuilee, raapii, puree tyynyä, ryömii, kierii, yrittää ohjailla ja kastelee futonini kerta toisensa jälkeen. Parasta tässä aktiivisuudessa on se, että hän ei muista tästä toiminnastaan juuri mitään jälkikäteen, mutta hänen lihaksensa tosin muistuttavat tästä viimeistään aamulla. Joku voisi kuvitella, että moinen käytös voisi olla kiva kitkeä pois, mutta rakastan tätä kaikkea. Muutaman kerran tosin hänen nyrkkinsä on eksynyt penikseni ympärille suunnilleen samalla hetkellä kun leluni on lauennut ja olen pienessä paniikissa joutunut vääntämään hänen nyrkkinsä auki varsin ripeästi. 

Joskus kuitenkin on kiva työstää leluani ihan rauhassa ja joko kiinnittää hänet tiukasti tai sitten vaan muuten rajoittaa liikkumista kevyemmin. Tässä yhtenä iltana arkisessa tilanteessa leluni halasi itseään tai ainakin se minulta näytti tältä. Tässä hetkessä jokin mielessäni napsahti, niin kuin usein tällaisissa tilanteissa saattaa käydä ja hetkeä myöhemmin hänellä olikin rannekahleet, kädet vedettynä tiukasti vartalon yli etupuolelta tiukkaan halaukseen ja olin kiinnittänyt kahleet tiukasti hänen selkänsä takaa narun kanssa. Talutin hänet futonille ja tuuppasin hänet mahalleen. Työnsin ison lieriötyynyn hänen lantionsa alle, jotta hänen takapuolena olisi kivasti esillä ja revin housut hänen päältään. 

Minulle valtadynamiikka perustuu paljon tilanne- ja tunneälyn varaan. Minusta meillä kaikilla on paljon kiihottavia asioita, joista haaveilemme, mutta jokin blokki päässämme estää sen toteuttamista tai jopa siitä puhumisen. Minusta toimivalla valtasuhteella on mitä parhain pohja purkaa tällaisia blokkeja ja jopa lopulta murtaa ne, jolloin kokonaisuus voi muuttua entistä nautinnollisemmiksi. 

Istuin lelun jalkojen päällä kämmenet hänen pakaroillaan ja tokaisin jotain seuraavaa. Nyt minulla on hyvä hetki tutkia sinua peppuasi. Huolimatta siitä, että lelun peppu on kyllä välillä kovassakin käytössä, niin hänelle ajatus siitä että katselen ja "tutkin" sitä, on kerrassaan sietämätön. Mutta lelu on luotu käytettäväksi ja jopa sietämätön asia voi kiihottaa lisää. Niinpä levittäessäni hänen pakaroitaan alkoi taas se julmettu rimpuilu ja neuvottelu aiheesta. Tällä kertaa tosin hänen neuvotteluvaltit olivat melko vähissä sillä hänen kädet olivat tiukasti kiinni ja olin jo valmiiksi fyysisesti niskan päällä. "Ei, ei, ei, ei noin voi tehdä!", allani rimpuileva lelu kuvitteli saavasi tahtonsa läpi. Levitin hänet pakarat auki ja sanoin "Nyt kuule tuijotan suoraan sinun peppureikääsi ja se tuijottaa minua takaisin". Rimpuilu ja neuvottelu jatkui entistä kovempana.

Hetkeä myöhemmin kyllästyin neuvottelun desibeleihin ja tukin lelun suun pallogägillä. Voi kuinka  kuolalla voikin olla rauhoittava vaikutus ja pian vastustelut alkoivat keventyä eikä aikaakaan kun allani oli täysin muovailtava lelu. Asettelin anaalikoukun lelun sisään, jonka jälkeen allani olikin omassa subtilassaan leijaileva kiimainen nainen. Leikittelin koukun kanssa ja annoin kiiman kasvaa. Otin sormeni avuksi ja täytin hänen toisenkin reikänsä. Hänen vartalonsa ja elekielensä kertoi suunnattomasta kiimasta. Hetkeä myöhemmin työnsin penikseni hänen sisäänsä samalla leikkien koukun kanssa. Kuulin pallon takaa aneluja orgasmista, mutta mielessäni olikin jotain muuta. Nautiskelin tovin lelustani, kunnes aloin laskea hänellä hyvin hitaasti. Lelu yritti pallon läpi viestittää, ettei pystyisi pidättelemään, mutta näihin neuvotteluihin en usko. Hänen orgasminsa ovat Minun. Niinpä tyydyttelin itseäni hitaasti eteenpäin ja päästyäni numero neljään, oli lelu jo tapansa mukaan ajanut itsensä täysin odottavaan tilaan. Irtaannuin hänestä nopeasti ja sanoin että "Ei vielä!".

Lelu aloitti itkupotkuraivarinsa, jota säestettiin huudoin "Ei ei ei!! Noin ei saa tehdä!! Miksiiiiiii!!!". Kysyin rauhallisella äänellä kumpi meistä hänen orgasmeistaan päättää, mutta vastaus oli epämääräistä ei-muminaa. Istahdin uudestaan lelun jalkojen päälle ja aloin läpsia lujaa hänen pakaroitaan samalla muistuttaen kumpi näistä orgasmeista päättää. 

Hieman myöhemmin työnnyin uudestaan leluuni. Toinen käteni painoi hänet niskasta vahvasti patjaa vasten ja toinen käteni leikitteli koukun kanssa. Pian olimme taas kiiman kieputtimessa. Aloin uudestaan laskea lelulleni, mutta tällä kertaa vielä hitaammin jos mahdollista, kuitenkin koko ajan leikkien koukun kanssa. Päästyäni neljään irtaannuin lelusta kokonaan, pitäen kiinni ainoastaan koukusta. Lopulta päästin irti koukusta ja nousin seisomaan sängyn viereen ja sanoin "Viisi". Leluni laukesi "yksin" kiemurrellen edessäni. Koin etuoikeutetuksi itseni kun voin kokea jotain tällaista. 

 

Brutaalia 🧡

Saatan huomata ja huomioida ihmisissä mitä merkillisimpiä asioita. Tällainen asia voi olla vaikka ryhti, (erikoinen) tyyli, (tunne)äly, käytöstavat, hyvä peppu, ryhti tai moni muu asia, mutta se ei ole koskaan ollut suu, enkä usko että tuleekaan olemaan. En muista koskaan sanoneeni tai pohtineeni, että olipas hänellä kaunis suu. Semisti huvittavaksi asian tekee se, että jos vaikka huulet ovat punatut se usein jopa huonontaa asiaa pääkopassani, Jos minun maailmassani suulla esteettisesti ei ole  juurikaan merkitystä, niin kinkyily mielessä kyllä on ja siellähän suu voi kyllä olla hyvä ja jopa taivaallinen.

Pidän siitä, että koskettelen toista suullani. Suuseksi antavana osapuolena on yksi elämäni suurimmista nautinnoista ja vastaanottajanikin se on varsin nautinnollista. Kuitenkin suuseksi ottajana lienee parasta mitä suulle voi tehdä. Pidän erittäin paljon siitä kun käytän lelun suuta kuten hänen pillua, eli käytännössä miten haluan. Mitä syvemmälle suuhun ja kurkkuun uppoudun sitä enemmän dynamiikka kutittelee takaraivossani. Mehukkaimpia skenaarioita ovat tilanteet missä lelun pää roikkuu hieman sängyn reunan yli, jolloin syvälle hänen kurkkuunsa on erityisen helppo tunkeutua. Minulla on tiukka ote lelun ranteista ja penikseni uppoaa niin syvälle lelun kurkkuun kuin on mahdollista. Lelun halukas suu haluaa penikseni hänen kurkkuunsa ja minä pidän huolen siitä että se myös siellä pysyy. En tiedä juurikaan nautinnollisempaa tilannetta kun allani rimpuileva lelu, joka on syvällä suustaan kiinni minussa. Tällaisessa tilanteessa saatan mielessäni laskea hitaasti kymmeneen, jonka jälkeen irtaannun nopeasti lelustani pitäen kiinni kuitenkin hänen ranteistaan. Lelu vetää happea, yökkii, kuolaa ja nauttii. Muutaman hengenvedon jälkeen, painaudun uudestaan häneen ja mieleni kehrää.

Joku aika sitten, olimme edellä kuvatussa tilanteessa. Pidin lelusta lujasti kiinni samalla kun olin painautuneena niin syvälle hänen kurkkuunsa kuin mahdollista. Se kiima, nautinto ja dynamiikka mikä kellui ympärillämme sai minut todella kiihottaneeseen tilaan ja koin että voisin laueta siinä staattisessa tilassa ainoastaan painautuneena syvälle hänen kurkkuunsa. Lelun rimpuilu allani teki tilanteesta entisestään kiihottavamman. Säikähdin kuitenkin itse vähän tilannetta ja niinpä se jäi siltä osin toteuttamatta. 

Keskustelimme asiasta jälkikäteen ja kerroin kaiken edellä kirjoittamani lelulleni ja hän kertoi tilanteen olleen hänelle äärimmäisen kiihottava ja taisinpa lukea hänen rivien välistä pienen pettymyksen että en ollut vienyt tilannetta loppuun asti. 

Niinpä muutama ilta sitten olimme uuden äärellä vielä siitä tietämättä mitään. Olimme leikkineet jo tovin kunnes kuiskasin leluni korvaan, että hän saisi laueta vielä kerran, jonka jälkeen minä laukean hänen suuhunsa. Tällaiset sanat ovat bensaa leluni kiimaan ja se mielihyvä tulevasta herkusta sai hänet kiemurtelemaan kiihkosta. Niinpä annoin lelun laueta vielä kerran ja siirryin lähellä hänen suutaan ja aloin käyttämään sitä. Lelu sulki silmänsä ja voihki nautinnosta, sillä hän rakastaa kun hänen suutaan käytetään. Lopulta kun orgasmini tuli siirryin hajareisin leluni päälle ja painoin penikseni niin syvälle hänen kurkkunsa kuin se oli mahdollista ja annoin sen sykkiä siellä. Muistan huutaneeni ja murisseeni suuresta nautinnosta. Tilanne oli äärimäisen kiihottava sekä omasta nautinnostani käsin, että leluni, joka myös voihki nautinnosta, kiimasta, hapenpuutteesta ja siitä pitkäaikaisesta toiveestaan mikä para'aikaa toteutui. Olisin halunnut jäädä nautintooni kiinni, mutta irtaannuin lelustani ja hän veti happea ja alkoi huutamaan nautinnosta. 

Myöhemmin kävimme uutta tilannetta läpi ja kerroin vähän säikähtäneeni tilannetta. Lelu ihmetteli mitä säikähdin ja kerroin että tilanne oli minusta kaikesta nautinnosta huolimatta melkoisen brutaalia. Lelu vastasi viestini: Brutaalia 🧡.

bOObsienergiaa

Minulla on fetissi naisten rintoihin. Tämän lisäksi minulla on kasapäin mielitekoja liittyen kinkyyteeni ja seksuaalisuuteni, mutta yksikään näistä ei näyttäydy minulle lähellekään niin vahvasti kuin rinnat. Minun maailmassani rintoja ei saa edes kutsua tisseiksi, sillä minusta t-sana ei yksinkertaisesti tee kunniaa näin kauniille asialle. Ystäväpiirissäni tälle nimeämisasialleni aina aluksi naureskellaan, mutta yleensä varsin nopeasti heille käy selväksi että pyhän asian kanssa ei saa vitsailla. ;-)

Miten tämä fetissini minulle näyttäytyy? Ehkäpä yksi mielenkiintoisimmista esiintymistavoista liittyy mielikuvitukseeni. Minulla on hurjan vilkas ja villi mielikuvitus. Pääni sisällä minun on aina ollut äärimmäisen helppoa rakentaa mielenmaisemia, tarinaketjua, mielikuvia, (kinky)fantasioita jne. Jos haluaisin tässä ja nyt, kahvilassa kirjoittaessani, uppoutua johonkin muistooni tai jopa fantasiaani, niin siihen riittäisi muutama sekunti ja silmien sulkeminen. Mielenkiintoiseksi, ainakin omasta mielestäni, tämän asian tekee se, että vaikka fantasiani uisivat kuinka syvällä toisen sisässä, kevyessä piiskauksessa tai vaikka henkisessä kontrollissa, niin näissä fantasioissani on aina mukana rinnat. Minulle ei ole olemassa valtadynamiikka, mihin ei liittyisi vahvasti rinnat.

Tässä yhteydessä voisi joku kysyä, voiko alistuva olla minulle siis puhdas rintava objekti. Periaatteessa se varmaan voisi olla mahdollista, mutta silloin hänen pitäisi haluta olla juuri sitä. Tavallisesti fetissini näyttäytyy niin, että rinnat saavat minulta paljon huomiota. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että en näkisi ihmistä, mutta omassa päässäni monet asiat tuntuvat paremmilta rintojen kera. Koska minulla on myös valta, niin voin onneksi sitä käyttäessäni suunnitella monet asiat niin että pääsen nauttimaan kaikesta haluamastani. 

Olen ollut todistamassa useita tilanteita, joissa jokin fetissi saattaa buustata tilanteen hetkessä taivaisiin. Minun ja lelun dynamiikassa yksi tällainen on hyvin istuvat nahkahanskat. Paljas käteni lelun kaulalla aiheuttaa selkeän reaktion, mutta jos käteni onkin verhottu nahalla, lelu valuu nopeasti omaan tilaansa. Minussa tapahtuu jotain samanmoista liittyen rintoihin. Jos vaikka minulle annettavassa suuseksissä nöpöttävä nänni koskettaa jalkaani tai vaikka penistäni se aiheuttaa minussa jotain sellaista mielihyvää mihin haluaisin jäädä kiinni ja toivoa ajan pysähtyvän.

Siitä huolimatta, että rintoja kuuluu puristaa, purra, hoitaa, imeä, silitellä, hieroa, öljytä, piiskata ja vaikka läpsiä, niin siihen liittyy paljon muutakin. Minulle rinnat eivät näyttäydy pelkästään kiihottavana asiana vaan myös äärimmäisen esteettisenä. Jos tähän esteettisyyteen liittyy jokin sopiva vaatekappale, mikä ei suinkaan läheskään aina tarkoita rintaliivejä, pyörivät sukkani jaloissa. Nyt uppoudun sektorille, jota itsekään en oikein ymmärrä, sillä esimerkiksi urheilutoppi on minulle useasti todella TOP, kun taas vaikka läpinäkyvät kalliit liivit usein taas ehdottomasti NOU. Sama asia, jos vaikka vertaan uimapukua ja pitsiunelmaa, niin minun valintani olisi uimapuku. Pahinta väärinkäyttöä rinnoille on pukea ne vaatteisiin, missä on varsin vähän kangasta, sillä mielikuvitukselleni pitää jättää tilaa. Toisaalta taas kun kauniit asiat ovat kauniisti piilossa vaatteiden alla, herää mielenkiintoni varmasti. Cleavage on minulle useasti taivas, kunhan se antaa vihjeen jostain kauniista ja kunhan se ei ole tyrkky. Näillä spekseillä on joku joskus yrittänyt ostaa minua miellyttävää alusasua ja käytännössä aina epäonnistunut. Onneksi leluni on tässäkin asiassa ihastuttava poikkeus.

Minusta kaikki, jotka väittävät, että koolla ei olisi väliä asiassa kuin asiassa, niin ainakin vähän valehtelevat. Koolla on toki minullekin väliä, mutta fetissini korreloi kokoa vaan tiettyyn pisteeseen ja suuntaan. Joskus olen jopa hävennyt omaan pinnallisuuttani tässä asiassa, mutta myöhemmin antanut periksi ja hyväksynyt asian niin kuin se kohdallani vaan on. Paljon kokoa enemmän kuitenkin fetissinystyröitäni kutittelee esteettisyys ja naisellisuus.

Koen olevani hyvin etuoikeutettu, kun pääsen toteuttamaan tätä fetissiäni täysillä leluni kanssa. Hän haluaa olla leluni, niin minähän sitten todellakin leikin leluni kanssa kuten haluan. Muistelen suhteemme alussa leluni ihmetelleen, kun hänen rintansa olivat aina mustelmilla, purtuna tai vähintään muksittuna. Minä vaan kohauttelin olkapäitäni ja kerroin sen kuuluvan tähän pakettiin. Kaiken sen iholla tapahtuvan lisäksi, käteni usein hakeutuvat leluni rinnoille arkisissa tilanteissakin. Kun katsomme vaikka tv.tä yhdessä, lelun pää painautuneena syliini, käteni vaeltelevat aina hänen rinnoilleen. Joskus ne jäävät liivien päälle silittelemään ja joskus ne kaivautunet niiden alle. Se on minun tapani kerätä hyvää energiaa. Joskus illalla ennen nukahtamista otan leluni lusikkaan ja painan käteni tiukasti hänen rinnoiltaan.

Käytännössä aina kun lelu on lähdössä omaan kotiinsa, minä kaappaan hänet takaapäin syliini, laitan kämmenet hänen rinnoillensa ja sanon kerääväni hetken positiivista bOObsienergiaa.  

Voiko (fetisseistä) nauttia liikaa?

Yksi upeimmista asioista liittyen kinkyyteen on mahdollisuus, että seuraavan oven takaa avautuu jotain uutta ja upeaa. Tässä yhteydessä metaforani ei viittaa uusiin ihmisiin vaan siihen oivallukseen että elämällä vaistot ja mieli apposen auki voi ikään kuin vahingossa löytää itsestään ja partneristaan uusia kutkuttavia asioita.

Yksi suurimmista kinkeistäni on aina ollut reaktiot. Se tuleeko reaktio ulos orgasmina, kyyneleenä, huutona, nauruna tai vaikka lumoutuneena tuijotuksena on aina ollut kovin toisarvoista. Olen aina ollut myös pohjattoman kiinnostunut ihmisistä ja tämä yhdistettynä edellä kertomaani kinkkiini tuntuu välillä ajavani minut niin syvään päähän että mietin riittääkö happeni. 

Leluni kanssa tällainen pandoran ovi aukesi vahingossa, minun kerran leikkiessä nahkakäsineet kädessä. Nämä käsineet eivät olleet edes kummoiset, kylläkin ihan hyvin istuvat, mutta kirpparilta hankkimani ja varsin perus sellaiset. Kuitenkin se tunne, fiilis ja tuike lelun silmissä sai minut kiinnostumaan ja kokeilemaan olisiko tässä jotain isompaa ja olihan siinä. Myöhemmin tilasin ulkomailta näyttävämmät ja siistimmät käsineet, mutta nälän kasvaessa katsoessani leluni tuiketta päädyin Sauson kivijalkaliikkeeseen etsimään laatua. Lopulta köyhdyinkin melkein 200e, mutta kassissani oli mitä ihanimmat, ohuimmat, laadukkaimmat ja sopivasti liian tiukat käsineet ainoastaan meitä varten.

Tovi sitten makailimme lelun kanssa vierekkäin intensiivisen orgasmileikin päätteeksi. Olimme pukeutuneet leikkiimme hyvinkin sopivasti sillä lelullani oli villasukat jalassa ja minulla käsineet kädessä. Jälkihoitomaisesti silittelin lelua ja piirtelin hänen selkäänsä. Sormeni vaeltelivat pitkän tovin hänen vartalollaan. Hieman myöhemmin käteni siirtyivät hänen kasvoilleen, piirrelleen hiusrajassa, silitellen korvalehteä, viipyillen hänen huulillaan ja päätyen hänen kaulalleen. Siinä hetkessä kun nahka painautuu lelun kaulalla, hän yleensä vetää syvään happea ja puhaltaa sen hitaasti ja rennosti ulos ja pikkuhiljaa valuu omaan mikämikämaahansa. Meillä oli kiireetön viikonloppu, niin halusin kokeilla mitä tapahtuu jos ollaankin vaan tässä hetkessä ja niinpä pidin käteni hänen kaulallaan ja vaan fiilistelin. Leluni tuntui olevan rennossa omassa mielentilassaan, missä hän keskittyi vaan hengittämiseen. Välillä hänen kätensä painautuivat minun kaulalla olevaa kättäni vasten ja yrittävät saada minua tiukentamaan otettani, mutta siirsin hänen kätensä pois. Nyt olemme vaan tässä. 

Pidemmän tovin päästä laitoin toisen käteni leluni nenän ja suun eteen. En niin että olisi estänyt hengittämistä vaan että hän pystyi hengittämään käsineiden läpi. Kului useampi minuutti. Välillä hetkeksi kiristin otettani kaulalla tai kasvoilla, mutta myöhemmin löysensin taas otetta varsin kevyeksi. Kului taas useampi minuutti kunnes jotain mielenkiintoista tapahtui. Leluni oli maannut varsin pitkään aivan paikoillaan keskittyen vaan hengittämiseen, mutta yllättäen hänen oikea kätensä alkoi liikehtiä. Ensin vaan hieman, myöhemmin käsi nousi hieman ylös ja alkoi täristä.  Lelun suusta alkoi tulla sanoja. Poistin käteni hänen suunsa päältä ja kysyin mitä sanoit? Hän puhui minulle selkeitä sanoja mutta omaa tarinaansa mitä en ymmärtänyt. Kävin lyhyen keskustelun leluni kanssaan, missä hän oli omassa nahkamaailmassaan. Hänen vartalonsa alkoi pikkuhiljaa herätä tilanteeseen ja näin järjettömän kiiman nousevan pintaan. Minun on pakko saada laueta, nousi lelun huulilta. Pidin toista kättä lelun kaulalla ja vein toisen käden hänen jalkojen väliin. Silitin hetken kiusoitellen hänen sisäreisiä ja häpyään enkä tiedä olenko koskaan nähnyt moista kiimaa. Upotin lopulta kaksi nahkaista sormea hänen sisäänsä, laskin viiteen ja annoin hänen laueta. Leluni laukesi niin lujaa ja holtittomasti että minun oli pakko painautua hänen päällensä ja kuiskutellen komentaa hänen korvaansa hengitä minun tahdissa.

Muutama tunteja myöhemmin istuimme sylikkäin sohvalla ja purimme tilannetta. Totesimme että ed. kuvattuun tilanteeseemme ei liittynyt hapettamista, voimaa, kipua tms. Tilannetta ja dynamiikkaa puskeva voima kiteytyy nahkakäsineisiin sekä meidän lujaan luottamukseen ja valtadynamiikkaan. Emme kokeneet tilanteessa mitään vaarallista, mutta se voima millä fetissi puski lelun syvälle ja millaisena kiimana se purkautui ulos oli molempien mielestä jotain sanoinkuvattoman upeaa ja vahvaa. Totesimme sen olevan jotain niin yhteistä, isoa ja vahvaa nautintoa, että tulemme rakentamaan tätä rauhassa ja rakkaudella.

HoivaDom

Istuimme kinkyporukalla iltaa tovi sitten. Yhtenä kevyenä ohjelmanumerona illan aikana oli mahdollisuus kertoa itsestään 4 väitettä, joista vain yksi olisi totta ja muut valetta. Omat väitteeni olivat varsin viihteellisiä kuten että olen nähnyt Ron Jeremyn livenä melkein alasti. Vuoron siirtyessä erääseen tuoreeseen tuttavuuteeni, mutta sitäkin mielenkiintoisempaan, kuulin väitteen, että  “Minä en ole rakastanut tässä elämässä kuin yhtä ihmistä”. Sinällään väitteessä ei ole mitään kummallista, mutta kun tämä henkilö on koulutukseltaan myös pappi ja tehnyt sitä työkseen, lisäksi hän on Dom ja paljon muutakin, niin jostain syystä minun oli vaikea tätä väitettä syödä. Kun lopulta tämä väite vielä osoittautui todeksi minun oli pakko saada keskustella asiasta lisää. Kutsun häntä tästä eteenpäin leikkisästi Isäksi.

Minulla, Isällä ja hän alistuvallaan on whatsup ryhmä, missä jaamme paljon asiaa, mutta myös memejä. Sattumoisin yksi memeni koski sielua, aah kuinka ihana sana, ja en voinut olla kysymättä, "Isä, onko meillä sielu?" Hänen vastaus meni jotenkin näin, minulle on sattunut sellaisia asioita elämässä, joita en voi enää laittaa todennäköisyyden piiriin, joten uskon että meillä on sielu. Nyt en enää pysynyt housuissani vaan kysyin, koska voisimme ajan kanssa puhua rakastamisesta ja sielusta?

Keskustelu rakkaudesta ja sielusta on siltä osin haastavaa, että termit pitää aina määritellä henkilökohtaisesti. Huolimatta mitä näiden kohdalla wikipediassa lukee, olen sitä mieltä että näiden termien sisältö ja kokemus on täysin henkilökohtainen. Se mikä minulle on rakkautta, on sitä tuskin sinulle. 

Pahoittelen pitkää aasinsiltaa, mutta ilman edellisiä kappaleita en olisi osannut päätyä seuraavaan. Keskustelun aiheemme olivat syviä, mutta se mikä minulle silti jäi keskusteluistamme päällimmäisenä mieleen oli hoiva. Tätä aihetta sivuttiin hellästi aina välillä ja lopulta siihen uppouduimme syvemmällekin. Taisimme muutaman oluen jälkeen määritellä itsemme hoivaDomeiksi. Mitä enemmän tuota sanaa olen makustellut keskutelumme jälkeen, sitä enemmän se sopii minulle ja varmasti myös Isälle. Olen tainnut sitä jo ehtiä käyttää muissakin yhteyksissä.  

Jälkikäteen innostuin “hoiva” -sanasta ja oli sinällään hauskaa törmätä määritelmään, että hoiva kohdistuu aina ihmiseen. Jos soitan puolestasi ikävän puhelun, se ei ole hoivaa. Jos taas silitän päätäsi, kannustan ja jopa komennan sinun tekemään tämän puhelun, se on hoivaa. Oli hauska huomata Isän kanssa, että meidän Dom -puolemme perustuu pitkälti hoivaan ja sen tuomaan luottamukseen ja arvostukseen. Toisen hyvä olo, on myös meidän hyvä olo. Saamme isoa nautintoa siitä, kun toinen löytää itsestään jotain uutta. Tämä uusi voi parhaimmillaan tarkoittaa jotain henkistä oivallusta, ikävän käytösmallin tiedostamista, henkisen muurin laskemista, hyväksyntää, toivoa ikävään tilanteeseen jne. Joka tapauksessa se on jotain mikä tuo lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä pyyteettömästi hyvää toisen elämään.

Minulle edellä kerrottu on iso osa dominoivuuttani. Jos haluaisin lokeroitua, niin varmaan edellä kerrottu menisi jonnekin Daddymäiseen laatikkoon, mutta minä olen vaan minä. Minulle BDSM näyttäytyy hyvin kokonaisvaltaisena mielentilana, missä piiskat, nyrkki perseessä tai pinnallisuus ovat hyvin hyvin toisarvoista. HoivaDomien arvot perustuvat haluun molempien pyyteettömästä hyvästä olosta. Tässä yhteydessä moni helposti ajattelee meidän olevan pehmoja ja varmaan sitä olemmekin jos vaakakupin toisessa kupissa on egoilu. Jos taas kuvittelet hoivan poislukevan tiukkuuden, niin olet pahasti väärässä. Me painamme rakkaamme maahan jämäkästi tai rankaisemme tiukasti, koska rajat ovat meille rakkautta. 

Lainaus kirjasta: The Hearth of Dominance: a guide to practising consensual dominance