Aika menee nopeasti kun on mukavaa. Tapasin blondini ensimmäistä kertaa noin 366 päivää sitten. Paljon on mahtunut tähän vuoteen. Ajattelin kirjoittaa jostain muistikuvista tältä ajalta.
Palatkaamme ensimmäiseen yhteiseen yöhömme. Tilanne oli päässyt kiihkeäksi, jo siinä määrin että edessäni oli kaunis paljasrintainen nainen joka sanoi:
- Minä en ole sitten oikein koskaan nauttinut kun tissejäni kosketaan.
- Mitä?!?, ehdin ajatella. Pienenä rintafettarina ajatukset sinkoilivat vähän sinne ja tänne ja muistan pohtineeni että tämä "juttu" oli sitten tässä, mutta otetaan ilo irti tästä illasta.
Missä sitten olemme saman asian kanssa nyt? Muutaman päivä sitten, 1-vuotispäivänämme, olin ylättäen blondin luona kylässä. Molemmilla kiireinen päivä takana ja blondilla vielä samanmoinen iltakin edessä. Yhteistä aikaa oli vain n. 20 minuuttia. Blondi kiehnasi päälläni ja kysyi: voisitko vähän kosketella rintojani kun se tuntuu niin älyttömän hyvältä?
Olen kyllä ollut onnekas kun olen saanut kouluttaa blondiani tähän alistumisen kauniiseen maailmaan aivan alusta asti. Olen ollut meistä se kokeneempi ja olen "nähnyt" joitain asioita etukäteen. Otetaan nyt vaikka piiskaus.
Piiskaamista meillä on ollut mukana alusta asti. Aluksi ihan vaan osana leikkiä, myöhemmin myös rangaistuksina. Blondilla oli alussa hyvin ristiriitainen suhtautuminen piiskaamiseen. Hän kyllä nautti alistumisesta piiskaustilanteessa mutta kipu ei ollut hänen juttunsa. Muistan hyvin useasti käymämme keskustelun jossa blondi ensin kertoo että
- en tule koskaan nauttimaan piiskauksesta tai kivusta
johon minä vastasin:
- olen varma että tulet vielä pyytämään piiskaa
Tätä kommenttiani blondi ei uskonut.
Viime viikolla keskustellessamme aiheemme kääntyi pervoiluun, sääntöihin, rikkomuksiin ja rangaistuksiin. Heitin pienen letkeän kommentin siitä, että blondin olisi syytä olla kiltti tyttö tai muuten seuraksena saattaisi olla piiskausrangaistus.
- sen kun näkisi. Hän vastasi hieman pilke silmäkulmassaan mutta hieman turhautuneena (hän niin jo odottaa rangaistusta muutamasta sääntörikkeestä).
Vuoteen mahtuu paaaljon muutakin kuin pervoilua, mikä saattaa unohtua tätä blogia lukiessa. Olen tutustunut ilolla blondin äitiin, veljen perheeseen ja hänen ystäviinsä. Lisäksi blondi on tutustunut lapsiini ja ystäviini. Blondin ja tyttärieni välit eivät voisi olla juuri paremmat. Vanhemmasta tyttärestäni (jo täysi-ikäinen) ja blondista on tullut hyvät ystävät ja he myös viettävät kaksin aikaa ja nauttivat selvästi toistensa seurasta. Tyttärelläni on selvästi asioita joista hänen on helpompi puhua blondin kuin minun kanssani. En välttämättä osaa edes kertoa kuinka hyvältä se minusta tuntuu. Nuoremman tyttäreni ja blondin kanssa vietämme osa-aika uusperhe arkea nousuine ja laskuineen, ja pääosin se sujuu todella hyvin. Lapseni ovat iloisia kun näkevät minut iloisena.
Olemme vuoden aikana myös tutustuneet pervoystäviini joista monet vaikuttavat myös paikallisessa pervoyhdistyksessä. Luonnollisesti kaikki oli aluksi blondille uutta ja hyvin jännittävää. Ensimmäiset bileet ja tapaamiset olivat hyvin hyvin jännittävät. Nyttemmin kun hän on huomannut että jokaisen kumipuvun, subin, Masterin tms. takaa löytyy mielenkiintoinen, mukava, suvaitsevainen ihminen, jopa ystävä nykyään, minusta tuntuu että hän alkaa löytää paikkansa tässä maailmassa.
Vuosi ei ole ollut kuitenkaan pelkästään ruusuilla tanssimista. Loppujen lopuksi olemme blondin kanssa hyvin erilaisiat. Itse olen hyvin boheemi intiaani ja blondi taas hyvin järjestelmällinen kaupunkieläjä. Olemme vuoden aikana törmänneet useasti tapojemme, arkemme, ajatustemme erilaisuuteen ja kyyneliltä ja pahalta mieleltä ei olla vältetty. Meillä on kuitenkin halu ja taito ymmärtää toisiamme ja vastoinkäymiset on tehty voitettaviksi keskustelemalla. Meitä on myös ravisteltu hurjasti suhteemme ulkopuolelta, mutta kärsivällisyydellä ja keskustelemalla olemme hyvin selvinneet kaikesta.
Hypätäämpä vielä hetkesi tähän päivään. Kirjoittelen tätä tekstiä blondin sängyllä hänen ollessa hoitamassa vapaaehtoistointaan. Minun, lasteni ja blondin on takoitus myöhemmin tänään syödä yhdessä täällä. Minun ja blondin oli tarkoitus huomenna mennä käymään lähialueen markkinoilla, jossa blondin isä on myymässä valmistamiaan tuotteita. Minä omaan tapaani olin sekoittanut päivät ja niimpä huomenna olenkin kisailemassa, mutta koska en ollut tavannut blondin isää päätin käyttää tilanteen hyväksi ja pyöräillä tänne markkinoiden kautta. Pienen etsiskelyn jälkeen löysin oikean kojun.
- Te olette varmaan xxx
- Kyllä
- Minä olen yyy, sanoin ja ojensin käteni
- Aah juuh, olisihan minun pitänyt tunnistaa tai mistä minä olisinkaan voinut tunnistaa...
Juttelimme myyntikojuista, kaupankäynnistä, kirjoista (olin menossa divariin), blondista. Hän kertoi kuinka blondi luki pienenä aina, iltaisin jopa salaa taskulampun valossa peiton alla. Hän kertoi sytyttäneensä valon pikkublondin huoneeseen ja pyytäneen häntä lukemaan kunnon valossa. Minä mietin siinä, leikilläni, että mitäköhän tämä sanoisi jos pyytäisi hänen tyttärensä kättä? Saattaa olla, että joskus kirjoitan siitä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seurustelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seurustelu. Näytä kaikki tekstit
lauantai 20. huhtikuuta 2013
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
Blondi: Kun yksi kosketus riittää
Olemme seurustelleet Peikon kanssa kohta vuoden. Vuoteen mahtuu aivan järkyttävä määrä seksiä. Monenlaista, monipuolista, ihanaa seksiä. Enemmän seksiä kuin koko siihenastiseen elämääni.
Söimme Peikon kanssa eilen vatsamme täyteen, ja menimme päiväunille alasti peiton alle. Peikko otti minut tiukasti syliinsä. Hengitimme ja olimme lähekkäin. Peikko puristi nänniäni. Tunsin, miten päästä varpaisiin levisi tulikuuma halun aalto. Intensiivinen tunne, joka säteili jalkoväliini ja sai minut välittömästi märäksi.
Olen etuoikeutettu, kun lähes vuoden jälkeen yksi kosketus saa aikaan tuollaisen reaktion.
Edit: Peikko kysyi, haluaisinko kirjoittaa päivitykseen pienen täydennyksen. Blogiimme on tullut muutamia kysymyksiä/kommentteja, mikä ilahduttaa meitä todella paljon. Hienoa, että ihmiset lukevat ja löytävät samaistumispintaa.
Olen saanut tänään Peikolta luvan leikkiä jo kerran itsekseni. Peikko oli ystävällisesti hankkinut minulle muutaman uuden pervofilmin, joita sitten kotikoneella katselin. Filmistä eräs kohta kolahti todella lujaa, ja laukesin, noh, kovin ja kovaäänisesti. Ajattelin juuri kysyä lupaa toiseen kertaan, kun sain koneelle tuon täydennyspyynnön.
Kysyin, että jos vastaan kysymyksiin kauniisti, niin saisinko sitten leikkiä vielä toisen kerran. Peikko jätti vastauksen roikkumaan, joten kirjoitan tätä täydennystä toivottavasti orgasmipalkalla.
Meiltä on kysytty, että mikä kapistus tuo usein mainitsemamme hyrrä on. Noh, se on sellainen alun perin niskahierontaa varten kehitetty härpäke, jonka pervot ja siveellisen amerikkalaiset kotirouvat ovat ottaneet omakseen. Tässä yksi versio hyrrästä. Kun Peikko ensimmäistä kertaa tuli luokseni kylään, oli hänellä iso treenikassi mukana. Kassista löytyi mm. tuo hyrrä, jota silloin vähän hämmästelin. Nyttemmin olen oppinut, että hyrrä on lukuisten pervojen standardiväline numero yksi. Tuolla hyrrällä syntyy uskomaton määrä uskomattoman isoja orgasmeja. Suosittelen. Meillä hyrrää käyttää vain Peikko. Minulla ei ole lupaa koskea siihen, kun leikin itsekseni. Hyrrä on siis meidän lempinimemme sauvalle tai wandille –meidän korviimme ne kuulostavat turhan kylmiltä nimityksiltä.
Meiltä kysyttiin myös, että olemmeko lukeneet Fifty shades of Grey –trilogiaa, ja kommentoitiin, että tapahtumat siinä vastaavat melko paljon meidän vaiheitamme. Meistä kumpikaan ei ole toistaiseksi lukenut trilogiaa. Itse olen selaillut sitä. Luulen, että minulta intohimoisena lukutoukkana ja kirjallisuuden ystävänä jää kyseinen trilogia lukematta, koska sen kieli on niin kömpelöä, että itse tuskastuin siihen kielellisistä syistä. Suomeksi käännettynä en uskalla edes avata teosta. Tiedä, olen kieli- ja kirjallisuuspoliisi, mutta minkä ihminen luonteelleen voi. Mutta mahtavaa, että joku löytää meistä yhtymäkohtia kirjan pariskuntaan. Olemme ilmeisesti onnistuneet antamaan itsestämme turhankin hienostunen kuvan blogissamme .
Peikolta vastausta odotellen…
Söimme Peikon kanssa eilen vatsamme täyteen, ja menimme päiväunille alasti peiton alle. Peikko otti minut tiukasti syliinsä. Hengitimme ja olimme lähekkäin. Peikko puristi nänniäni. Tunsin, miten päästä varpaisiin levisi tulikuuma halun aalto. Intensiivinen tunne, joka säteili jalkoväliini ja sai minut välittömästi märäksi.
Olen etuoikeutettu, kun lähes vuoden jälkeen yksi kosketus saa aikaan tuollaisen reaktion.
Edit: Peikko kysyi, haluaisinko kirjoittaa päivitykseen pienen täydennyksen. Blogiimme on tullut muutamia kysymyksiä/kommentteja, mikä ilahduttaa meitä todella paljon. Hienoa, että ihmiset lukevat ja löytävät samaistumispintaa.
Olen saanut tänään Peikolta luvan leikkiä jo kerran itsekseni. Peikko oli ystävällisesti hankkinut minulle muutaman uuden pervofilmin, joita sitten kotikoneella katselin. Filmistä eräs kohta kolahti todella lujaa, ja laukesin, noh, kovin ja kovaäänisesti. Ajattelin juuri kysyä lupaa toiseen kertaan, kun sain koneelle tuon täydennyspyynnön.
Kysyin, että jos vastaan kysymyksiin kauniisti, niin saisinko sitten leikkiä vielä toisen kerran. Peikko jätti vastauksen roikkumaan, joten kirjoitan tätä täydennystä toivottavasti orgasmipalkalla.
Meiltä on kysytty, että mikä kapistus tuo usein mainitsemamme hyrrä on. Noh, se on sellainen alun perin niskahierontaa varten kehitetty härpäke, jonka pervot ja siveellisen amerikkalaiset kotirouvat ovat ottaneet omakseen. Tässä yksi versio hyrrästä. Kun Peikko ensimmäistä kertaa tuli luokseni kylään, oli hänellä iso treenikassi mukana. Kassista löytyi mm. tuo hyrrä, jota silloin vähän hämmästelin. Nyttemmin olen oppinut, että hyrrä on lukuisten pervojen standardiväline numero yksi. Tuolla hyrrällä syntyy uskomaton määrä uskomattoman isoja orgasmeja. Suosittelen. Meillä hyrrää käyttää vain Peikko. Minulla ei ole lupaa koskea siihen, kun leikin itsekseni. Hyrrä on siis meidän lempinimemme sauvalle tai wandille –meidän korviimme ne kuulostavat turhan kylmiltä nimityksiltä.
Meiltä kysyttiin myös, että olemmeko lukeneet Fifty shades of Grey –trilogiaa, ja kommentoitiin, että tapahtumat siinä vastaavat melko paljon meidän vaiheitamme. Meistä kumpikaan ei ole toistaiseksi lukenut trilogiaa. Itse olen selaillut sitä. Luulen, että minulta intohimoisena lukutoukkana ja kirjallisuuden ystävänä jää kyseinen trilogia lukematta, koska sen kieli on niin kömpelöä, että itse tuskastuin siihen kielellisistä syistä. Suomeksi käännettynä en uskalla edes avata teosta. Tiedä, olen kieli- ja kirjallisuuspoliisi, mutta minkä ihminen luonteelleen voi. Mutta mahtavaa, että joku löytää meistä yhtymäkohtia kirjan pariskuntaan. Olemme ilmeisesti onnistuneet antamaan itsestämme turhankin hienostunen kuvan blogissamme .
Peikolta vastausta odotellen…
torstai 4. lokakuuta 2012
Kaveri kysyy, miten teillä riidellään
Hyvä vaniljaystäväni kysyi minulta hiljan, miten me riitelemme. Tietenkin hän oletti, että me emme riitele, vaan D/s-suhteissa dominoiva päättää senkin asian. Kysymys oli minulle ja meille kohdistettuna hankala, sillä me ei (juurikaan koskaan) riitele, emme ainakaan siinä perinteisessä mielessä mitä ajattelin hänen tarkoittavan. Yritin vastata hänelle niin kuin itse asian näen tai miten luulisin meidän riiitelevän. Nyt yritän tehdä teille samaa jopa tuoreen esimerkin kera.
D/s-suhteessa niin kuin vaniljasuhteessakin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ääriesimerkkinä orjana toimiva aviopuoliso jolla ei ole valtaa eikä hän myös sitä haluaisikaan. Vaikka D tekisi tässä suhteessa kaikki päätökset ja s olisi tilanteeseen hyvin tyytyväinen, niin silti hän vaikuttaa päätöksentekoon. Hän ei varmastikaan sano mitään, tuskin ainakaan vastaan, hän ei välttämättä edes nyökkää myöntymisen merkiksi, mutta kuitenkin olemalla juuri siinä hän vaikuttaa päätökseen. Samalla tavalla kun aikanaan sidottuna.net.ssä törmäsin paljonkin kinkyihin joille oli erityisen tärkeää se, että heillä ei ollut leikissään mitään rajoja, turvasanaa tai sääntöjä. Näinhän voi tietenkin sanoa, mutta silloinkin leikissä on rajat mitkä ovat yhtä kuin D.n rajat. Muistan myös keskustelun erään subin kanssa, joka kertoi tavoitteeksen alistua niin, että vaikka keskellä huudettavaa riitaa hänen Masterinsa voisi hiljentää hänet käskyllä ja hän nielisi kiukun ja alistuisi kohtaloonsa. Se, mitä nyt yritän edellisellä sanoa on, että huolimatta suhteen laadusta ja kellä on valta ja kellä ei, niin silti kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Olemme blondin kanssa sitä tyyppiä, jotka vihaavat riitelyä. Toinen meistä ei sitä edes osaa, ja toinen on joutunut sitä niin paljon näkemään aikaisemmassa elämässä, että on asialle hyvin allerginen. Tietenkään emme ole niin naiveja, että uskoisimme, ettei nahjauksia tule vastaan ja leikillämme olemme tehneet numeroa mm. petivaatteiden viikkauksesta tai millä hyllyllä tavaroita pidetään jääkaapissa. Tässä yhtenä iltana sitten kosahti vähän lujempaa. En halua avata syytä, koska se on epärelevantti, mutta sanotaan että tilanne tuli välittömästi leikin jälkeen. En osannut laittaa tilannetta / kiukuttelua poikki ja niinpä lopputulemana myöhemmin illalla käänsimme selkämme, molemmat pettyneinä, harmissaan, vähän vihoissaan ja jopa ahdistuneena uudesta tilanteesta.
Vielä hetkeä aikaisemmin tilanne oli vasta kytemässä, minä mietin hyvinkin kuumeisesti miten sen voisin ratkaista. Koska koko riidan syy oli tyhmä (tiesimme sen jo silloin), ja jo silloin tiesimme myös, että blondi oli tehnyt kärpäsestä norsusen, eikä hän vaan onnistunut päästämään ajatuksesta irti, niin minä mietin miten tilanteen voisi ratkaista oikeaoppisesti. Mitä Tosi Masteri tekisi? Käytännössä minulla oli kolme ajatusta jotka kaikki olivat perusteltavia ja toimivia.
1.) Yrittää rauhallisesti jutella, selittää tilanne ja rauhoitella blondia
2.) Napata piiska sängyn vierestä ja lopettaa turha kiukuttelu sen avulla
3.) Napata tiukka ote hiuksista, painaa kasvomme vastakkain ja selittää mikä tilanne on ja kertoa hänen kiukuttelunsa olevan turhaa
Rankkojakin vaihtoehtoja kylmiltään nuo kaksi viimeistä, mutta muutama sana niiden puolesta. Jos riitelisin arkisesta asiasta kuten vaikka nyt petivaatteiden viikkauksesta, niin Ds ei ole koskaan ratkaisu enkä siihen lähtisi. Nyt kiukuttelun aihe, mikä kasvoi riidaksi, sai siemenensä leikistä ja jo silloin tiesin että kyseessä on suurimmaksi osaksi blondin tiukka asenne tai peräänantamattomuus tietyssä asioissa, niin siksi tosissaan mietin noita vaihtoehtoja. Olin kuitenkin pelkuri tuossa tilanteessa ja valitsin ykköskohdan ja niinpä iltamme päättyi selät vastakkain erittäin pahalla mielin.
Seuraavana aamuna emme kohdanneet koska blondi lähti kukonlaulun aikaan työmatkalla, ja minä jäin nukkumaan. Sain kuitenkin aamutuimaan pusun ja myöhemmin päivän aikana tekstareita, joissa pahoiteltiin ja selitettiin eilistä käytöstä. Minä kirjoitin blondille päivällä sähköpostin, jossa kerroin omista ajatuksistani ja mielipiteistäni ja sen luettuaan keskustelimme asian halki mesessä. Hän olisi valinnut vaihtoehdoista kolmosen. Nyt olemme toivottavasti taas vähän vahvempia toistemme kanssa ja ymmärrämme toisistamme ja käyttäytymisestämme enemmän.
Puhukaa toisillenne!
- Molinay
Ps. Pahoittelut Kamulleni! Et saanut suoraan vastausta kysymykseesi, mutta lupaan palata kanssasi aiheeseen jos me riitelemme. Toivottavasti siis en palaa.
D/s-suhteessa niin kuin vaniljasuhteessakin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ääriesimerkkinä orjana toimiva aviopuoliso jolla ei ole valtaa eikä hän myös sitä haluaisikaan. Vaikka D tekisi tässä suhteessa kaikki päätökset ja s olisi tilanteeseen hyvin tyytyväinen, niin silti hän vaikuttaa päätöksentekoon. Hän ei varmastikaan sano mitään, tuskin ainakaan vastaan, hän ei välttämättä edes nyökkää myöntymisen merkiksi, mutta kuitenkin olemalla juuri siinä hän vaikuttaa päätökseen. Samalla tavalla kun aikanaan sidottuna.net.ssä törmäsin paljonkin kinkyihin joille oli erityisen tärkeää se, että heillä ei ollut leikissään mitään rajoja, turvasanaa tai sääntöjä. Näinhän voi tietenkin sanoa, mutta silloinkin leikissä on rajat mitkä ovat yhtä kuin D.n rajat. Muistan myös keskustelun erään subin kanssa, joka kertoi tavoitteeksen alistua niin, että vaikka keskellä huudettavaa riitaa hänen Masterinsa voisi hiljentää hänet käskyllä ja hän nielisi kiukun ja alistuisi kohtaloonsa. Se, mitä nyt yritän edellisellä sanoa on, että huolimatta suhteen laadusta ja kellä on valta ja kellä ei, niin silti kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Olemme blondin kanssa sitä tyyppiä, jotka vihaavat riitelyä. Toinen meistä ei sitä edes osaa, ja toinen on joutunut sitä niin paljon näkemään aikaisemmassa elämässä, että on asialle hyvin allerginen. Tietenkään emme ole niin naiveja, että uskoisimme, ettei nahjauksia tule vastaan ja leikillämme olemme tehneet numeroa mm. petivaatteiden viikkauksesta tai millä hyllyllä tavaroita pidetään jääkaapissa. Tässä yhtenä iltana sitten kosahti vähän lujempaa. En halua avata syytä, koska se on epärelevantti, mutta sanotaan että tilanne tuli välittömästi leikin jälkeen. En osannut laittaa tilannetta / kiukuttelua poikki ja niinpä lopputulemana myöhemmin illalla käänsimme selkämme, molemmat pettyneinä, harmissaan, vähän vihoissaan ja jopa ahdistuneena uudesta tilanteesta.
Vielä hetkeä aikaisemmin tilanne oli vasta kytemässä, minä mietin hyvinkin kuumeisesti miten sen voisin ratkaista. Koska koko riidan syy oli tyhmä (tiesimme sen jo silloin), ja jo silloin tiesimme myös, että blondi oli tehnyt kärpäsestä norsusen, eikä hän vaan onnistunut päästämään ajatuksesta irti, niin minä mietin miten tilanteen voisi ratkaista oikeaoppisesti. Mitä Tosi Masteri tekisi? Käytännössä minulla oli kolme ajatusta jotka kaikki olivat perusteltavia ja toimivia.
1.) Yrittää rauhallisesti jutella, selittää tilanne ja rauhoitella blondia
2.) Napata piiska sängyn vierestä ja lopettaa turha kiukuttelu sen avulla
3.) Napata tiukka ote hiuksista, painaa kasvomme vastakkain ja selittää mikä tilanne on ja kertoa hänen kiukuttelunsa olevan turhaa
Rankkojakin vaihtoehtoja kylmiltään nuo kaksi viimeistä, mutta muutama sana niiden puolesta. Jos riitelisin arkisesta asiasta kuten vaikka nyt petivaatteiden viikkauksesta, niin Ds ei ole koskaan ratkaisu enkä siihen lähtisi. Nyt kiukuttelun aihe, mikä kasvoi riidaksi, sai siemenensä leikistä ja jo silloin tiesin että kyseessä on suurimmaksi osaksi blondin tiukka asenne tai peräänantamattomuus tietyssä asioissa, niin siksi tosissaan mietin noita vaihtoehtoja. Olin kuitenkin pelkuri tuossa tilanteessa ja valitsin ykköskohdan ja niinpä iltamme päättyi selät vastakkain erittäin pahalla mielin.
Seuraavana aamuna emme kohdanneet koska blondi lähti kukonlaulun aikaan työmatkalla, ja minä jäin nukkumaan. Sain kuitenkin aamutuimaan pusun ja myöhemmin päivän aikana tekstareita, joissa pahoiteltiin ja selitettiin eilistä käytöstä. Minä kirjoitin blondille päivällä sähköpostin, jossa kerroin omista ajatuksistani ja mielipiteistäni ja sen luettuaan keskustelimme asian halki mesessä. Hän olisi valinnut vaihtoehdoista kolmosen. Nyt olemme toivottavasti taas vähän vahvempia toistemme kanssa ja ymmärrämme toisistamme ja käyttäytymisestämme enemmän.
Puhukaa toisillenne!
- Molinay
Ps. Pahoittelut Kamulleni! Et saanut suoraan vastausta kysymykseesi, mutta lupaan palata kanssasi aiheeseen jos me riitelemme. Toivottavasti siis en palaa.
maanantai 24. syyskuuta 2012
Blondi kysyy Peikolta: mikä piiskauksessa kiihottaa 1/2?
Tämä yhteenveto ei ole käytettävissä. Näytä postaus
klikkaamalla tätä.
Tunnisteet:
bdsm,
dom,
ds,
elämä,
flogger,
kirjoittaminen,
parisuhde,
piiska,
piiskaaminen,
piiskaus,
seurustelu
maanantai 3. syyskuuta 2012
Loppuja ja uusia alkuja
Elin pitkään sairaassa avioliitossa. Tässä liitossa oli
toinen sairas aikuinen joka tuntui välillä tekevänsä kaikkensa jotta sekä
minulla että jälkikasvullamme olisi mahdollisimman paha olo. Jotkut teot olivat
jopa niin pahoja että vielä tänään, vuosienkin jälkeen, niitä haavoja
paikkaillaan. Tässä liitossa olivat kulissit tärkeimmät. Oli uusia kirjoja /
tauluja joita teekutsuilla ihmeteltiin. Oli oma erinomaisuus jonka takaa oli
helppo miettiä mitä kummaa ne naapurin pikkuporvarit oikein tekivät ja miten he
lapsiansa kasvattivat. Oli kiva kesämökki jota hehkutettiin kaikille ja
"onneamme" siellä vaikka oikeasti paikka oli kahden erilaisen
aikuisen riitaisa sotatanner.
Olin pahassa raossa. Lapset olivat pieniä ja he tarvitsivat minua, edes yhtä aikuista. En päässyt irti, joten minun piti keksiä selviytymiskeino. Aloin pelata hänen peliään. Purin hammasta ja kestin. Hymyilin, join välillä teetä ja välillä jopa mietin naapureiden "outoa" menoa. Sanoin vuosikausia "rakastan sinua", vaikka sanat sattuivat ja olisin halunnut oksentaa. Kasvatin kuorta.
Vihdoin mieli läikkyi liikaa. Tein nopean päätöksen ja astuin samantien ulos vankilasta. Ilma oli heti kevyempää. Ihmiset hymyilivät. Sain kertoa omia ajatuksiani ja tuntea omat haluni. Näin mitä olen ja aloin opetella sitä lisää. Tajusin että matka olisi pitkä, mutta en halunnut katkeroitua. Halusin tuntea olevani vielä aidosti onnellinen. Pitää huoltaa jostakin, rakastaa ja olla rakastettu. Tein päätöksen, että enää en sanoisi "minä rakastan sinua", muuta kuin silloin kun se tuntuu oikealta, hyvältä ja aidolta.
Blondin kanssa elämä on tuntunut paremmalta, oikealta ja aidommalta kuin kenenkään kanssa koskaan. Tunteemme ja suhteemme on syventynyt huimasti ja olen löytänyt itsestäni uusia piirteitä mihin en ole koskaan aikaisemmin törmännyt. On ollut jo jonkin aikaa täysin selvää että olen rakastanut. Kuitenkin edellä kertomani oli aiheuttanut sen, että en ollut heti saanut näitä sanoja suustani. Ja kun ne eivät heti olleet tulleet niin niistä oli tullut jo jonkinmoinen "peikko" itselleni. (Olen joissain asioissa melko ankara itselleni.) Sitten eräänä iltana herkän rakastelun jälkeen. Makaamme kainalokkain unen ja valveen rajamailla. Sormeni piirtelevät blondin selkää ja hän on nukahtamaisillaan viereeni kun sanat tulevat aivan itsestään, suunnittelematta, tunteella ja spontaanista. Minä rakastan sinua.
Olin pahassa raossa. Lapset olivat pieniä ja he tarvitsivat minua, edes yhtä aikuista. En päässyt irti, joten minun piti keksiä selviytymiskeino. Aloin pelata hänen peliään. Purin hammasta ja kestin. Hymyilin, join välillä teetä ja välillä jopa mietin naapureiden "outoa" menoa. Sanoin vuosikausia "rakastan sinua", vaikka sanat sattuivat ja olisin halunnut oksentaa. Kasvatin kuorta.
Vihdoin mieli läikkyi liikaa. Tein nopean päätöksen ja astuin samantien ulos vankilasta. Ilma oli heti kevyempää. Ihmiset hymyilivät. Sain kertoa omia ajatuksiani ja tuntea omat haluni. Näin mitä olen ja aloin opetella sitä lisää. Tajusin että matka olisi pitkä, mutta en halunnut katkeroitua. Halusin tuntea olevani vielä aidosti onnellinen. Pitää huoltaa jostakin, rakastaa ja olla rakastettu. Tein päätöksen, että enää en sanoisi "minä rakastan sinua", muuta kuin silloin kun se tuntuu oikealta, hyvältä ja aidolta.
Blondin kanssa elämä on tuntunut paremmalta, oikealta ja aidommalta kuin kenenkään kanssa koskaan. Tunteemme ja suhteemme on syventynyt huimasti ja olen löytänyt itsestäni uusia piirteitä mihin en ole koskaan aikaisemmin törmännyt. On ollut jo jonkin aikaa täysin selvää että olen rakastanut. Kuitenkin edellä kertomani oli aiheuttanut sen, että en ollut heti saanut näitä sanoja suustani. Ja kun ne eivät heti olleet tulleet niin niistä oli tullut jo jonkinmoinen "peikko" itselleni. (Olen joissain asioissa melko ankara itselleni.) Sitten eräänä iltana herkän rakastelun jälkeen. Makaamme kainalokkain unen ja valveen rajamailla. Sormeni piirtelevät blondin selkää ja hän on nukahtamaisillaan viereeni kun sanat tulevat aivan itsestään, suunnittelematta, tunteella ja spontaanista. Minä rakastan sinua.
Tunnisteet:
arki,
avioero,
ds,
elämä,
onnellisuus,
parisuhde,
rakastelu,
rakkaus,
seurustelu
perjantai 13. heinäkuuta 2012
Blondi: Ajatelmia, hajatelmia, lomatunnelmia
Olen kesälomalla.
Laiskottelen. Luen. Nukun päiväunia. Luen lisää. Juon kahvia. Juon lisää
kahvia. Pukeudun pitkähihaisiin paitoihin, koska käsivarteni ovat niin
mustelmilla Peikon hampaiden jäljiltä, ettei niiden kanssa voi esiintyä
julkisilla paikoilla. Pohdin, miten mustelmaiset kanssapervot pukeutuvat
kesäisin. Yritin eilen etsiä pitkähihaista, mustaa kevyttä pellavapaitaa,
tuloksetta. Että kukaan ei myy kesällä mustia vaatteita? Että pastellia muka
mun päälle? Pitäkää paitanne!
Parisuhteemme on saanut uuden
jännittävän käänteen. Olemme alkaneet harrastaa panemista. Jos nyt muutamaan
kertaa vielä harrastamiseksi voi sanoa. Olemme luopuneet kondomista puhtaiden
testitulosten jälkeen. Halusin itse testauttaa itseni vauhdikkaan alkuvuoden
jälkeen, vaikka harrastinkin turvaseksiä. Koska olen hysteerisen tarkka näistä
asioista, kävi Peikkokin testeissä. Kuulemma ihan mielellään. Koska kumpikaan
meistä ei lisäänny, ei ehkäisyasioita tarvitse onneksi miettiä.
Minulla on ristiriitainen
suhde panemiseen. Olen tehnyt sitä pitkään entisessä elämässäni, ja enimmäkseen
se on ollut ahdistavaa. Ajattelin vielä kuukausi sitten, että en enää koskaan
halua sitä, se ei voi tuntua missään olosuhteissa hyvältä tai nautittavalta.
Että sen täytyy olla tylsää. Ja että ahdistun.
Peikon kanssa paneminen on
kuitenkin saanut aivan uusia ulottuvuuksia. Siksi puhukin mieluummin
rakastelusta, koska no – välillämme se on sitä. Hän tuntuu aidosti hyvältä
sisälläni, ja rakastelu on muutakin kuin sitä iänikuista sisäänulosjuttua ja
sitten välillä vaihdetaan vähän asentoa. Kunnes mies tulee, ja se on sitten
siinä. Koen, että Peikon kanssa rakastelu on vain yksi osa seksiä eikä lainkaan
se tärkein osa. Siinä pääsee fyysisesti niin kovin lähelle toista, ja mikä
tärkeintä, siinä näkee toisen kasvot.
Saan itse Peikon silmiin
katsomisesta aivan järkyttävän suuret kiksit. Leikkiessäni silmäni ovat
enimmäkseen auki, ja Peikko myös hyvin usein pyytää minua pitämään ne auki.
Nautin kun saan katsoa Peikkoa silmiin, ja menen nopeasti tosi syvälle vain
häntä silmiin katsomalla. Peikon silmät ovat intensiiviset ja ne kannattelevat
minua. Niihin on turvallista upota ja vain hengittää ja olla. Levollisena.
Läsnä.
Koska tähän mennessä Peikko
on lauennut lähes sataprosenttisesti suuhuni, en ole päässyt näkemään hänen
kasvojaan hänen lauetessaan. Lisäksi hän on sanonut, ettei koskaan pystyisi
pitämään silmiään auki lauetessaan. Rakastellessa toisen kasvojen tutkiminen on
kuitenkin mahdollista. Myös sen katseleminen, kun toinen laukeaa. Herätin
tänään aamulla Peikon silittelemällä häntä. Seuraavaksi olinkin jo keinumassa
hänen päällään –molemmat vielä puoliunessa. Nautiskelin ja pidin
poikkeuksellisesti silmät kiinni. Kun tunsin, että Peikko on tulossa, otti hän
minua tiukasti hiuksista kiinni ja sanoi avaa
silmät. Avasin ne, ja Peikko laukesi tiivisti silmiini katsoen. Kaunista!
Tunnisteet:
bdsm,
ds,
elämä,
kinky,
onnellisuus,
orgasmi,
parisuhde,
rakastelu,
seurustelu,
vaniljaseksi,
välittäminen
tiistai 10. heinäkuuta 2012
Lähellä
Hyvä ystäväni kommentoi blogini sisältöä mainitsemalla, että hän haluaisi
täältä löytyvän myös arkea eikä vaan paljasta pintaa. Koska itse tykkään
sanasta Ds-elämäntapa ja näen minut ja Blondini tällaisessa, niin yritänpä
siitä muutaman sanan kertoa. Olen nyt maistellut aihetta useampana päivänä ja
mitä enemmän sitä pohdin sitä vahvemmin tajua kuinka vaikea siitä onkaan
kertoa. Yritetäänpä kuitenkin.
Olemme ihan normaalissa parisuhteessa missä Blondini on aina tyttöystäväni joskus myös pikkuinen, lemmikki tai lelu. Riippuu tietenkin tilanteesta. Elämme hyvin hyvin tasa-arvoista elämää, ja minä en odota, että pöydällä on lämmin ruoka odottamassa kun tulen töistä tai että minulle kannetaan olut kouraan samalla kun katson selviytyjiä televisiosta. Ennemmin teen asioita Blondini kanssa yhdessä niin kuin tasa-arvoisessa suhteessa tehdään. Tykkäämme mm. kokkailla toisillemme ja yhdessä (asumme siis eri asunnoissa) ja muutenkin pitää toista hyvänä. Arvostamme toisiamme kovasti monella tasolla.
Itse vierastan kovasti D/s -suhteita joissa alistuvan rooli on melkein sama kuin orjan. Meillä kuitenkin kaikki perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, arvostukseen, luottamukseen ja välittämiseen. Pitkälti nuo kaikki kulkee käsi kädessä. Luottamus, arvoitus ja kunnioitus ansaitaan, niitä ei saa piiskaamalla tai kertomalla olleensa true kinky jo 20 vuoden ajan (minä en halua olla koskaan true kinky).
Tietysti olemme onnekkaita kun kaksi näinkin sielultaan samannäköistä ihmistä on törmännyt. Se mitä sitten kuuluu meidän Ds-arkeemme, onkin monikutoisempi juttu. Sanoisin että yksi pilari on taustavire mikä suhteessamme on. Molemmat saavat olla juuri sitä mitä haluavat. Välillä voimme elää ihan kiltisti kun taas toisaalta voin nostaa Blondini kesken ruuanlaiton vaikka apupöydälle ja "leijuttaa" häntä vähän. Tavallaan kaikki liittyy kaikkeen ja se Ds kulkee takataskuissamme koko ajan.
Viime viikolla vietimme todella mukavan päivänä ja tässä ytimekkäästi päivän kulku. Aamupäivällä pidempi kävelylenkki jonka jälkeemme suuntasimme katsomaan valokuvanäyttelyä. Yhdessä vanhassa kuvassa hyvinkin tyytyväisen pariskunnan miehellä oli piiskaamisen sopiva kävelykeppi kädessä ja vitsailimme tietävämme mistä nuo hymyt heidän kasvoilleen olivat tulleet. Jatkoimme matkaa kirpputorille ja siitä vierailemaan Blondin äidin luo. Saimme siellä nauttia mm. jäätelöstä ja Blondini muisti sanoa hyvin kuuluvalla äänellä että "Peikko ainakin tykkää kovin vaniljasta". Myöhempi ilta meni leppoisasti enemmän tai vähemmän toisen iholla, pitkälti kuitenkin kainalokkain.
Ai niin ja vielä edellisiin päivityksiini viitaten puhelimeni soi taas yhtenä yönä. En vastannut enkä saanut viestiä.
Olemme ihan normaalissa parisuhteessa missä Blondini on aina tyttöystäväni joskus myös pikkuinen, lemmikki tai lelu. Riippuu tietenkin tilanteesta. Elämme hyvin hyvin tasa-arvoista elämää, ja minä en odota, että pöydällä on lämmin ruoka odottamassa kun tulen töistä tai että minulle kannetaan olut kouraan samalla kun katson selviytyjiä televisiosta. Ennemmin teen asioita Blondini kanssa yhdessä niin kuin tasa-arvoisessa suhteessa tehdään. Tykkäämme mm. kokkailla toisillemme ja yhdessä (asumme siis eri asunnoissa) ja muutenkin pitää toista hyvänä. Arvostamme toisiamme kovasti monella tasolla.
Itse vierastan kovasti D/s -suhteita joissa alistuvan rooli on melkein sama kuin orjan. Meillä kuitenkin kaikki perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen, arvostukseen, luottamukseen ja välittämiseen. Pitkälti nuo kaikki kulkee käsi kädessä. Luottamus, arvoitus ja kunnioitus ansaitaan, niitä ei saa piiskaamalla tai kertomalla olleensa true kinky jo 20 vuoden ajan (minä en halua olla koskaan true kinky).
Tietysti olemme onnekkaita kun kaksi näinkin sielultaan samannäköistä ihmistä on törmännyt. Se mitä sitten kuuluu meidän Ds-arkeemme, onkin monikutoisempi juttu. Sanoisin että yksi pilari on taustavire mikä suhteessamme on. Molemmat saavat olla juuri sitä mitä haluavat. Välillä voimme elää ihan kiltisti kun taas toisaalta voin nostaa Blondini kesken ruuanlaiton vaikka apupöydälle ja "leijuttaa" häntä vähän. Tavallaan kaikki liittyy kaikkeen ja se Ds kulkee takataskuissamme koko ajan.
Viime viikolla vietimme todella mukavan päivänä ja tässä ytimekkäästi päivän kulku. Aamupäivällä pidempi kävelylenkki jonka jälkeemme suuntasimme katsomaan valokuvanäyttelyä. Yhdessä vanhassa kuvassa hyvinkin tyytyväisen pariskunnan miehellä oli piiskaamisen sopiva kävelykeppi kädessä ja vitsailimme tietävämme mistä nuo hymyt heidän kasvoilleen olivat tulleet. Jatkoimme matkaa kirpputorille ja siitä vierailemaan Blondin äidin luo. Saimme siellä nauttia mm. jäätelöstä ja Blondini muisti sanoa hyvin kuuluvalla äänellä että "Peikko ainakin tykkää kovin vaniljasta". Myöhempi ilta meni leppoisasti enemmän tai vähemmän toisen iholla, pitkälti kuitenkin kainalokkain.
Ai niin ja vielä edellisiin päivityksiini viitaten puhelimeni soi taas yhtenä yönä. En vastannut enkä saanut viestiä.
Tunnisteet:
bdsm,
ds,
elämä,
kinky,
onnellisuus,
parisuhde,
seurustelu,
sub
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Blondi: Alku aina hankala, lopussa kiitos seisoo
Jottei blogi anna aivan liian ruusuista kuvaa suhteemme
alkamisesta, niin raotettakoon suhteemme alkuaskelia vähän laajemmalti. Voin
toki puhua vain omasta puolestani, Peikko kertokoot itse omista ajatuksistaan,
jos haluaa niitä jakaa.
Kun tapasin Peikon, olin eronnut yli 15 vuotta kestäneestä
parisuhteesta muutamaa kuukautta aikaisemmin. Vaikka olin itse lopettanut
näennäisen onnellisen ja ristiriidattoman suhteen, olin melkoisen tuuliajolla
itseni kanssa. Tiesin, että päätös lähteä suhteesta oli ainoa oikea, mutta
muuta en sitten tiennytkään.
Olen aina tiennyt, että haluan alistua. Minun ei ole koskaan
tarvinnut pohtia asiaa eikä edes nimetä sitä. Joidenkin asioiden kanssa vain syntyy.
Aiemmassa suhteessani minulla ei ollut mahdollisuutta toteuttaa halujani, joten
asia jäi unohduksiin pitkäksi aikaa. Surffailin toki satunnaisesti erilaisilla
palstoilla, lueskelin aiheesta ja katselin kuvia. Koska olin mennyt naimisiin
sillä ajatuksella, että olen avioliitossa lopun ikääni, en kummemmin edes
miettinyt uinuvaa pervoidentiteettiäni. Koska oli helpompi olla. Koska ei
tarvinnut miettiä eikä kyseenalaistaa. Koska ei tarvinnut tuntea tai ajatella.
Koska olin omasta mielestäni onnellinen.
Eron jälkeen aloitin maanisen säätämisen useiden, useiden ja
useiden miesten kanssa. Koska tuo kaikki tuntuu nyt hyvin kaukaiselta, on minun
vaikea uskoa, että olen todellakin kahden kuukauden aikana pannut kaikkea mikä
liikkuu kahdella jalalla. No, lievä kärjistys sallittakoon – fiksuja,
miellyttäviä ja ihmisennäköisiä miehiä kaikki. Osa miehistä jäi täysin
kertakäyttöisiksi, osan kanssa tapailin seksin merkeissä säännöllisesti.
Tapaamieni miesten joukossa oli myös pari kinkymiestä.
Ensimmäinen heistä löytyi aivan sattumalta perusnettipalstan kautta.
Profiilitekstissä annettiin kuitenkin selvästi ymmärtää, mistä on kysymys.
Tapailimme joitain kertoja ja harrastimme melko alkeellista pervoilua, mutta
pervoilua kuitenkin verrattuna entiseen. Toista osasin jo etsiä kinkychatistä.
Tapasimme vain kerran – kemiamme eivät kohdanneet.
Nämä kokemukset repussani kohtasin kinkychatissa Peikon, ja
tutustuimme hänen kertomallaan tavalla. Kyse ei kummankaan meidän kohdallamme
ollut rakkautta ensi silmäyksellä –kohtaamisesta. Peikko oleili itse
parisuhteessa, jonka Facebook varmasti arvioisi luokkaan ”vaikea määrittää”
eikä ollut etsimässä parisuhdetta vaan leikkiseuraa. Ja kertoi totta kai asian
minulle heti ensitapaamisellamme. Itse en missään nimessä etsinyt parisuhdetta,
ja kerroin tämän myös Peikolle. Juuri eronneena olin tehokkaasti muutaman
ystäväni avustuksella saanut itseni psyykattua sellaiseen mielentilaan, että en
voi missään nimessä alkaa seurustella vielä pitkään aikaan. En voi, koska
erosta on niin vähän aikaa. En voi, koska minun täytyy oppia olemaan yksin. En
voi, koska en osaa vielä rakastaa. En voi, koska en tiedä mitä haluan.
Pidin Peikosta alusta asti paljon, ja seksi - no, se oli
jotain jota en voinut verrata mihinkään aiemmin kokemaani. Olin totta kai
täysin seksin lumoissa, ja jokainen päivä oli minulle kuin jouluaatto. Aina
jotain uutta. Aina jotain erilaista. Aina jotain, josta nautin vielä enemmän… Puhuimme
myös alusta asti todella paljon. Elämän tärkeistä ja vaikeistakin asioista
helposti ja vaivattomasti. Ihmettelin ja ehkä jopa kauhistelin, miten avoimesti
Peikko puhui tunteistaan. Koska itse en oikein edes osannut tuntea niitä.
Vieraita. Vaikeita. Pelottavia. Meni ehkä pari viikkoa, ennen kuin aloin nähdä
seksin taakse. Oikean ihmisen.
Kun tapasimme ensimmäisen kerran, kerroin Peikolla avoimesti
säädöistäni ja siitä, että tapailen säännöllisesti paria-kolmea miestä hyvän
seksin merkeissä. Hän kertoi, että asia on ihan ok hänelle. Keskustelimme
ensimmäisen illan aikana myös yksiavioisuudesta ja totesimme kumpikin, että
emme usko siihen… Tapasin mainitsemiani miehiä vielä muutamia kertoja sen
jälkeen kun olin tutustunut Peikkoon. Tavallinen seksi tuntui kuitenkin
ahdistavalta ja mikä pahinta, seksi jonka olin luullut olevan hyvää, ei yht´äkkiä
tuntunutkaan miltään. Yksi tällainen ”kun mikään ei tunnu miltään” –kokemus
miehen kanssa, jolta olin siihen mennessä mielestäni saanut elämäni parasta
seksiä, sai vihdoin silmäni avautumaan ja ymmärsin, että paluuta entiseen ei
ole. Oivallus oli huikea, mutta kipeä. Itkin asiaa Peikolle, ja hän ymmärsi.
Koska oli itse joutunut aikoinaan tekemään omat oivalluksensa. Koska tiesi,
mitä käyn läpi.
Tämän kokemuksen jälkeen ilmoitin ystävällisesti kaikille
säädöilleni, että tapailen erästä mukavaa miestä, enkä ole enää käytettävissä
hauskanpitoon. Vähän ennen minua Peikko oli tehnyt oman ratkaisunsa ja
päättänyt oman parisuhteen tapaisensa. En kuitenkaan vieläkään uskaltanut
ajatella seurustelevani. Oli helpompaa sanoa, että tapailen Peikkoa. Iso ja
tärkeä oivallus tuli, kun istuin hyvän ystäväni kanssa siiderillä, ja puhuimme
aiheesta. Hän sanoi jotain, mitä en edes tarkalleen muista, mutta se liittyi
joka tapauksessa vankiloihin, joita oma mielemme meille rakentaa. Vihdoin sisäistin
ja ymmärsin!
Vasta tämän oivalluksen jälkeen olen antanut itselleni luvan
ihastua. Tykätä. Rakastua. Nykyään ilmoitan kaikille ylpeänä, että olen
parisuhteessa. Seurustelen. Olen täysin yksiavioinen. Iloitsen siitä, että
hammasmukissani on kaksi hammasharjaa. Iloitsen siitä, että peilikaappiini
ilmestyy Peikon tavaroita. Peikon lelut ovat muuttaneet luokseni lähes kaikki,
koska useimmiten leikimme ja yövymme minun luonani ihan käytännön syistä. Joskus
harvoin, kun päädymme Peikon luokse leikkimään, saa hän käyttää mielikuvitustaan
kun lempilelut ovatkin minun luonani. No, onneksi se ei ole minun ongelmani –
sorry, leluista huolehtiminen ei kuulu minun toimenkuvaani, kuten Peikolle
asian sanoisin.
perjantai 29. kesäkuuta 2012
Blondi: Miten kertoa pervoilusta äidille?
Olen pohtinut, että pitäisikö
minun tai haluanko ylipäätään kertoa pervoilusta äidilleni. Äiti on aina ollut
minulle tärkeä ja läheinen, vaikka välit eivät täysin ristiriidattomat olekaan.
Asia jätettiin kuitenkin
sattuman ratkaistavaksi, ja jouduin tilanteeseen, jossa ei ollut muuta
vaihtoehtoa kuin puhua asiasta. Olin sopinut äitini kanssa treffit kaupungille
– shoppailemme ja kahvittelemme yleensä yhdessä muutaman kerran kuussa.
Äidilläni on melkoisen rankka
tausta, ja hän on nuorena joutunut useamman miehen pahoinpitelemäksi. Lisäksi
hän päätyi avioliittoon alkoholistin kanssa – avioliitto hajosi viinaan ja
pahoinpitelyyn. Tästä johtuen äitini on äärettömän tarkka siitä, että
seurustelen sellaisen miehen kanssa, joka ei ole alkoholisti tai lyö minua.
Muuten hän ei asioihini puutu. Kun kerroin äidille ensimmäisen kerran Peikosta,
tsekkasi hän juomistaipumukset minulta heti silloin, ja Peikko läpäisi testin,
koska ei juuri piittaa alkoholista.
Tapahtui siis eräänä
lauantaina isossa suomalaisessa kaupungissa. Paikkana tavaratalon
kosmetiikkaosaston jono
Äiti: Voi kauhea, kun sulla
on iso mustelma käsivarressa!
Blondi: Ai jaa, katos niin
onkin. (Kasvojen punotusta ja sisäistä
manailua, kun ei muistanut tarkistaa peilistä, että ovatko t-paidan hihat
tarpeeksi pitkät. Käsivarressa iso mustelma Peikon hampaiden jäljiltä)
Äiti: Mitä sulle on
tapahtunut?
Blondi: (Huokailee sisäisesti, koska tietää jo, mihin keskustelu johtaa.)
Äiti, sä et oikeasti halua tietää.
Äiti: Mitä? Oletko sä
kaatunut pyörällä?
Blondi: (Posket punaisina, kosmetiikkaosaston kanssa virnuilee merkitsevästi.)
No en.
Blondi: Äitiiiiiiii. (Äidin vastausta vaativaa tuijotusta) No,
seksistä. (Kassa nauraa jo melkein
ääneen, ostokset maksettu, suunta tavaratalon ulko-ovelle)
Äiti: Ai jaa, voiko seksistä
tulla tuollaisia jälkiä?
Blondi: No voi vähän
sellaisesta kovakouraisemmasta, jota me tykätään välillä harrastaa. Kyllä sä
tiedät, että mulla on sellainen iho, että siihen tulee tosi helposti mustelmia.
(joka on siis ihan totta)
Äiti: (miettii ensin vähän aikaa) Ei kyllä mistään seksistä voi jäädä
noin kauheita mustelmia? Ei kai sua vaan lyödä?
Blondi: Äitiiiiii, oikeasti
ei lyödä, mustelmat ovat seksistä. (Pohtii
jo alistuneena, että miten kertoa asiasta, koska äiti näkee mustelmia varmasti
jatkossakin, joten selitys satunnaisesta kovakouraisemmasta seksistä ei mene
toista kertaa läpi.)
Siirrymme kahvilaan.
Blondi: (puolikaan siiderin rohkaisemana) Kun mä äiti tykkään vähän
sellaisesta kovakouraisemmasta seksistä. Sellaisesta, että mua satutetaan.
Äiti: Ai jaa?
Blondi: Niin, että me sitten
harrastetaan Peikon kanssa sellaista seksiä.
Äiti: (pääsee vähitellen kartalle) Ai jaa? No tykkääkö Peikko sitten
sellaisesta seksistä kanssa?
Blondi: (hokee mielessään: ”ei ole todellista, että käyn tätä keskustelua
äitini kanssa”) No joo, kyllä se tykkää. Me tykätään molemmat.
Äiti: Antaako se sulle
piiskaa?
Blondi: (naama punaisena) Äitiiiiii, mä en halua puhua enää tästä. No,
antaa se.
Äiti: Ai jaa. No kyllä mä
olen tuollaisesta lukenut. Mutta mä olen aina luullut, että tuo on sellaista
vanhojen miesten hommaa. Että ne menevät johonkin pimeään kellariin
piiskattavaksi.
Blondi: No ei se ihan
pelkästään sellaista ole. Me tavattiin Peikon kanssa sellaisella netin
keskustelupalstalla, jossa käy tällaisia meidänlaisia ihmisiä.
Äiti: Ai siellä netissä on
sellaisiakin?
Blondi: Siellä netissä on
ihan mitä vaan.
Äiti ja Blondi: (hieman vaivaantunutta keskustelua ihan
muista arkisista asioista)
Blondi: Uskothan sä äiti
oikeasti, että Peikko ei lyö mua? Se on maailman kiltein ihminen, eikä koskaan
vahingoittaisi mua mitenkään. Mä teen tätä ihan vapaaehtoisesti ja nautin
siitä.
Äiti: Mä kyllä itse
ajattelen, että mä tykkäisin enemmän sellaisesta, että toinen silittelee ja
hellii.
Blondi: Mutta äiti, meillä on
tosi paljon silittelyä ja hellimistä. Varmasti enemmän kuin missään muussa mun
parisuhteessa koskaan. Ei ne sulje toisiaan pois, päinvastoin.
No, äiti uskoi vihdoin. Ehkä
palaamme joskus vielä aiheeseen jonkun yhtä absurdin keskustelun merkeissä.
Pääasia on, että äiti uskoi, että minua ei todellakaan lyödä eikä
pahoinpidellä. Äiti on onneksi erittäin suvaitsevainen ihminen, jota erilaisuus
ei ole koskaan kauhistuttanut. Päinvastoin hän on melko utelias kaikkea uutta
kohtaan ja olisi varmasti kysellyt minulta aiheesta enemmänkin. En usko, että
äiti ymmärtää, mutta olen varma, että hän suvaitsee.
Äidit…
Tunnisteet:
bdsm,
elämä,
jäljet,
kinky,
mustelma,
onnellisuus,
parisuhde,
piiskaaminen,
piiskaus,
seurustelu,
äiti
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Kiltti, voisitko laskea nopeammin?
Juhannukseksi oli leppoisia suunnitelmia ja onneksi suunnitelmat myös pitivät.
Aattona puoliltapäivin suuntasimme juna-asemalle päämääränämme mennä "maalle" (lue lähikaupunkiin) ystävä kinkypariskunnan luo. Suurin osa juhannus matkaajista olivat jo lähteneet, joten juna oli melko tyhjä, semminkin kun olimme lemmikkivaunussa.
Maalla keskityimme olennaiseen eli lautapelailuun, lonkeron juomiseen, grillailuun, syömiseen ja mukavaan jutusteluun. Tulipa taas keskusteltua suomen kinkypiirien sisäsiittoisuudesta ja jopa sen ahdasmielisyydestä, mistä melkeen kaikki keskustelijat olivat saaneet osansa.
Kotiuduimme vielä samana iltana ja tällä kertaa lemmikkivaunu olikin täysin tyhjä. Blondini makoili penkillä poikittain jalat sylissäni. Hän oli ihanasti pukeutunut ohueen hameeseen ja kuinka ollakkaan pian käteni silittelivät hänen sisäreisiään. Annoin sormieni juosta lähellä nivusia ja häpyä hellästi kiusaten välillä hitaammin ja välillä voimmakkaamin. Käteni kävivät välillä hänen polvellaan mutta palasivat pian lähemmäs lämmintä jalkojenväliä. Tämä oli mukavaa kevyttä leikkiä vaikkakin hyvin kilttiä sellaista. Myöhemmin Blondini kuitenkin kertoi että hän valui ja vaan toivoi että olisi saanut sormeni sisälleen. Vaunu oli tyhjä joten nyt jäi kyllä yksi hieno kokemus käyttämättä. Mutta onneksi meillä on aikaa.
Illalla purimme kyllä toistemme paineet ja nukuimme lämpimästi kainalokkain. Seuraavana päivänä laitoin meille ruokaa asunnossani ja Blondini tuli lounaalle. Makoisan lounaan jälkeen siirryimme päiväunille mistä heättyämme emme pystyneet pitämään näppejämme erossa toisistamme. Tämä osio elämästämme ehkä kaipaisi pientä tarkennusta jopa ihan oman blogitekstin muodossa mutta ehkäpä nyt on oikea hetki siitä edes vähän kertoa. Eli, me emme juurikaan "sekstaile" sanan perinteisessä merkityksessä. Penikseni on hyvin harvoin Blondini sisällä, jos suuta ei lasketa. Me pidämme toistemme käsistä ja suusta millä 99% tyydytämme toisemme. Tämän lisäksi tietenkin tarpeen ja fiiliksen mukaan käytämme nipistimiä, piiskoja, köyttä, rautoja, vibroja, tappeja yms. Tämä on meidän juttumme ja se toimii erittäin hyvin.
Minun pitäisi kirjoittaa myös tiloista (sub space, blond space, sub drop), mutta toistaiseksi se on jäänyt suunnitelmaksi, mutta palaan aiheeseen 100% varmasti. Kuitenkin lyhyesti aiheesta, Blondini menee tiloihin nopeasti oikein käsiteltynä. Napakka ote hiuksista, katse syvälle silmiin ja se on menoa. Kun hän saa sormeni sisäänsä hän on nopeasti jossain minne en enää mukaan pääse, mutta mistä osaan hänet turvallisesti ja kauniisti taluttaa takaisin. Monesti leikki lähtee spontaanisti liikkeelle mutta pian olemme syvissä vesissä ja mikäs se nautinnollisempaa.
Tällaisen spontaanin leikin jälkeen Blondini makoili mahallaan ja tiloissaan sängyssäni n. 5 orgasmin jälkeen minun taluttaessa häntä takaisin. Useasti käy niin, että palattuaan Blondini käy hyvin kovilla kierroksilla ja useasti hän alkaa pyytämään lisää käsittelyä. Riippuen siitä kuinka kauniisti hän osaa asiansa esittää ja siitä kuinka pyynnön otan vastaan, mitä tapahtuu jatkossa. Nyt minut valtasi olo että haluan Blondini olevan tilassa missä hän ei enää halua lisää käsittelyä. Niimpä hänen maatessa sängylläni mahallaan hän sai ensin kokea avokämmet pakaroillaan ja kun hän siitä kokemuksesta kokosi itseään kävin hakemassa narua ja pyykkipoikia. Nostin hänet hiuksista ylös ja talutin vanhan merimiesarkun luo ja laskin hänet makaamaan arkun päälle selälleen. Sidoin hänen kätensä pään yli arkun päässä olevaan lenkkiin ja jalat sidoin nilkoista levälleen niin että naru kiersi arkun. Siinä Blondini makoili avuttomana, alistuneena, tiheästi hengittäen, tulevaa odottaen ja niin kauniina.
Blondini sai aluksi pyykkipoikia rintoihinsa jonka jälkeen piiskasin bambukepillä hänen rimpuilevia jalkojaan sekä rintoja. Välillä läpsin avokämmenellä hänen häpyään ja kun hän oli rajoilla kivun kanssa vaihdon tämän kovaan sormetukseen. Joka kerta kun hän pyysi lupaa laueta, lopetin sormetuksen ja aloitin piiskauksen alusta. Loppujen lopuksi hän oli hyvin herkillä, vinkui, rimpuili ja anoi lupaa laueta. Kun hän lopulta sai luvan, pelkäsin hänen tippuvan arkulta, mitä ei tietenkään tapahtunut. Jatkoin tietenkin leikkiä ja useamman orgasmin (ehkä jopa tilanteeseen jo totutun tavan mukaisesti) Blondini kysyi lupaa laueta hieman liian myöhään ja kun vastasinkin kieltävästi hän anteeksi pyytäen laukesi käsilleni. Koska tällainen käytöshän ei ole Blondilleni sopivaa, levitin hänen jalkansa levälleen ja menin itse seisomaan niiden väliin jotta ne varmasti pysyvät tiukasti auki.
Tämän jälkeen avokämmenelle läpsin hänen häpyään rajusti ja kauan samalla kertoen hänelle säännöistä joita olemme yhdessä laatineet. Hän rimpuili ja yritti karkuun, mutta turhaan. Kun lopulta rankaisu oli ohi, työnsin 3 sormea hänen sisäänsä ja kerroin että harjoittelemme orgasmin pidättelyä. Eikä aikaakaan kun olimme somassa yksityisopetuksessa hänen pyytäessä lupaa laueta. Kerroin laskevani kymmeneen ja sinne päästyäni hän saisi laueta. Aloitin laskemisen (tuskallisen hitaasti tietenkin) sormieni tehdessä työtä hänen sisällään. Blondini tärisi, värisi, vinkui ja aneli, mutta laskin hitaasti eteenpäin. Hän kiemurteli tuskissaan ja nautinnossaan ja näin kyllä että hän yritti kaikilla voimillaan pidätellä. "Kiltti, voisitko laskea nopeammin." kuulin hänen anovan kun olin ehtinyt laskuissani noin viiteen. Näin, tunsin ja tiesin hänen antaneen minulle jälleen kaikkensa, mistä johtuen kirin hieman tahtia ja päästin hänet kiljuen "piinastaan". Hieman myöhemmin avasin hänet köysistä, nostin hänet istumaan, halasin hellästi ja juotin hänelle vettä. Hetkeä myöhemmin talutin hänet fyysisesti sängylle ja henkisesti takaisin jälleen viereeni missä meillä on maailman paras paikka.
Aattona puoliltapäivin suuntasimme juna-asemalle päämääränämme mennä "maalle" (lue lähikaupunkiin) ystävä kinkypariskunnan luo. Suurin osa juhannus matkaajista olivat jo lähteneet, joten juna oli melko tyhjä, semminkin kun olimme lemmikkivaunussa.
Maalla keskityimme olennaiseen eli lautapelailuun, lonkeron juomiseen, grillailuun, syömiseen ja mukavaan jutusteluun. Tulipa taas keskusteltua suomen kinkypiirien sisäsiittoisuudesta ja jopa sen ahdasmielisyydestä, mistä melkeen kaikki keskustelijat olivat saaneet osansa.
Kotiuduimme vielä samana iltana ja tällä kertaa lemmikkivaunu olikin täysin tyhjä. Blondini makoili penkillä poikittain jalat sylissäni. Hän oli ihanasti pukeutunut ohueen hameeseen ja kuinka ollakkaan pian käteni silittelivät hänen sisäreisiään. Annoin sormieni juosta lähellä nivusia ja häpyä hellästi kiusaten välillä hitaammin ja välillä voimmakkaamin. Käteni kävivät välillä hänen polvellaan mutta palasivat pian lähemmäs lämmintä jalkojenväliä. Tämä oli mukavaa kevyttä leikkiä vaikkakin hyvin kilttiä sellaista. Myöhemmin Blondini kuitenkin kertoi että hän valui ja vaan toivoi että olisi saanut sormeni sisälleen. Vaunu oli tyhjä joten nyt jäi kyllä yksi hieno kokemus käyttämättä. Mutta onneksi meillä on aikaa.
Illalla purimme kyllä toistemme paineet ja nukuimme lämpimästi kainalokkain. Seuraavana päivänä laitoin meille ruokaa asunnossani ja Blondini tuli lounaalle. Makoisan lounaan jälkeen siirryimme päiväunille mistä heättyämme emme pystyneet pitämään näppejämme erossa toisistamme. Tämä osio elämästämme ehkä kaipaisi pientä tarkennusta jopa ihan oman blogitekstin muodossa mutta ehkäpä nyt on oikea hetki siitä edes vähän kertoa. Eli, me emme juurikaan "sekstaile" sanan perinteisessä merkityksessä. Penikseni on hyvin harvoin Blondini sisällä, jos suuta ei lasketa. Me pidämme toistemme käsistä ja suusta millä 99% tyydytämme toisemme. Tämän lisäksi tietenkin tarpeen ja fiiliksen mukaan käytämme nipistimiä, piiskoja, köyttä, rautoja, vibroja, tappeja yms. Tämä on meidän juttumme ja se toimii erittäin hyvin.
Minun pitäisi kirjoittaa myös tiloista (sub space, blond space, sub drop), mutta toistaiseksi se on jäänyt suunnitelmaksi, mutta palaan aiheeseen 100% varmasti. Kuitenkin lyhyesti aiheesta, Blondini menee tiloihin nopeasti oikein käsiteltynä. Napakka ote hiuksista, katse syvälle silmiin ja se on menoa. Kun hän saa sormeni sisäänsä hän on nopeasti jossain minne en enää mukaan pääse, mutta mistä osaan hänet turvallisesti ja kauniisti taluttaa takaisin. Monesti leikki lähtee spontaanisti liikkeelle mutta pian olemme syvissä vesissä ja mikäs se nautinnollisempaa.
Tämän jälkeen avokämmenelle läpsin hänen häpyään rajusti ja kauan samalla kertoen hänelle säännöistä joita olemme yhdessä laatineet. Hän rimpuili ja yritti karkuun, mutta turhaan. Kun lopulta rankaisu oli ohi, työnsin 3 sormea hänen sisäänsä ja kerroin että harjoittelemme orgasmin pidättelyä. Eikä aikaakaan kun olimme somassa yksityisopetuksessa hänen pyytäessä lupaa laueta. Kerroin laskevani kymmeneen ja sinne päästyäni hän saisi laueta. Aloitin laskemisen (tuskallisen hitaasti tietenkin) sormieni tehdessä työtä hänen sisällään. Blondini tärisi, värisi, vinkui ja aneli, mutta laskin hitaasti eteenpäin. Hän kiemurteli tuskissaan ja nautinnossaan ja näin kyllä että hän yritti kaikilla voimillaan pidätellä. "Kiltti, voisitko laskea nopeammin." kuulin hänen anovan kun olin ehtinyt laskuissani noin viiteen. Näin, tunsin ja tiesin hänen antaneen minulle jälleen kaikkensa, mistä johtuen kirin hieman tahtia ja päästin hänet kiljuen "piinastaan". Hieman myöhemmin avasin hänet köysistä, nostin hänet istumaan, halasin hellästi ja juotin hänelle vettä. Hetkeä myöhemmin talutin hänet fyysisesti sängylle ja henkisesti takaisin jälleen viereeni missä meillä on maailman paras paikka.
Tunnisteet:
bdsm,
juhannus,
leikki,
orgasmi,
parisuhde,
piiskaaminen,
piiskaus,
seksi,
seurustelu,
suuseksi,
välittäminen
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Pikakelausta
Olen muutaman päivän, erityisen voimakkaasti, pohtinut miten monet asiat ovat loksahtaneet paikoilleen viimeisen kahden kuukauden aikana jona Blondini on ollut elämässäni. Onkohan niin että kun tuntee ja tietää löytäneensä jotain aitoa ja mitä on etsinyt jo pidempään, niin mielikin eheytyy ja ohjaa sinut oikeisiin ratkaisuihin. Juuri nyt tuntuu vahvasti tältä.
Viimeiset pari viikkoa on ollu hyvin onnellista aikaa. Yksi todella iso ja mieltäni päivittäin kalvanut ikävä asia tuli eilen päätökseensä ja ratkaisu oli vielä sopiva kannaltani. Tästä stressistä johtuen olin melko lamaantunut eilen odottaessani ratkaisua ja kun se viimein tuli, niin lopppuilta meni helpottuneissa tunnelmissa mutta kroppa kävi kovilla kierroksilla. Jätin jopa Blondini nätin kyselyn iltakävelystä väliin, koska tiesin että en olisi ollut hyvää seuraa.
Viimeiseen pariin viikkoon mahtuu monia arkisia pieniä mukavia tapahtumia, niimpä jätän kinky tarinoinnit myöhemmäksi ja kerron enemmän näistä tapahtumista, mutta pikakelauksella.
Kävin Turun Baletin järjestämissä kinky bileissä missä teemana oli Helvetti. Oli mukavaa tavata tutttuja ja tuntemattomia sekä saada kasvoja tutuille nikeille. Monet olivat todella upeasti panostaneet illan teemaan ja pukeutuneet sen mukaisesti. Ohjelma oli loistavaa ja Lucky Hell:n show oli kaikkinensa aivan huikea. Todella näyttävä nainen joka otti yleisönsä eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi.
Seuraava dia kertoo köysikaupoista, sillä tilasin Kuitulinjalta 5mm ja 6mm juuttinarua. Koko tilaus ja sen käsittely oli melko koomista sillä 10 päivän odottelun jälkeen soittelin tilaukseni perään mihin sain hyvin tiukan vastauksen että kaikki tilaukset kyllä lähtee heti seuraavana päivänä ja että posti on kämmännyt näitä paketteja useasti jne. Hän kuitenkin otti sukunimen ylös ja lupasi tarkistaa asian ja kolmen päivän sähläyksen ja kinauksen jälkeen huomattiin että rahani ovat kyllä tulleet heidän tililleen, mutta tilausta verkkokaupasta ei olisi koskaan myyjällä asti tullut. No hyvityksenä parin viikon odotuksesta sain yhden kelan ylimääräistä 5mm juuttinarua.
Kun paketti vihdoin saapui, kävin varaamassa pyykkituvan. Vedin kelat suoraksi ja väljäksi kelaksi käden ympärille, minkä sitten sidoin tiukasti kiinni. Sitten kolme nippua köyttä pesukoneeseen pienen määrän pesuainetta kera. Pesun jälkeen vedin köydet suoraksi ja ripustin ne talonyhtiön kuivaushuoneeseen pyrkien siinäkin vetämään vielä köydet mahdollisimman tiukasti telineeseen. Sitten kuivuri puhaltamaan hellästi ja odottelemaan köysien kuivumista.
Kuivat köydet purin vielä suoraksi pyrkien poistamaan loputkin kierrot. Tämän jälkeen leikkasin muutaman noin 8m palan mihin laitoin solmut päihin. Öljysin vielä köydet Natusanin vauvaöljyllä ja vihdoin ne olivat valmiit.
Kerran nämä köydet ovat jo kiertyneet Blondini ranteiden ympäri kiertäen sängyn alta tiukasti. Siitä sidonta jatkui rintojen ympäri päättyen toiseen nilkkaan mikä piti hänen toista jalkaa kivasti koukussa ja levällään. Mutta näistä enemmän joku toinen kerta ja mahdollisesti kuvien kera.
Blondin kanssa olemme viettäneet paljon aikaa tutustuen toisiimme. Arkeemme kuuluu paljon naurua, hyvää mieltä, keskustelua, koskettelua ja ajatustenlukua. Olemme alkaneet myös ulkoutua makuuhuoneesta ja viime viikko olikin sosiaalisesti aktiivinen. Tapasin, ensimmäistä kertaa, Blondin äidin ja tunnelma oli varsin lämmin ja mukava vaikka hän luulikin minua viherpiipertäväksi puunhalaajaksi.
Samana iltana oli vuorossa yhden kinkyystävä pariskuntani järjestämät illanistujaiset missä syötiin ja juotiin äärettömän hyvin, ehkä jopa liiankin. Blondini sulautui mahtavasti porukkaan ja myös hänestä pidettiin kovasti Hauskaa juttua sekä naurua riitti yömyöhään.
Sitten vielä seuraavana päivänä teimme pienen junaretken lähimpään kaupunkiin, Blondin ystäväpariskunnan luo, tarkoituksenamme "pervoilla" oikein kunnolla. Ja sellaiseksi se touhu menikin. "Pervoilut" hoitivat lähinnä Blondini ja hänen huikea ystävätär. Me miehet lähinnä komppasimme taustalle ja ihmettelimme menoa. Ja tämä "pervoilu" tapahtui vaatteet päällä, kiljuen, nauraen, yläfemmoja lyöden ja uskomattomia salaliittoteorioita keksien, pöytä täynnä poppareita, juomaa ja irtokarkkeja. Ota siitä sitten selvää.
Lämmintää kesänalkua kaikille.
Viimeiset pari viikkoa on ollu hyvin onnellista aikaa. Yksi todella iso ja mieltäni päivittäin kalvanut ikävä asia tuli eilen päätökseensä ja ratkaisu oli vielä sopiva kannaltani. Tästä stressistä johtuen olin melko lamaantunut eilen odottaessani ratkaisua ja kun se viimein tuli, niin lopppuilta meni helpottuneissa tunnelmissa mutta kroppa kävi kovilla kierroksilla. Jätin jopa Blondini nätin kyselyn iltakävelystä väliin, koska tiesin että en olisi ollut hyvää seuraa.
Viimeiseen pariin viikkoon mahtuu monia arkisia pieniä mukavia tapahtumia, niimpä jätän kinky tarinoinnit myöhemmäksi ja kerron enemmän näistä tapahtumista, mutta pikakelauksella.
Kävin Turun Baletin järjestämissä kinky bileissä missä teemana oli Helvetti. Oli mukavaa tavata tutttuja ja tuntemattomia sekä saada kasvoja tutuille nikeille. Monet olivat todella upeasti panostaneet illan teemaan ja pukeutuneet sen mukaisesti. Ohjelma oli loistavaa ja Lucky Hell:n show oli kaikkinensa aivan huikea. Todella näyttävä nainen joka otti yleisönsä eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi.
Seuraava dia kertoo köysikaupoista, sillä tilasin Kuitulinjalta 5mm ja 6mm juuttinarua. Koko tilaus ja sen käsittely oli melko koomista sillä 10 päivän odottelun jälkeen soittelin tilaukseni perään mihin sain hyvin tiukan vastauksen että kaikki tilaukset kyllä lähtee heti seuraavana päivänä ja että posti on kämmännyt näitä paketteja useasti jne. Hän kuitenkin otti sukunimen ylös ja lupasi tarkistaa asian ja kolmen päivän sähläyksen ja kinauksen jälkeen huomattiin että rahani ovat kyllä tulleet heidän tililleen, mutta tilausta verkkokaupasta ei olisi koskaan myyjällä asti tullut. No hyvityksenä parin viikon odotuksesta sain yhden kelan ylimääräistä 5mm juuttinarua.
Kun paketti vihdoin saapui, kävin varaamassa pyykkituvan. Vedin kelat suoraksi ja väljäksi kelaksi käden ympärille, minkä sitten sidoin tiukasti kiinni. Sitten kolme nippua köyttä pesukoneeseen pienen määrän pesuainetta kera. Pesun jälkeen vedin köydet suoraksi ja ripustin ne talonyhtiön kuivaushuoneeseen pyrkien siinäkin vetämään vielä köydet mahdollisimman tiukasti telineeseen. Sitten kuivuri puhaltamaan hellästi ja odottelemaan köysien kuivumista.
Kuivat köydet purin vielä suoraksi pyrkien poistamaan loputkin kierrot. Tämän jälkeen leikkasin muutaman noin 8m palan mihin laitoin solmut päihin. Öljysin vielä köydet Natusanin vauvaöljyllä ja vihdoin ne olivat valmiit.
Kerran nämä köydet ovat jo kiertyneet Blondini ranteiden ympäri kiertäen sängyn alta tiukasti. Siitä sidonta jatkui rintojen ympäri päättyen toiseen nilkkaan mikä piti hänen toista jalkaa kivasti koukussa ja levällään. Mutta näistä enemmän joku toinen kerta ja mahdollisesti kuvien kera.
Blondin kanssa olemme viettäneet paljon aikaa tutustuen toisiimme. Arkeemme kuuluu paljon naurua, hyvää mieltä, keskustelua, koskettelua ja ajatustenlukua. Olemme alkaneet myös ulkoutua makuuhuoneesta ja viime viikko olikin sosiaalisesti aktiivinen. Tapasin, ensimmäistä kertaa, Blondin äidin ja tunnelma oli varsin lämmin ja mukava vaikka hän luulikin minua viherpiipertäväksi puunhalaajaksi.
Samana iltana oli vuorossa yhden kinkyystävä pariskuntani järjestämät illanistujaiset missä syötiin ja juotiin äärettömän hyvin, ehkä jopa liiankin. Blondini sulautui mahtavasti porukkaan ja myös hänestä pidettiin kovasti Hauskaa juttua sekä naurua riitti yömyöhään.
![]() | |
| Ice Ice Iceman |
Lämmintää kesänalkua kaikille.
Tunnisteet:
bdsm,
ds,
elämä,
kinky,
onnellisuus,
parisuhde,
pervo,
seurustelu,
välittäminen
torstai 7. kesäkuuta 2012
Blondi: Mistä näitä orgasmeja oikein tulee?
Keskustelimme miehen kanssa eilen orgasmeista. Keskustelemme
niistä melko usein. Ehdotin, että mies kirjoittaisin niistä blogiinsa, mutta
hän ei innostunut asiasta vaan sanoi, että kirjoita sinä. Niinpä päätin
kirjoittaa. Ensin täytyy kuitenkin ratkaista eräs ongelma. En tiedä, miksi
kutsua miestä tekstissäni. En voi kirjoittaa hänestä vain miehenä tai Miehenä,
koska silloinhan hän ei erotu muista miehistä. Kysyin mieheltä, että miten
haluat itseäsi kutsuttavan. Hän ei tiennyt, saan päättää itse. Mies itse kutsuu
itseään usein menninkäiseksi tai peikoksi. Kutsun häntä siis jatkossa Peikoksi.
En tiedä, mistä hän on keksinyt kutsumanimen itselleen, mutta sen on varsin
osuva. Kaikki, jotka ovat lukeneet Johanna Sinisalon teoksen Ennen päivänlaskua
ei voi, tietävät millainen Peikko on. Ne, jotka eivät ole teosta vielä lukeneet
– suosittelen lämpimästi.
Omat orgasmini eivät ole kovin kiinnostavia. Saan niitä Peikon
kansa paljon ja helpolla. Välillä ne ovat pieniä ja niitä tulee kuin K-kaupan
mainoksessa Plussa-palloja. Plop. Plop. Plop. Plop. Hups, vielä yksi. Plop.
Pienet orgasmit jättävät minut epätoivoiseksi. Haluan koko ajan lisää. Olo on
turhautunut, ja hypin seinille. Tai yleensä Peikon silmille. Saan myös isoja
orgasmeja. Huikeita. Ne kulkevat päästä varpaisiin hyökyaallon lailla. Tunnen
kun aalto lähtee tulemaan, eikä sitä voi enää siinä vaiheessa pysäyttää. Tämä
tietysti aiheuttaa minulle silloin tällöin pieniä kuritoimenpiteitä, koska en
saa laueta ilman lupaa. Koskaan. Useimmiten ehdin/ymmärrän/tajuan/pystyn
kysymään luvan, aina kuitenkaan en.
Peikon orgasmit sen sijaan ovat huikean kiinnostavia. Ne
ovat niin intensiivisiä ja kauniita. Peikko ei ole tottunut siihen, että häntä
hellitään, silitellään, pidetään ehdoitta hyvänä. Opetan sitä hänelle.
Kärsivällisesti. Kuin pienelle lapselle. Hän nauttii, kun kosken ja silitän.
Vielä vähän aikaa sitten hänen oli vaikea ottaa vastaan koskettamista ja
rentoutua. Vain olla ja nauttia. Heittäytyä. Koska emme juurikaan harrasta
tavallista seksiä (lue panemista), ei Peikko koskaan laukea sisälleni. En edes
tiedä miltä se tuntuu. Hän saa omat orgasminsa aina leikin jälkeen. Kun
makoilemme ja olemme lähekkäin. Leikin aikana laukeaminen ei ole hänelle
luontevaa, koska silloin hän on jossain muualla. Jossain, josta minä en tiedä
mitään. Koska olen itse eri paikassa. Ja kuitenkin olemme yhdessä.
Peikolla on kaunein kalu, jonka olen koskaan nähnyt. Voisin
leikkiä sillä vaikka kuinka pitkään. Sitä on ihana silitellä, mutta ennen
kaikkea nautin siitä, kun saan Peikon kalun suuhuni. Lämpimästä ja intiimistä
tunteesta. Siitä, kun pääsee niin lähelle. Siitä kun saan tehdä toiselle hyvää
ja tuottaa nautintoa. Olen aina pitänyt erityisesti suuseksin antamisesta. En
kuitenkaan siitä, että mies laukeaa suuhuni. Miehille laukeaminen on usein
väkivaltaista rynnimistä. Peikon kanssa kaikki on kuitenkin toisin. Hän
makoilee sängyssäni kauniisti paikallaan ja malttaa nauttia. Kun otan hänet
suuhuni, katoaa Peikko jonnekin. Itseltään. Ei kuitenkaan minulta. Kuulostelen
häntä. Hänen huokailujaan ja pieniä äännähdyksiä. Leikittelen hänen kalullaan,
pitkitän laukeamista. Peikolla olisi kaikki valta ottaa hiuksistani kiinni ja
naida suuhuni juuri niin kovaa ja nopeasti kuin hän itse haluaa. Hän ei
kuitenkaan koskaan leikin jälkeen tee sitä. Joskus hän ottaa hellästi hetkeksi hiuksistani
kiinni tai silittelee suutani. Saan kuitenkin itse määrätä tahdin. En ymmärrä,
miten hän pystyy odottamaan ja nauttimaan, koska olen itse niin kärsimätön.
Kun Peikko tulee, tuntuu se minusta aivan uskomattoman
upealta. Hengitys tihenee, ja hän laukeaa suuhuni. Sitä mukaan kun tutustumme
toisiimme paremmin ja tunteemme syvenevät, Peikko saa koko ajan yhä vain
pidempiä ja pidempiä orgasmeja. Syviä ja syvempiä, jotka vievät hänet jonnekin
muualle. Pidän häntä laukeamisen jälkeen suussani pitkään, jotta hän ehtii
rauhoittua. Nautiskelen ja nuolen hänet puhtaaksi. Odotan, kerrankin
kärsivällisesti, kun hän laskeutuu takaisin maan pinnalle. Taas yksi oppitunti
ehdottomasta rakkaudesta ja välittämisestä on takana.
Tunnisteet:
bdsm,
elämä,
kinky,
onnellisuus,
orgasmi,
parisuhde,
seksi,
seurustelu,
suuseksi,
välittäminen
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
Dies irae
Mikä on johtanut siihen, että viimein päättäväisenä olen kirjoittamassa ensimmäistä postausta blogiini, jonka olen luonut jo melkein vuosi sitten. Syitä on varmasti useita, ja luulenpa, että alkuun on hyvä päästää ne ulos.
Minulla on rankka historia (mutta ajatuksenani ei ole siitä kirjoittaa), ja vaikka kuinka väittäisin olevani täysin sinut historiani kanssa, niin näinhän asia ei ole. Kyllä tapahtuneet kulkevat mukanani loppuelämäni ja varmasti ovat osaltaan muovanneet minua ihmisenä siihen mitä olen nyt. Pienenä yksityiskohtana voin kuitenkin mainita, että historian tapahtumat eivät olleet itseaiheutettuja.
Osaltaan edelliseen liittyen olen eronnut joitakin vuosia sitten. En aio puida yksityiskohtia blogissani, vaikka aihetta kyllä piisaisi. Yleensäkään ottaen en halua katsella taaksepäin. Historiaani en voi vaikuttaa. Tulevaisuuteeni taas pystyn vaikuttamaan ja niinpä keskityn elämässäni siihen. Tämä perusajatukseni lienee myös siunaukseni, ja osaltaa syynä siihen miksi olen tällä hetkellä näinkin hyvässä kunnossa.
Joitakin aikoja sitten (muistaakseni viime kesänä) sain raskaan ahaa elämyksen. Pohdiskelin onnellisuutta. Mikä tekee minut onnelliseksi? Miten voin päästä sinne? Koska olen ollut viimeksi aidosti onnellinen? Tajusin, että en osannut vastata viimeiseen kysymykseeni. Enkä tarkoita nyt onnen tunnetta, jonka saa vaikka kohteliaisuudesta tai kissanpennun silittämisestä, vaan onnen tunteesta, jonka tietää kestävän ja kantavan vielä vuodenkin päästä. Olin varsin säikähtänyt tuosta tunteesta. Minullahan on monet perusasiat todella hyvin. On hyvä työpaikka ja työ. On harrastuksia, ystäviä ja terveyttä. On kaksi upeaa lasta.
Mitä minulta sitten puuttuu? Vastaus: toimiva, rento, draamatonta kaunis Ds-parisuhde. Naista joka ymmärtää että en ole ihan perinteinen pallontallaaja, vaan minussa on monta puolta, joita haluan kauniisti yhdessä hänen kanssaan toteuttaa. Nainen jonka edessä voin olla sekä heikko että vahva. Nainen kenen kanssa voimme yhdessä kauniisti tutkia mihin mielemme haluavat meidät johtaa ja yhdessä tutkia mitä kaikkea upeaa sieltä löytyykään. Ja tämä kaikki vain meille kahdelle.
Nyt olen kahden ison asian edessä. Näistä pienempi on uusi oma asunto johon pääsen muuttamaan ensi kuussa. Näistä suurempi on kaunis ja fiksu nainen joka sopii täydellisesti edellisessä kappaleessa kertomaani kuvaukseen. Siispä tämä blogi kertokoon suuremmaksi osaksi siitä mitä tapahtuu minun onnellisessa tulevaisuudessani. Eli juuri tästä hetkestä eteenpäin.
Teille lukijat jotka ihmettelette sanaa Ds, niin pääsette allaolevista linkeistä alkuun.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominance_and_submission
http://www.bdsmbaari.net
Voit myös halutessasi jättää minulle kysymyksen.
- Molinay
Minulla on rankka historia (mutta ajatuksenani ei ole siitä kirjoittaa), ja vaikka kuinka väittäisin olevani täysin sinut historiani kanssa, niin näinhän asia ei ole. Kyllä tapahtuneet kulkevat mukanani loppuelämäni ja varmasti ovat osaltaan muovanneet minua ihmisenä siihen mitä olen nyt. Pienenä yksityiskohtana voin kuitenkin mainita, että historian tapahtumat eivät olleet itseaiheutettuja.
Osaltaan edelliseen liittyen olen eronnut joitakin vuosia sitten. En aio puida yksityiskohtia blogissani, vaikka aihetta kyllä piisaisi. Yleensäkään ottaen en halua katsella taaksepäin. Historiaani en voi vaikuttaa. Tulevaisuuteeni taas pystyn vaikuttamaan ja niinpä keskityn elämässäni siihen. Tämä perusajatukseni lienee myös siunaukseni, ja osaltaa syynä siihen miksi olen tällä hetkellä näinkin hyvässä kunnossa.
Joitakin aikoja sitten (muistaakseni viime kesänä) sain raskaan ahaa elämyksen. Pohdiskelin onnellisuutta. Mikä tekee minut onnelliseksi? Miten voin päästä sinne? Koska olen ollut viimeksi aidosti onnellinen? Tajusin, että en osannut vastata viimeiseen kysymykseeni. Enkä tarkoita nyt onnen tunnetta, jonka saa vaikka kohteliaisuudesta tai kissanpennun silittämisestä, vaan onnen tunteesta, jonka tietää kestävän ja kantavan vielä vuodenkin päästä. Olin varsin säikähtänyt tuosta tunteesta. Minullahan on monet perusasiat todella hyvin. On hyvä työpaikka ja työ. On harrastuksia, ystäviä ja terveyttä. On kaksi upeaa lasta.
Mitä minulta sitten puuttuu? Vastaus: toimiva, rento, draamatonta kaunis Ds-parisuhde. Naista joka ymmärtää että en ole ihan perinteinen pallontallaaja, vaan minussa on monta puolta, joita haluan kauniisti yhdessä hänen kanssaan toteuttaa. Nainen jonka edessä voin olla sekä heikko että vahva. Nainen kenen kanssa voimme yhdessä kauniisti tutkia mihin mielemme haluavat meidät johtaa ja yhdessä tutkia mitä kaikkea upeaa sieltä löytyykään. Ja tämä kaikki vain meille kahdelle.
Nyt olen kahden ison asian edessä. Näistä pienempi on uusi oma asunto johon pääsen muuttamaan ensi kuussa. Näistä suurempi on kaunis ja fiksu nainen joka sopii täydellisesti edellisessä kappaleessa kertomaani kuvaukseen. Siispä tämä blogi kertokoon suuremmaksi osaksi siitä mitä tapahtuu minun onnellisessa tulevaisuudessani. Eli juuri tästä hetkestä eteenpäin.
Teille lukijat jotka ihmettelette sanaa Ds, niin pääsette allaolevista linkeistä alkuun.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominance_and_submission
http://www.bdsmbaari.net
Voit myös halutessasi jättää minulle kysymyksen.
- Molinay
Tunnisteet:
bdsm,
ds,
elämä,
onnellisuus,
parisuhde,
seurustelu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



