BileDom (2/2)

Siivekkään kurituksen jälkeen vietimme paljon aikaa pixiecrystal pariskunnan kanssa. Pixie oli kysynyt minulta etukäteen mahdollisuutta päästä piiskattavaksi, mihin olinkin vastannut että ilman muuta. Pixie oli kuitenkin selkeästi ja luonnollisesti vähän jännittynyt asian tiimoilta, eikä oikein osannut tarttua minun tarjouksiin asian tiimoilta. Tiedän toki, että joskus D.n ominaisuudessa pitää vaan ottaa tilanne haltuun, mutta ainakin omalla kohdallani hyvät käytöstavat ajavat tämän ohi. Niinpä sanoin Pixielle, että jos oikeasti haluat, sinun pitää antaa minulle pikkasen siimaa, niin hoidan kyllä loput. Mutta koska ne pienet sanat "kyllä kiitos", eivät hänestä ulos tulleet, niin onneksi hänen miehensä oli hyvin kartalla ja taputti Pixietään pyllylle ja sanoi että "Rouva lähtee nyt".

Kerroin Pixielle, että nyt saat olla karkkikaupassa, joten mitä saisi olla? Haluatko että menemme suljetun oven taakse ja laitan sinut istumaan polvieni päälle vai mennäänkö keskelle tanssilavaa ja laitan sinut siihen pylly pystyssä, vai kenties jotain muuta siitä väliltä. Sain kivan vastauksen, missä Pixie pohti, että kamalin ajatus olisi joutua keskelle lavaa vaikka lausumaan runoa, mutta pylly pystyssä pieni exhibbari hänessä saisi törkeät kiksit. "Tämä riittää, kiitos..."

Kuiskasin Siivekkäälle, että hän ottaisi Pixien kädestä kiinni ja ohjaisi hänet pienen lavan luokse. Lavalla laitoimme Pixielle kahleet ranteisiin ja kiinnitimme hänet mahallaan piiskauspukin päälle. Ohjasimme hänen jalkansa pukin reunojen ulkopuolle ja käskimme pitämään ne siinä. Nostimme hänen hentoisen minihameensa ylös vain huomataksemme hänen olevan liikkeellä ilman pikkareita. Kävimme pienen keskustelun aiheesta kuinka hienosti hän olikaan varustautunut ensimmäisiin bileisiinsä. 

Otin kontaktin Pixien aviomieheen ja varmistin vielä että kaikki on ok. Siivekäs silitteli Pixien niskaa, selkää, poskia ja jutteli hänen kanssaa, minun läiskiessä Pixien kaunista takapuolta ensin avokämmenin ja myöhemmin floggerilla. Se mielenkiintoinen energia, mikä virtaan tietynlaisessa dynamiikassa upeiden ihmisten kanssa läpi käsien ja piiskan, oli vahvasti läsnä. Jokaisessa lyönnissäni tunsin sen upean nautinnon mikä virtasi Pixien läpi jatkaessa matkaansa minuun, hänen nauttiessa joka tilanteessa. Upeasti hänen miehensä nousi myös hetkeksi lavalla ja antoi muutaman avokämmen rouvansa pakaroille. Välillä siirryin Pixien pään luo, nappasin hiuksista kiinni, nostin hänen kasvonsa minua kohti ja kysyin "kaikki ok?" Taisinpa kääntää hänen kasvonsa myös pientä yleisöä kohti ja käskeä hänen katsoa yleisöä hetken.

Vaihdoin muutamaan kivuliaampaan piiskaan ja koin ylpeyttä huomatessani kuinka hienosti Pixie halusi pitää käsketyn asentonsa, vaikka tilanne oli varmasti hänelle uusi. Jotkut ovat vaan syntyneet tällaiseksi. ;-) Pyysin Siivekkään luokseni ja hakemaan pari kondomia, jotka laitoimme wandin päälle. Kysyin katseellani Pixien mieheltä, että kaikki on yhä ok hänen puoleltaan. Niinpä vuorostaan hetken päästä Pixie oli se, joka kärvisteli kivun ja nautinnon rajalla. Voi pojat kuinka ihana käsiteltävä hän olikaan. Eläväinen, nautiskeleva, äänekäs olento, joka halusi ottaa kaiken nautinnon irti ihanasta tilanteesta. Pixien äänen yltyessä kovaksi, siirryin hänen kasvojensa luokse, ja sanoin että hänkään ei täällä sitten laukea ilman lupaa. Hän katseli minua hieman hämmentyneenä, joten otin kiinni hänen hiuksistaan, käänsin hänen kasvonsa kohti hänen aviomiestään, joka seisoi lavan vieressä ja käskin häntä kysymään sieltä suunnasta luvan joka kerta. Tämän jälkeen siirryin Pixien taakse, lainasin wandia Siivekkäältä ja painoin sen voimakkaasti suoraan Pixien klitorikselle ja toisella kädellä hakkasin avokämmenellä hänen takapuoltaa. Voi sitä energian, nautinnon ja huudon määrä mitä koimme. En kuullut millaista keskustelua Pixie pariskunnalla oli, mutta energiasta päätelle meillä ja heillä meni lujaa. 

Kipu- ja orgasmipöllytyksen jälkeen siirryimme Pixien eteen. Silittelimme häntä ja varmistimme että kaikki on hyvin. "Erinomaisesti", kuulemma. Irrotimme hänet varovasti pukilta ja pyysin hänen miestään tulla ottamaan kiinni siltä varalta, että jalat eivät kantaisi. He poistuivat paikalta palautumaan ja hetken päästä poistamaan lisää paineita darkkariin. Kiitos rohkeudestanne, olette mahtavia!

Muutamaa päivää myöhemmin Pixie esitteli kaunista pyllyään ja pieniä jälkiä, jotka olivat jääneet muistoksi. Kysyin lupaa käyttää kuvaa tässä postauksessani. Rakkain setä-ystäväni Pete myös piirsi livenä muutaman upean ylläolevan muiston.

Pitkästä aikaa BileDom ominaisuudessa (osa 1/2)

Kävin alkukesästä ensitreffeillä tai tapaamisella naisen kanssa, missä nautimme hyvät lattet. Hänen suunnilleen ensimmäiset sanat muistan vieläkin, kun hän päästeli ulos, “sinussa on jotain mikä aiheuttaa minulle halun koskettaa sinua”. Kahvien jälkeen päädyimme aurinkoisen puiston ruohikolle ensin juttelemaan, sitten kainalokkain ja lopulta vähän silittelemään. Kuplamme hajosi vasta useampi tunti myöhemmin kun eräs narkki päätti sen poksauttaa.

Tästä kuitenkin alkoi mahtava ystävyys, joka pian muuttui FWB.ksi, mutta luulenpa että kumpikaan meistä ei ko. sanasta pidä, niin nykyään puhumme “lihashuollosta”. Kutsun tätä naista Siivekkääksi.

Minulle Siivekäs näyttäytyi hetimiten alpha naiseksi, joka ei ehkä vaan ollut päässyt kokemaan sitä kaikkea mitä valtasuhteella voisi olla tarjottavaa turvallisessa ympäristössä. Niinpä Siivekäs on kastellut varpaitaan uudella polullaan minun toimiessa jonkinmoisena menttorina hänen matkallaan. Älkääkä ymmärtäkö väärin, etteikö menttori nauttisi matkastamme. Ehkäpä hauskinta tällä tutkimus matkallamme on ne lukuisat pienet haparoivat askeleet kun siivekäs katsoo minua kiukkuisin silmin ja sanoo “Minä en ole tällainen!”, jolloin minä taputtelen hänen poskeaan ja vastaan, että “olet juuri tällainen”.

Kipuun emme ole paljoakaan tutustuneet ja yksi syy siihen on ollut se, että minusta tuntuu pahalta lähettää Siivekäs kotiin, jos hänen päänsä on täysin hattaraa. Niinpä tässä jokunen päivä sitten kun minulle nätisti vihjattiin, että olisipas kiva saada kunnolla piiskaa, niin sanoinkin, että sehän tulee järjestymään kauniisti pyytäessäsi bileissä minne molemmat olimme osallistumassa.

Olen joskus muutama vuosi sitten tutustunut pixiecrystal  pariskuntaan. Emme olleet koskaan tavanneet, viestejä olemme toki vaihdelleet ja olen aina silloin tällöin kutsunut heidät vaikka bileisiin tai illanistujaisiini, mutta koskaan emme ole löytäneet sopivaa aikaa. Nyt vinkkasin heille näistä bileistä ja hepäs päättivät, että hääpäivän kunniaksi on hienoa menettää bile neitsyys. Niinpä bileiden ensimmäinen tunti istuimme enemmän tai vähemmän samassa ryhmässä ja oli mainiota huomata kuinka hyvin meillä synkkasi alusta asti.

Kun oli Siivekkään piiskauksen vuoro, matkalla crossille kävelin pixiecrystal luokse ja sanoin, että nyt saattaisi kannattaa tulla katsomaan. Koska minulla ja Siivekkäällä on historiamme, niin vetelin kaikista niistä naruista joita tiesin. Istutin hänet lavan reunalle ja ärsyttävän hitaasti kaivoin lelukassistani ensin liian tiukat nahkahansikkaat ja sitten nahkaiset kahleet, jotka asetin Siivekkään reiden päälle. Kuten tiesin, siivekkään siivet alkoivat huitoa ilmaan holtittomasti. Siivekäs mumisi jotain, että ei voi edes katsoa, hänen jalkansa tärisivät ja hän käänsi päänsä pois. Minä namuttelin tilanteen hitaasti loppuun ja kiinnitin hänelle kahleet tiukasti. Jouduin taluttamaan hänet crossille, mihin kiinnitin hänet kahleistaan ja nilkoista. Lisäksi laitoin yhden pitkän nahkaremmin tiukasti hänen lantionsa ympäri, koska tiesin hänen olevan hyvin eläväinen.

Aloitin isolla itsetehdyllä floggerilla, millä paukutin hänen takapuoltaan. Välillä himmailin, välillä kiihdytin ja välillä vaan sivelin hänen vartaloaan. Välillä vaihdoin piiskani kivuliampiin kuten ratsupiiskaan ja piiskasin häntä turvasanan rajoille, jonka jälkeen kävin kuiskaamassa hänen korvaansa että “tätähän sinä tilasit”. “niin tilasinkin….” Ajoin hänet useaan kertaan siihen rajalle, missä kipu melkein voitti hänet, ainoastaan pysähtyen ja käyden silittämässä häntä. Joka kerta hän kuiskutteli minulle jotain kuten “tämä on niin ihanaa”. Välillä painauduin tiukasti häntä vasten ja työnsin käteni hänen housuihinsa ja kiusasin häntä lisää. Siivekäs ei tiennyt miten päin olisi.

Olin aikaisemmin kysynyt Siivekkäältä, onko hänelle ok jos tarvitsen apukäsiä. Hän oli sanonut että asia ok ja minullahan oli agenda ollut mielessäni jo tovin. Kävelin Pixien luo ja kysyin haluaisiko hän tulla auttamaan. Hänen silmänsä kiiluivat kiinnostuksesta, mutta epävarmuudesta minkä ymmärsin hyvin hänen noin tunnin bilekokemuksen kohdalla. Hän kuitenkin vastasi että haluaisi, jonka jälkeen kysyin hänen mieheltään, että onko tämä hänelle ok vaikka tiesin hänen vastauksensa jo etukäteen. Pixie tuli kanssasi crossille ja kuiskasi, että “en minä osaa mitään.” Kaivoin kassistani wandin ja sanoin että “tätä sinä varmasti osaat käyttää!” Ohjasin Pixien kyykkyyn Siivekkään toiselle puolelle ja annoin hänelle vapaat kädet wandin kanssa, minun läpsiessä Siivekästä käsin ja piiskoilla. Välillä otin häntä hiuksista kiinni ja muistutin että “olet juuri tällainen”. Eikä aikaakaan kun Siivekäs kertoi laukeavansa, minkä minä lopetin alkuunsa. Kerroin että täälläkään ei laueta ilman lupaani ja hän yritti vielä jatko neuvotella kertomalla ettei pystyisi pidättelemään. Niinpä ohjasin Pixien wandin irti hänestä ja kävimme keskustelun uusiksi. Hän riuhtoi itseään kiukkuisena crossilla ja päästi jopa kirosanan (aijjai) ja varmaan mielessään manasi minut helvettiin, mikä huvitti minua. Aloitimme Pixien kanssa uudestaan, eikä aikaakaan kun kuulin hennon “saisinko laueta?” Vastasin, että en oikein kuule, että sanopas lujempaa, jolloin sain saman pyynnön vähän rohkeammin. Kerroin että tämä ei riitä, vaan että tässä on parikymmentä ihmistä katsomassa sinun ihanaa kokemusta, niin pyydäpä niin että kaikki kuulee. Niinpä Siivekäs päästeli kolmannen kerran pyyntönsä ja tällä kertaa hyvinkin reippaasti jotta yleisökin kuuli, jonka seurauksena minä sanoin “Ole hyvä!”. Tiesin mitä tuleman pitää, niin painauduin tiukasti häntä vasten painaen hänet crossia vasten, koska pelkäsin crossin kaatuvan tai lähtevän kiinnitykseltään ja niin hän siinä tiukassa otteessani laukesi, laukesi ja laukesi.

Hetken päästi pidin tiukasti kiinni hänen hiuksistaan, toinen käteni vaellellen hänen naamallaan ja kaulallaan. Kuiskailin jotain tuhmia samalla hänn korvaansa, Pixien wandaillessa häntä. Siivekäs kysyi minulta nätisti saisiko vielä laueta. Katsoin alas Pixietä kohden ja kysyin mitä mieltä hän olisi, "Saisiko siivekäs vielä laueta?" Pixie vastasi minulle posket punaisena ja innokkaana alle aikayksikön “joo joo joo…..” Eipä Pixie vielä tiennyt mihin hänen iltansa johtaa.

Hieman myöhemmin irrotin Siivekkään crossilta ja talutin hänet sohvalle. Makoilimme sylikkäin ja purimme tapahtumaa läpi ja palauduimme takaisin bilehetkeen.

Rakas ystäväni Pete Harju piirsi livenä kuvan yllä kuvatusta.

----

Myöhemmin kun hyväksytin yllä olevan tekstin Siivekkäällä, hän kertoi että haluaisi kirjoittaa omat tuntemuksensa myös ylös. Kannustin häntä kirjoittamaan. Kun sain hänen tekstinsä kysyin oliko hän kirjoittanut tämän minulle vai haluaisiko sen myös julkaistavan? Hän kertoi kirjoittaneensa sen minulle, mutta hetken pohdittuaan hän totesi, että voisihan hänen tarinassaan olla jotain ihan uutta jollekin lukijalle. Joten tässä tulee...

----

Siivekkään silmin:

Voisin kertoa hyvin, hyvinkin paljon matkastani, matkastani itseeni, naiseuteeni ja ennen kaikkea seksuaalisuuteeni. Seksuaalisuuteni, joka pienin, välillä isommin harppauksin on päässyt kasvamaan ja kehittymään löytäen uusia ulottuvuuksia ja kerroksia. Se jokin on aina ollut, osin tiedostettuna, osin piilossa olevana. Seksuaalinen kasvu vaatii mielestäni myös oikean laisen maaperän, sitä se aina ole ollut.

Uskomukseni kohtaloon on suuren suuri, tuoden matkani äärelle ihmisen, Peikon. peikko  oli lähestynyt minua viestillään jo vajaa kaksi vuotta sitten. Muutamien viestien jälkeen kohtaaminen jäi kauniiseen kieltäytymiseen. Näin jälkikäteen ymmärrettynä hetki ei ollut sopiva, ei olisi ollut oikea Peikon kohtaamiselle.

Olin tainnut jäädä Peikon muistin syövereihin ja kesän lämmön äärellä sain häneltä yhteydenoton ja pian jo kohtasimme kahvilassa. Tunnistan aistivani hetkiä, asioita ja ihmisiä omalla hyvin herkällä tavallani. Jo kauempaa Peikon tunnistettuani minulle levisi hymy kasvoille ja se rauhallisuuden hyvänolon tunne, joka minut kertakaikkiaan valtasi. Ensimmäinen kohtaaminen, se energia mikä Peikosta välittyi ja välittyy ja ne silmät. Silmät joihin voisi vain upota, upota yhä syvemmälle. Niiden sielukkuus ja lempeys. Mainitsin asiasta hänelle, Peikko taisi olla hyvinkin tietoinen asiasta.

Itse olin jo unohtanut, miten Peikko minulle kertoi, miten olin kertonut tapaamisen ensi hetkillä, miten minulle nousu valtava tarve häntä koskettaa, jokin mikä veti puoleensa, se mielenkiintoinen tunne, tunne joka vetää kohden toista, vetää toisen lähelle, vetää koskettamaan.

Upean auringon lämmön äärellä siirryimme läheiselle puistolle juttelemaan ja pian jo makoilimme pehmeällä nurmikolla ajatusten sinkoillessa välillämme. Jossain vaiheessa minulla esitettiin kysymys, haluanko tulla kainaloon ? Haluanko, Haluan.

Muistini sopukoista muistelen kohtaamisen kestäneen useamman tunnin ajan. Lämmin kesäpäivä, ihminen, jonka kanssa voin puhua samaa kieltä, läheisyys, koskettamiset, se hyvänolon kupla, jonka sisälle pystyimme pysähtymään. Todellisuuden tosiaan rikkoessa kuplamme, puistossa olevan narkkarin toimesta. Jäin omaan pöllyissä olemisen olotilaan kohtaamisen jälkeen, kohtaaminen, joka kosketti.

Matkamme ei jäänyt yhden kohtaamisen varaan, vaan on kehittynyt omanlaisekseen, juuri sellaiseksi kuin on tarkoitettu. Niin, määritys tälle asialle, olotilalle, jota itse en halua, kaipaa, koe tarvetta lähteä asiaa tarkemmin määrittelemään, tämän olen itsessäni viime aikoina tunnistanut.

Se vahva tunne, tarve on kuitenkin tullut pysähtyä tämän upean ihmisen äärelle, jonka läsnäolo on lempeää, intensiivistä, aitoa, jolle olen voinut antaa sisimpäni.

Lihashuoltoa, tämän nimityksen äärelle olemme pysähtyneet kohdatessamme. Ja hei, olen saanut nimen, Siivekäs. Itseasissa pidän siitä, Siivekäs.

Siivekkäänä olen päässyt upeiden, syvällisten, merkityksellisten kokemusten äärelle. Ennenkaikkea ihmisen, joka jakaa seksuaalisuuden älykkyyden kanssani. Jo yksistään jokaisesta sellaisesta voisin kirjoittaa useampia sivuja. Koen itseni hyvin etuoikeutetuksi.

Asia josta saan, pääsen ja joudun kuulemaan on, Minä en ole tällainen. Jonain hetkenä orgasmipöllyissäni olin nuo sanat ääneen lausunut.

Peikon reaktio sanoihini oli hymyn kera, voi, sinä olet juurikin tuollainen. Miten monta kertaa minua onkaan tuon lauseen kera riepoteltu ja koeteltu sisimpääni. Toinen joka orgasmien riepotellessa tai jonkin toisen olotilan äärellä joutuu vastaamaan, en ole tällainen, olen, siis kyllä, en, tajuntani ei niinä hetkinä riitä mihinkään järjelliseen. Joku, Peikko kyllä silmin nähden taitaa noista hetkistä nauttia.

Minua on hyvin monasti toppuuteltu asioiden ja kokemusten suhteen. Monen monta kertaa olen hyvin moniuloitteisen mielikuvituksen omaavan Peikon ääneen lausuen kuullut pieniä vihjailuja mitä voisi ollakaan hänellä mielessä minun suhteen. Välillä olen onnistunut niitä kauniisti pyytäen Peikon minulle kertomaan. Valtaelementti, alistaminen, kipu. Aivan hiljattain nostin esille toiveen piiskauksen suhteen, toivoisin pääseväni piiskattavaksi, kun olimme piakkoin saman tilaisuuden äärellä tapaamassa bileissä.

Olin saanut jo päivällä Peikolta videon, jossa hän laittoi tiukat nahkahansikkaat käteensä ja tämän jälkeen hänen yksitellen valitsemansa väline meni bilekassin uumeniin. Voin kertoa miten jollain tuli kesken kauppareissun videon katsottuaan täydellinen valahdus kehoon, Pavlovin koira efekti, vain sillä erotuksella, että kuola ei sentään valunut suupielistä, mutta jotain ihan muuta kylläkin tapahtui kehossani.

Nautin bileisiin pukeutumisesta, omasta naisellisuudestani. Olin löytänyt mielestäni upean asun pienestä uniikista myymälästä. Se yllä oli täydellistä laskeutua bileiden äärelle.

Peikko olikin jo paikalla ja pian olin jo päässyt tutustumaan hänen ympärillään oleviin ihmiseen. Merkittävä kohtaaminen, yksi sellainen oli Pixiecrystal, upea nainen, josta huokui upea sielukkuus, hyvin samanoloista, jota itsessäni tunnistan.

Olin toivonut piiskausta ja yksi mikä minua vetää puoleensa on crossi.

Varmaan se, että nautin kun minut laitetaan kiinni, se tunne olla kahlittuna, tunne miten ranteet ovat tiukasti kiinni lukittuina, nilkat, kehon ollessa vasten puuta. Olla vain siinä ja siinä hetkessä, antautuen Peikolla.

Peikko johdatti minut crossin vierellä olevan lavan reunalle istumaan ottaen samalla esiin jo videolla aiemmin näkemäni nahkahanskat. Se välitön tunne, kun ne olivat silmieni edessä, pyyntö laittaa nepit kiinni ja tarve niitä hetken silittää, koskettaa.

Olen hyvin kehollinen, henkinen, syvällinen. Se oikea tunne, katse ja kosketus vie minut mennessään hyvin nopeasti. Peikko tietää tämän erittäin hyvin ja osaa sen kanssa toimia kanssani.

Viimeinen pysähtyminen hetkeen ennen crossille siirtymistä oli nahkaiset kahleet ranteisiin, jotka tunsin laitettavan hyvinkin tiukalle. Viimeistään tämä hetki, kahleet käsissäni ja aloin jo vaipua omaan tilaani.

Peikon ohjauksessa olin crossin äärellä, sidottuna ja varmistuksena vielä nahkainen remmi joka lukitsi vyötäröni tiukasti vasten puuta.

Minun on hyvin helppoa päästää itseni hetkeen, antautua Peikolle.

Nautin painavan ja ison floggerin iskuista pepulla, käsien läimäykset vasten ihoani ja välillä taas ne hellääkin hellemmät sivelyt ihollani. Iskut muuttuvat välineiden vaihtuessa kirpeiksi, sivaltavaa kipua, vahingossa saaden sen kielletyn kirosanankin ilmoille.

Oman tilani äärellä aistin äänet taka-alalla olevien ihmisten suunnalta, Peikon sanat korvaani, kädet siellä, hetken kuluttua toisaalla, tällainenhan sinä olet, juurikin tällainen. Kyllä Peikko, niin taidan olla ja haluankin.

Kädet tiukasti hiuksieni seassa, nautinnon ja kivun sekoittuessa, ja ihanan tunteen vallassa, toisena hetkenä taas tuntuen Peikon kehon painon vasten minua.

Jossain vaiheessa kuulen Peikon sanat Pixielle, naiselle jonka olin hetki sitten kohdannut, nyt kääntäessä päätäni, avatessa silmäni, näen tämän ihanuuden vieressäni.

Vain hetki, niin tunnen wandin värinän jalkojeni välissä, vasten klitoristani.

Peikon jatkaessa kanssani ja mieleni kiusoittelua luvan kysymisillä orgasmien suhteen. Muutama vahinko orgasmi taisi livahtaa, mutta Peikko sai tämän Siivekkään kyllä hyvin pian ohjattua sovitun äärelle, luvan kysymiselle orgasmille. Pieni kiukku nousi pintaan, kun Peikko ei muka kuullut pyyntöjäni. Tilannetta seuraavista ihmisistä välittämättä oli minun nöyrryttävä kajauttamaan ilmoille saisinko luvan laueta. Sain luvan, kyllä, mistä orgasmi alkoi ja loppui, en tiedä, eikä väliäkään, olin jossain muualla painautuen vasten puista crossia kehon tempoillessa ja väristen.

Pääsen kahleistani, minulla on vaikeuksia pysyä pystyssä, Siivekäs nautinnon pöllyisenä talutetaan sohvalle, turvallisen Peikon läheisyyden äärelle, hengittämään, pysähtymään, nauttimaan kokemuksen tunteesta ja paluusta takaisin todellisuuden äärelle sieltä jostain, jonne minut Peikko oli hetki sitten vienyt, johdattanut.

Lelun kanssa German Fetish Ball -tapahtumassa

German Fetish Ball- tapahtuma järjestettiin taasen koronan helpotettua kuristusotettaan. Heti kun alkuvuodesta tapahtuma varmistui päätimme lähteä matkaan ja ostimme liput kaksiin bileisiin. Suurin innostuksen me kohdistui Sweet Surrender bileisiin, joita markkinoitiin vahvasti D/s-henkisenä tapahtumana, mutta ostimme liput myös päätapahtumaan tarkoituksenamme mennä fiilistelemään (kumi)pukuloistoa.

Lähdimme reissuun jo keskiviikkona, sillä suunnittelimme käyvämme läpi muutamia kinkykauppoja ja lisäksi nauttia sekä marsipaanista, hyvästä sushista sekä tietenkin snitzeleistä. Hotellivaraukseemme kuului ilmainen kuljetus lentoasemalta ja lähestyessämme hotellia kuskimme osoitti meille KitKat clubia leikkisästi ja kun kerroin että tuonnehan me menemme hän tiukkaan sävyyn ohjeisti että se ei ole meidän paikkamme. Kuulin hymähtelyä takapenkiltä.

Berliinissä on paljon mainioita (kinky)kauppoja joista löytyy jokaiselle jotakin. Alkuviikon aikana kävimme useammassa kumivaatteita myyvistä liikkeistä esim.  Savage Wear ja Demask Berlin , joissa käytännössä kaikissa oli myös ateljee. Yllättäen myynnissä oli paljon valmiita kumiasusteita ja mittatilauksena olisi varmasti saanut vaikka mitä. Kumpikaan meistä ei kuitenkaan ole kumi-ihmisiä, vaikka totesinkin useaan kertaan kuinka kuumalta leluni mittatilaustyönä tehdyssä kumimekossa näyttäisikään. Sen verran vahva olin toteamuksessani että selkeästi asia lämmitti myös lelua ja uskompa että lähitulevaisuudessa saan ihailuni lävitse.

Etukäteen kysellessämme kauppasuosituksia jokainen mainitsi liikkeen Hautnah. Tämä oli toki käynnin arvoinen, mutta vaatetus oli ehkäpä meidän makuun liian fetissi- ja vinyylimäistä. Hintataso liikkeessä oli mielestäni myös aavistuksen kova, mutta toisaalta kaipa vaatteet olivat hyvin uniikkeja. Hauskana yksityiskohtana liikkeen vierestä löytyy koirien merkkivaatteita ja -pantoja myyvä liike Koko von Knebel, mistä löytyi kyllä koko reissun päheimmät ja söpöimmät pannat.

Rahani olin kuitenkin säästänyt McHurttiin, joka oli vaihtanut osoitetta viime käyntini jälkeen ja nyt sijaitsi todella helppojen yhteyksien päässä. Hauskasti heillä ei ole vieläkään näyteikkunaa ja ohi kävelee jollei ole tarkkana. McHurt on ollut paras välinekauppa omiin tarkoituksiini ja se ei pettänyt tälläkään kertaa. Tuotteet olivat kautta linjan laadukkaita ja asiakaspalvelu oli loistavaa. Innostuin shoppailemaan melko paljon ja asioita joita en edes kuvitellut hankkivani, mutta kiilto leluni silmissä sai minut uusiin aatoksiin. Isoimpaan ostokseeni tarvimme myyjän apua, jotta sopiva koko ja ajatus löytyi ja arvostan yli kaiken tapaa jolla myyjä otti tilanteen haltuun. Olimme leluni kanssa uuden edessä ja myyjä tosi korrektisti aina kysyi saako auttaa ja koskea ennenkuin eteni pyynnöissämme. Ehkäpä joskus myöhemmissä postauksissa kerron tarkemmin mihin matkabudjettini hupeni.

Perjantaina oli vuorossa Sweet Surrender bileet, joihin olimme toivomme ja intomme pitkälti laittaneet. Minä vahvasti senkin takia, että lelu oli unohtanut yhden yhteisen tehtävämme oman osuuden ja olin sanonut kuittaavani sen julkisesti näissä bileissä. Pakko kuitenkin sanoa että bileet olivat bileinä pettymys. Sinällään tila oli hyvä ja paikalla oli paljon kivoja laitteita, mutta pari asiaa häiritsi kovasti. Menimme bileisiin ystäväparin kanssa, joille bileet olivat ensimmäiset. Ovella dresscode tarkastaja oli mielestäni tyly ja passitti ystävämme vaihtamaan/vähentämään asuaan kolme kertaa. Sinällään ymmärrän tiukan dresscoden, mutta kun se tuntui olevan tosi valikoivaa ja värisyrjivää. Jos päällä oli pelkästään mustaa niin tuntui pääsevän sisälle kumiasuista nyt puhumattakaan. Paikalla oli loppuillasta useampi yksinäinen bilettäjä mustissa nahkashortseissa ja nuhjuisessa mustassa t-paidassa. Mutta silti varmaankin maassa maan tavalla. Lisäksi bileet eivät olleet osallistujamäärässä kovin iso menestys ja ainakin poistuessamme pikkutunneilla hotellille arvioisin että paikalle olisi hyvin mahtunut ainakin kolminkertainen määrä bilettäjiä.

Huolimatta nilityksestäni minulla ja lelulla oli huikea yö, mikä jatkui vielä hotellilla enkä vielä tiedä

miten osaan iltamme pukea sitä arvostavalle tavalla sanoiksi. Lupaan kuitenkin myöhemmin yrittää. Huolimatta tylsästä sisääntulosta, ystävämmekin pääsivät kivasti nauttimaan toisistaan julkisesti.

Lauantaina olisi ollut tarjolla viikon päätapahtuma, johon meillä oli hankittuna varsin kalliit liput. Kuitenkin bileaamuna olimme vieläkin varsin tiloissa ja väsyneinä edellisestä yöstä ja päätimme yhdessä tuumin vaihtaa bileet hyvään ruokaan. Postasin bileiden fb-ryhmään myyväni liput pienellä alehinnalla ja liput menivät onnekkaalle tanskalaisparille. 

Yhteisenä reissuna täysin kympin matka, varsinkin kun meillä on aika harvakseen mahdollisuuksia viettää pidempiä aikoja yhdessä. Menemmekö ulkomaille bileisiin uudestaan? Varmasti, mutta emme Berliinin bileisiin vaan seuraavaksi matkaamme jonnekin missä valtasuhteiden monimuotoisuus näkyy vahvemmin.

Kuvat McHurtista.

Merkityksellisiä kohtaamisia II

Tämän tekstin omistan kiirehtivälle lammaspojalle.

Yritin kesällä etsiä jonkinmoista seikkailuseuraa, ja vaikka sen tiimoilta tuli tutustuttua todella hienoihin kanssakinkyihin, niin mitään kahvitteluja pidempää en onnistunut niistä synnyttämään. Annoin koko asian jo loppukesästä olla ja luotin, että jos jotain hyvää elämässä tällä saralla on tapahtuakseen, niin kyllä se sitten tapahtuu. Ja kuinkas kävikään.

Olin suunnitellut skippaavani Baletin ja Turun Seta:n yhteisbileet, jotka pidettiin Turku Priden tiimoilta. Kävi kuitenkin hassusti, sillä eräs ahkera aktiivimme tuli kipeäksi juuri bileiden alla ja hänelle tarvittiin tuuraajaa bileisiin pariksi tunniksi hoitamaan mahdollisia bilepiiskauksia ja huolehtimaan, että crossiamme käytetään turvallisesti. Tämä riittikin mainiosti motivaattorikseni, ja löysinkin itseni opastamassa kanssajuhlijoita piiskauksen ihanaan maailmaan.

Nakkivuoroni sujui vauhdikkaasti, sillä mukavaa ja sosiaalista tekemistä oli paljon. Puolessa välissä vuoroani eteeni leijaili yksin kaunis nuori nainen, joka kertoi etsivänsä luotettavaa piiskaajaa. Koska olin "talon" puolesta moista tekemässä, hän rohkaistui tulla juttelemaan asiasta. Minä taas muistin tämän naisen heti reilun vuoden takaa - joskin hieman eri ympyröistä. Kasvoja en unohda koskaan, nimet hetimiten.

Nainen kysyi kainosti piiskauksen mahdollisuutta, ja minä innosta sykkyränä olin ohjastamassa häntä crossille. Hän kuitenkin jatkoi, ettei olisi valmis tulemaan julkisesti piiskattavaksi, joten olisiko jotain muuta mahdollisuutta. Katsoin harmistuneena kelloa ja kerroin nakkivuoroni loppuvan tunnin päästä, jolloin voisimme etsiä rauhassa syrjäisemmän kolon. Hän totesi hieman pettyneenä, että saattaa olla nukkumassa jo silloin. Minä taas tähän taisin lohkaista muka nokkelasti, että "sehän olisi sitten sinun tappiosi". Jäimme kuitenkin yhteisymmärrykseen, että hän tulee juttusilleni, kun vuoroni loppuu jos hän on vielä paikalla.

Vuoroni loputtua hän tuli kuin tulikin seisoskelemaan katse-etäisyydelleni kainosti vilkuillen. Luovutin ilomielin piiskausnakin seuraavalla ja siirryin juttelemaan tällä naiselle, jota tästä eteenpäin kutsun Pisamaksi. "Onneksi ei liikaa nukuttanut", lohkaisin ja nappasin neidon kädestä kiinni ja lähdin ohjaamaan häntä kohti pimeitä nurkkauksia. Sellainen löytyikin yllättävän helposti, ja pian Pisama olikin poikittain jalkojeni päällä takapuoli paljaana. Vedin nahkahansikaat käsiini ja aloitin taputtelun, joka välillä yltyi kovempaan käsittelyyn ja välillä silittelyyn. Ja se olikin sitten siinä ja sitten ei taas ollutkaan.

Koko tilanteessa oli jotakin erityisen makeaa ja kutkuttavaa. Onneksi sain sen sanottua myös ääneen ja onneksi Pisamakin oli samaa mieltä. Olimme myös yhtä mieltä siitä, että moista kutkuttavaa fiillistä olisi sääli jättää jatkossakin kokematta, joten me sovimme treffit parin päivän päähän. Ja siitä se sitten lähti.

Peikko heräilee talviunilta

Blondi kertoi omasta syksystään tässä postauksessa. Minäkin olen ollut melkoisessa talviunessa pervoilujeni kanssa, mutta nyt kun aurinko lämmittää jo vähän karwojani, niin on aika yrittää vaihtaa turkkini kesäversioon.

Syksyn ja talven pimeydessä on jotain, joka lannistaa minua lujasti. En koe olevani pimeydestä masentunut - vähän ahdistunut kyllä, mutta jotenkin pimeys vääntää minulta helposti kaikki ajatuskuviot hyvin mutkaisiksi. Tämä tarkoittaa, että yhtenä hetkenä saatan olla hyvinkin kiinnostunut ja innostunut vaikka mistä, mutta seuraavana hetkenä huomaan kuinka kesken oleva tv sarja houkutteleekin ihan liikaa. Nin kiteytettynä.

Erityisesti edellä kerrottu on koskettanut viime kuukausina pervominääni. Jopa siinä määrin, että jotkut aikaisemmin hyvinkin innostavat asiat ovat nyt tuntuneet tylsiltä, ja pahimmillaan olen huomannut piiska kädessäni suorittavani enkä toimivani innostuksesta tai kiimasta. Tämän huomatessani tein itsetutkiskelua, sillä jos jotain erityisesti tarvitsen, niin rehellisyyttä itselleni. Päätin, etten huijaa itseäni, vaan keskityn siihen mikä tuntuu tässä hetkessä mukavalta.

Edellinen kappale saattaa kuulostaa kovinkin dramaattiselta tai suurelta oivallukselta, mutta elämäähän se vain on. Onneksi blondini kanssa seksielämä on tälläkin hetkellä iloista, hauskaa, rakastavaa ja vaniljanmakuista, mikä ainakin minulle sopii loistavasti. Silti koen jonkin verran syyllisyyttäkin lähinnä joidenkin läheisteni kautta. Minulla on muutama suhtkoht satunnaisen säännöllinen leikkikaveri ja tietysti säännöllisempi ja tärkeä nukkeni, joille olen joutunut tarjoamaan eioota edellisiin selityksiin vedoten. Se ei tunnu hyvältä, varsinkaan kun suhteeni nuken kanssa on hyvin kipupohjainen. Onneksi nukke ymmärtää tilanteeni, ja onneksi hänellä on muitakin satuttajia.

Ensi lauantaina on muuten Turun Baletin Uniformal-bileet, jotka aluksi suunnittelin jättäväni väliin. Auringonpaiste, nukke, blondi ja hyvät uudet ja vanhat ystävät saivat kuitenkin minut vaihtamaan mieltä, ja en kai oikeasti voisi jättää vuoden yhtä parasta iltaa väliin.

Kokemukseni: German Fetish Ball

Vielä pieni flashback Berliinistä

*****

German Fetish Ball Weekend on hieman hämäävä nimenä, sillä virallisia tapahtumia on jo pitkin viikkoa alkaen keskiviikkona ja päättyen sunnuntaihin. Minun ja blondini Berliinin-loma sijoittui sopivasti samalle viikolle alkaen torstaina. Olimme kuunnelleet rakkaita ystäviämme ja matkaseuralaisiamme Kanjia ja Takayumia ja tilanneet bileliput pääbileisiin German Fetish Ball jo kotisuomesta. Lippujen hinta oli aavistuksen suolainen - etukäteen tilattuna 55€/kpl. Arvelimme kuitenkin kokemuksen olevan joka tapauksessa rahanarvoinen ja ainutlaatuinen, sillä bileet ovat ymmärtääkseni kooltaan Euroopan TOP-3 listalla. Tilatut liput tulivat postissa nopeasti etukäteen.

Bilepäivänä huoli jaksamisesta vei blondin ajatukset muualle, ja pitkän pohdinnan jälkeen hän teki viisaan päätöksen jäädä hotellille lepäämään ja jätti bileet väliin. Minä lupasin yrittää myydä hänen lippunsa ovella.

Koska hotellihuoneemme olivat matkaseuramme kanssa vierekkäin ja niitä yhdisti yhteinen väliovi, jonka ystävällinen hotelli henkilökunta kävi avaamassa, päätimme järjestää Turun viralliset bile-etkot huoneissamme.

Noin kymmenen aikaan tilasimme taksin hotellille, ja Kanjia lainaten "marssimme täydessä gearissa läpi hotellin". Hotellimme edessä odottaessamme taksia pyöriä siinä eräs juhlatunnelmissa oleva miesporukka. Yksi miehistä tuli juttusille ja kysäisi minne olemme menossa, koska näytimme niin upeilta. No Takayumia hän lienee tarkoittanut. Bileseura näytti kaverille kaulassa roikkuvaa VIP-passiaan. Olisit kaupannut sen ylimääräisen lippusi sille!

Bilepaikkana oli Spindler & Klatt -niminen ravintola Berliinin keskustassa aivan Spree-joen rannalla. Ulkona oli melko hämärää saapuessamme paikalle, mutta ravintola näytti aivan jonkinmoiselta konttiläjältä keskellä satamaa, mikä tavallaan loi jännää tunnelmaa. Blondin lipunmyynti kävi kivuttomasti kolmannen kysymykseni jälkeen. Oli siis aika astua sisälle.

Sisäänkäynti aukesi isolle terassille, joka oli aivan joen vieressä. Hieman alempana joella oli vielä kelluva terassi, mutta sinne ei tänä iltana päässyt. Kuulemma aikaisempina vuosina se oli kuitenkin ollut bileiden aikana auki. Sisälle bilepaikkaan pääsi kahdesta eri ovesta. Ovet aukesivat isoon ja korkeaan pääsaliin, jonka reunoilla olivat baaritiskit ja päässä isompi esiintymislava. Alkuillasta tällä lavalla esiintyi muutama kumivaateshow, ja näiden jälkeen avoin tila toimi isona tanssilattiana.

Biletila jatkui vasemmalle, josta löytyi matala ja hämyisempi "luola", jonka musatarjonta ja volyymi olivat eri luokkaa. Paikka oli tupaten täynnä tanssivia ihmisiä, joskin reunoilta löytyi aina hyviä paikkoja istahtaa tai nojailla.

WC:t olivat mitä mainioimmat, sillä ne oli tehty vanhoista laivakonteista, jotka oli sijoiteltu päälavan viereen. Miesten WC:ssä oli yksi nerokkaimmista keksinnöistä, mitä olen tässä yhteydessä nähnyt. Miesten pisuaari oli täytetty jääpaloilla, joita tuotiin jatkuvasti lisää, ja nämä eivät siis loppuneet koko illan aikana. Jääpalat olivat vielä valaistu, joten virtsaaminen oli joka kerta mukava kokemus, kun pääsi laskemaan montako jääpalaa sai toimituksen aikana sulatettua.

WC:n edessä oli jonkinmoinen kumienkiillotuspromous menossa, jossa kahdessa eri pisteessä pääsi käsityönä kiillotuttamaan päällään olevat kumit. No luonnollisesti se ei ollut minun juttuni, mutta kyllä siinä silmä hetken lepäsi, kun kuuma kumikissa kiillotti toista.

Darkkari, jos se sellainen nyt oli, löytyi WC:n päältä. Sinne noustiin kapeita rappusia ja se sijaitsi noin kolme metriä biletilan yläpuolella aidattuna. Alkuillasta tila toimi lähinnä pönötysalustana, jossa osa bileväestä nojaili aitoihin ja katseli bilemenoa alempana, kun taas loppuillasta tilassa tapahtui muutakin. Joskin olin kuvitellut etukäteen, että bilesessioita olisi ollut enemmänkin käynnissä. Tilasta löytyi muutama peruslaite, jotka olivat melko vähällä käytöllä. Joka tapauksessa minulla oli ilo päästä vähän piiskaamaan ja leikkimään bileseurani kanssa ja samalla koeajamaan McHurtista ostamani piiska.

Bileet olivat nimensä mukaisesti hyvin fetish-värittyneet ja vieläpä niin, että varmasti yli 90% oli pukeutunut kumiin. Koin itseni siis vähemmistöön, mutta se ei haitannut. Ihmiset olivat iloisia, ystävällisiä enkä törmännyt yhteenkään liian humalaiseen juhlijaan. Useimmat juhlijoista olivat pukeutuneet todella näyttävästi, ja monet olivat käyttäneet hurjasti vaivaa pukujensa eteen. Yhtenä parhaimpana avaruuspukuiset naiset, jotka saivat paljon huomiota.

Paikalla näki aika vähän D/s- kontekstissa olevaa toimintaa tai pareja. En hirmuisesti innostu ponileikeistä, mutta paikalla oli yksi kolmikko, jossa ponit olivat niin upeita silmälappuja myöten, etten voinut olla hyräilemättä. Huolimatta siitä, etten ollut aivan kotonani näissä bileissä, niin kello vierähti aamuviiteen, ennen kuin otimme taksin hotelille. Tästä saa varmasti kiittää mahtavaa bileseuraa, silmäniloa ja iloista meininkiä. Suosittelen.

Lisää virallisia bilekuvia löydät täältä ja täältä.

Blondi Berliinissä

Berliini on minun ja Peikon osalta koettu. Samoin ensimmäinen yhteinen matkamme muutamaa lyhyttä kotimaanmatkaa lukuun ottamatta. Matka sujui erinomaisesti, eikä siltä olisi voinut toivoa enää paljon enempää. Lähinnä harmituksen aiheita tuotti oman jaksamiseni rajallisuus. 

Lentomme Suomesta lähti niin aikaisin, että vuorokausirytmini sekosi siitä täysin. Niinpä ensimmäinen päivä ihanan kesäisessä Berliinissä meni puolilla valoilla. Toisena päivänä olo oli jos mahdollista vieläkin huonompi. Sellainen jäätävä kokovartaloväsymys, joka lamaannutti sekä mielen että kehon. Melkein itkin Peikolle huonovointisuuttani ja ajattelin, että minusta ei oikeasti ole enää matkustamaan. 

Onneksi koitti kolmas päivä ja mieli ja kehoi alkoivat vihdoin toimia. Lisäksi muistin, että näinhän se matkustaminen on minulla aikaisemminkin mennyt. Ensimmäisen päivän sinnittelee adrenaliineilla kunnes toisena päivänä iskee täydellinen lamaannus. Jatkossa suunnittelen matkaohjelman siten, että toisena päivänä ohjelmassa on ainoastaan lepoa ja kevyttä jaloittelua. 

German Fetish Ballin pääbileet olivat kolmantena matkapäivänä, mutta totesin, ettei minusta ole juhlijaksi. Vaikka olisi aseella uhattu, en olisi jaksanut lähteä hotellilta enää illalla mihinkään. Lisäksi valvominen olisi tainnuttanut minut koomaan koko loppumatkan ajaksi, ja sitä en olisi kestänyt. Onneksi Peikko kuitenkin tuntee rajalliset voimavarani eikä loukkaantunut päätöksestäni vaan päinvastoin kannusti minua kuuntelemaan itseäni. Myös ystäväpariskuntamme suhtautui asiaan hyvin ymmärtäväisesti - suuri kiitos heille myötäelämisestä. Peikko sai myytyä hankkimani ennakkolipun hyvään hintaan bilepaikalla, joten rahallista tappiota ei poisjäännistä juuri koitunut. Kun muu porukka suuntasi kohti bilepaikkaa, minä painoin pääni tyynyyn ja nukahdin välittömästi. 

Kaikenkaikkiaan matka oli kuitenkin hieno elämys, ja uskon, että palaan Berliiniin toistekin. Mitään maailmaa mullistavaa Berliini-huumaa en kokenut, mutta nautin kaupungin välittömästä ilmapiiristä ja keskieurooppalaisesta elämänmenosta. Kaupungin selkeydestä, lievästä rujoudesta, toimivuudesta, puhtaudesta, edullisesta hintatasosta, rennoista ihmisistä. Auringosta, kesästä, valosta, helppoudesta olla oma itsensä. 

Nämä jäivät erityisesti mieleen:

Kaupungin puistot ja vihreys sekä väljä arkitehtuuri. Mihin tahansa suuntasimme, löytyi läheltä aina puisto istuskelua varten. 

Minua on aina kiehtonut Berliinin muuri ja sen historia kaikessa absurdiudessaan. Muurin murtuminen ja Itä-Euroopan murros olivat aikoinaan ensimmäisiä isoja yhteiskunnallisia ja poliittisia tapahtumia, joita aidosti mielenkiinnolla seurasin. Niinpä Berlin Wall Memorial -muurimuseo olikin must see -listallani. Vietin täällä pitkän hetken vuodattaen ison lätäkön kyyneleitä. Edellinen käyntini Berliiniin sijoittui pari vuotta muurin murtumisen jälkeen, ja tuolloin muuri oli vielä todellisuutta. Sitä oli paljon jäljellä, ja Itä-Berliini oli osittain vielä suljettu paikka, johon metrot eivät kulkeneet. 

Euroopassa murhattujen juutalaisten muistomerkki keskellä Berliiniä vaikutti myös kaikessa yksinkertaisuudessaan ja karuudessaan. Voisin kirjoittaa tähän pitkät pätkät saksalaisten kollektiivisesta syyllisyydestä, joka juontaa juurensa toisesta maailmansodasta ja holokaustista, mutta antaa olla. 

Dönerit, kebabit - rakkaalla lapsella on monta nimeä. Imren Grill Kreutzbergissä tarjosi meille ikimuistettavan kebab-elämyksen. Suosittelen <3. Valittu monta kertaa Berliinin parhaaksi kebaberiaksi. 

W-Der Imbiss -hipsterimestan tunnelma ja naan-pizzat Kastanienalleella  Peikko itki ilosta syödessään savulohella varustettua Jewish naan -annostaan, minä hurmaannuin tuoreista salaateista. 

Vietnamilaiset herkut Good Morning Vietnam -ravintolassa Mitten ravintolakeskittymässä, jossa söimme herkullisia wokkeja ja joimme riisiviinaan tehtyjä drinksuja - lasitölkeistä totta kai. Kotisivut eivät tee oikeutta ravintolalle, tämä on pakko kokea itse.

Myöhäinen tyttöjen lounas rakkaan ystävän kanssa jossain intialaisessa ravintolassa, jonka nimi ei ole jäänyt mieleen. Ruoka ja extraisot ja vahvat drinkit sen sijaan jäivät. Ja se superflirtti tarjoilija. 

Mojitot ja caipirinjat, jotka maistuivat siltä kun niiden kuuluu maistua. Isot määrät minttua, rommia, sokeriruokoviinaa ja limeä. Koska en juo olutta, eikä kaupungista juuri saanut siideriä, nautin ihanista jäämurskadrinkeistä ja helteestä.

Galeria-tavaratalon Benefitin kosmetiikkapisteen ystävällinen myyjä, joka teki minusta lähes ihmisen näköisen toisena matkapäivänä erilaisilla anti puffing -tuotteilla ja turvotusta laskevilla rasvoilla. Benefitiä ei Suomesta saa, joten mukaan kertyi muutama kullanarvoinen tuote.

DM Drogerie Markt -päivittäiskosmetiikka/yleissälä -myymälät ja niiden mahtavan edulliset luonnonkosmetiikkamerkit ja valikoimat. Ihonhoitotuotteita ei tarvitsekaan sitten ostaa, hmmm, pariin vuoteen. Rahaa liikkeeseen meni n. 50 euroa, josta ostettiin omat voiteet ja rasvat sekä runsaat tuliaiset kolmelle naispuoliselle henkilölle. Minulla on paha addiktio erilaisiin hammastahnoihin sekä silmänympärystuotteisiin, joten niitä kannettiin kotiin. 

McHurtin myymälä livenä vihdoin <3. Sen superystävälliset, asiantuntevat ja asialliset myyjät, jotka todella tunsivat myymälän tuotteet ja myös kehottivat kokeilemaan niitä rohkeasti. Kadulta katsottuna huomaamattomaan myymälään pääsi kätevästi metrolla. Monet laadukkaimista ja parhaimmista

leluistamme ovat peräisin McHurtin nettikaupasta, mutta oli mahtava päästä testailemaan tuotteita livenä. Mukaan tarttui reissun kallein ostos - uusi hyrrä, Europe Magic Wand, jonka pitäisi olla samanlainen kuin aito, alkuperäinen jenkkiversio. Tätä en olisi koskaan raskinut ostaa, ellen olisi livenä päässyt testaamaan lähes äänetöntä ja uskomattoman tehon omaavaa kapinetta. Lisäksi mukaan tarttui melko iso pumpattava dildo sekä Peikolle piiska ja raapimiseen tarkoittu haarukan näköinen lelu. Raporttia leluista tulossa myöhemmin, kun koeajot on saatu tehtyä. 

Kiitos Berliini, tullaan toistekin!

Miten mä voin kysyä lupaa, kun en tiedä miltä orgasmi tuntuu?

Sain eräältä naiselta viestin, jossa hän pohti mahdollisuuttaan ja rohkeuttaan osallistua yhteen Turun Baletin tapahtumaan. Kutsun naista tästä eteenpäin tanssijaksi. Koska itsellänikin oli pieni rooli kyseisessä tapahtumassa, niin rohkaisin häntä mukaan ja liittymään seuraamme tai jopa tulemaan tilaisuuteen kanssamme. Kävimme pientä sähköpostiviestittelyä etukäteen. Siinä kävi selväksi, että hän oli erinäisten sattumien jälkeen löytänyt alistuvan puolensa, mutta hänellä ei ollut ajatustakaan miten tätä tietoa voisi viedä pidemmälle. Erityisesti mieleeni jäi hänen lauseenpätkänsä, jossa hän kertoi "Luulen haluavani piiskaa." Pienellä suostuttelulla hän lupautui tulemaan tilaisuuteen kanssani.

Baletissa me otamme kaikki uudet ihmiset sukupuolesta ja suuntautumisesta riippumatta iloisena vastaan. Esittelemme uudelle kasvolle tuttuja nikkejä, näytämme paikat, kerromme säännöt, opastamme miten toimia sekä mikä on turvallista ja mikä ei. Näin tapahtui nytkin. Päästessämme esittelyssämme crossin luo, mainitsin hänen toiveestaan saadaa piiskaa. Kerron, että jos hän haluaa sitä minulta niin nyt olisi loistava hetki. Kerroin myös kuitenkin, että hän voi aivan itse päättää haluaako edes piiskaa tai olenko edes minä tähän hänen mielestään sopiva. Hän jähmettyi hetkesi eteeni mutta pian vastasi myöntyvästi.

- "Otanko nyt kaikki vaatteet pois?"
- "Voit aivan itse tietenkin päättää tämän."

Hänen riisuutuessa kaivoin kassistani muutaman piiskan. Kiinnitin hänet ensin crossiin naama kohti seinään ja lämmitten hänen pakaroitaan floggerilla. Pikkuhiljaa siirryin ohuempiin piskoihin samalla jutellessani hänelle ja kehuessani hänen vartaloaan. Tilanne oli hänelle luonnollisesti uusi ja vähintäänkin outo, mutta hän selvästi nautti tilanteesta. Hänen suustaan ei tullut juurikaan huokauksia kuluvampia ääniä, vaikka piiskana oli melko ohut keppi. Totesin hänelle hänen kipukynnyksensä olevan melko korkea.

-"Olen tottuntu kipuun baletissa."

Käänsin hänet ympäri crossilla ja jatkoin piiskaamista floggerilla hävylle ja ohuemmilla kepeillä reisille. Välillä hän sanoi muutaman kerran, että nyt taitaa riittää, mutta kuitenkin hän halusi vähän lisää. Siirryin hänen iholleen ja kysyin onko ok jos kosketan sinuun. Hän antoi myöntävän vastauksen. Kaivoin hänen rintansa esille ja leikin hetkein nänneillä ja vedin niistä. Myöhemmin kun nännit olivat lämmitetyt, laitoin niihin perhosnipistimet ja niiden välissä olevan ketjun hänen suuhunsa.

- "Nyt pidät tästä kiinni sen aikaa kun piiskaan."

Ja hän piti.

Annoin sormieni kulkea hänen vartalollaan ja etsiä tuottamiani jälkiä. Hän säpsähti aina kun sormenpääni löysivät punaisia uria hänen sääristään. Sormeni hakeutuivat pikkuhiljaa kohti hänen jalkoväliään, mutta varmistin häneltä ensin, että tämä oli paikka jonne saisin mennä. Sain innokkaan nyökyttelyn. Painoin sormeni ja pian toisenkin hänen läpimärkään reikäänsä."Eikö ole merkillistä mitä piiskaus saa aikaan?" Pyörittelen sormiani hänen klitoriksellaan, ja se tuntui tuottavan hänestä enemmän ääntä kuin piiskaus. Lopulta runkkasin häntä rajusti sormillani.

- "Sun on turha yrittää saada minua laukeamaan", hän huokaili sormetukseni välissä.
- "Mä voin kuule tehdä tätä ihan vaan siksi että tykkään."

Myöhemmin illalla JR tuli luokseni ja kysyi, voisinko lainata hänelle auttavaa kättä - hän kun oli "ikävästi" päässyt kahden subin loukkuun. JR on hyvä ystäväni, ja hänen kanssaan tekeminen on aina mitä helpointa ja mukavinta ja suostuikin luonnollisesti tähän pyyntöön. Koska tanssija oli ensimmäistä kertaa tutustumassa tapahtumiimme, kysyin haluaisiko hän tulla seuraamaan leikkiämme. Tosin luonnollisesti etukäteen olin varmistanut sekä JR:ltä, Minkiltä ja Tetrikseltä, että tanssijan mukaan tulo katselijana olisi suotavaa.

Päädyimme tekemään käsitöitä mukavaan huoneeseen, josta löytyi sopiva tasanne, johon JR sijoitteli subinsa. JR:nn keskittyessä Minkkiinsä sain melko vapaat kädet työstää upeaa Tetristä. Orkutteluksihan se meni. Pahimman ja hauskimman kerran. Sadistinen JR, jota on mitä mukavin seurata, antoi mitä mukavimpia käskyjä Minkilleen.

- Kädet asentoon!
- Suu auki!
- Kieli ulos!
- Lausu se Tommi Tabermanin runo rakkaudesta!
- Pyydä kauniimmin! 

Ja mukavinta oli totta kai oli vierestä seurata kuinka kauniisti Minkki totteli ja lopulta pidätettyään pienen ikuisuuden, laukesi huutaen ja käskystä toisenkin kerran.

Itselläni oli kädet täynnä Tetriksen kanssa. Aikaisemmin illan aikana olin laittanut merkille, kuinka esimerkillisesti Tetris oli hoitanut JR:n hänelle antamia käskyjä, joten itsekin olin palkintotuulella. Kädet komennettuna pään yli päätyseinään jalat auki edessäni työstin tetristä varsidildolla, kädellä ja hyrrälle. En tiedä, onko suloisempaa työstettävää kuin subi, joka unohtaa sovitut säännöt aina orgasmin lähestyessä, oli sitten kyseessä vaikka käsien asento tai puhetapa. Onneksi orgasmin saa yleensä aina keskeytettyä ja harjoittelun aloitettua alusta. Monenmoisen selityksen ja rimpuilun jälkeen sai Tetriskin huutaen omansa. Itse hän oli vahvasti sitä mieltä että yksi kerta olisi riittävä, mutta nautiskelimme vielä toisenkin erän.

Kun tämä hetkemme oli päättynyt, halasimme ja juttelimme Tetriksen ja Minkin kanssa tovin viereisellä sohvalla heidän vetäessään happea ja pukiessa vaatteitaan takaisin päälle. Poistuessamme tilasta tanssija seisoskeli huoneemme reunassa hieman keinuttaen itseään. Kerroin JR:lle että he voisivat mennä edellä ja tulisin myöhemmin perässä.

- "Miltä se näytti?"

Pitkä hiljaisuus

- "... mielenkiintoiselta ..."
- "Haluatko kokeilla?"

Pitkä hiljaisuus. Myöntyminen ja riisuutuminen.

Laitoin kumihanskan käteeni, varsidildoon ja hyrrään uuden kondomin ja meniin suoraan asiaan. Upotin dildon hänen katselulla kostutettuun märkään reikäänsä ja painoin hyrrän hänen klitorikselleen. Ja jos hänestä ei aikaisemmin lähtenyt ääntä niin nyt lähti. Ja koska desibelit olivat sen verran nousseet mainitsin, että laukeamiseen kysytään aina lupa.

- "Miten mä voin kysyä lupaa, kun en tiedä miltä orgasmi tuntuu?"

Kyllä hän näköjään kykeni, kaksi kertaa ja kauniisti.

Hieman myöhemmin poistuessamme huoneesta kerroin, että nyt tanssija menee blondini luo ja kertoo hänelle, mitä juuri on tapahtunut.

Et %&¤¤# esitä yhtään monivalintakysymystä pyhäaamuna!

Minulla oli taannoin pitkä pervoilun täyteinen viikonloppu, joka alkoi tuntua kaikessa irtautumisessaan lomalta. Pääsin yllättäen irti kaikesta arjen tuomista velvoitteista ja ajatuksista. Nautin ainoastaan upeasta seurasta, yhteydestä ja kivoista tapahtumista.

Palaset loksahtelivat paikoilleen jo muutamaa kuukautta aikaisemmin kun sekä tuoreen Subspace ry:n ensimmäiset bileet että PervParkin lemmikkiteemaiset bileet osuivat samaan viikonloppuun. Subspace muisti upeasti muita kinky-yhdistysten hallituksia muutamalla ilmaislipulla, ja lisäksi kun sain kunnian toimia Pervparkin lemmikkinäyttelyn toisena tuomarina, oli viikonlopun pöytä katettu kukkuroilleen. Koko kattauksen kruunasi vielä rakas ystävämme misu, joka osallistui samoihin juhliin ja lupautui vielä ottamaan minut yökylään. Ja jottei koko viikonloppu olisi yhtä ilotulitusta, niin mukaan mahtui vielä peurakolari, mutta siitä myöhemmin.

Minulla on hävyttömän vähän kokemusta pääkaupunkiseudun bileistä, joten minun on hankala vertailla aikaisimpiin kokemuksiini. Joka tapauksessa subittaret olivat tehneet hyvää työtä. Bilepaikka oli ihan Helsingin keskustan ravintolassa ja hyvin eristettynä ravintolan muista osista. Ovella vieraat toivotettiin tervetulleiksi, ja subittarien puheenjohtaja kävi erikseen kättelemässä muiden yhdistysten kutsuvieraita, mikä oli erittäin lämmin tapa. Positiivisena yllätyksenä VIP-vieraita muistettiin vielä muutamalla juomalipulla. Bileitä juonettiin pitkin iltaa, ja kun mainitsin että voisin ilomielin heiluttaa piiskaa, niin pyyntöni kuulutettiin myös kaiuttimista ulos. Suurin osa juonnoista hävisi kuitenkin muiden äänien alle.

Ohjelmaa oli sopivasti parin tunnein välein, joskin matala yleisöä lähellä oleva lava toimi jossain esityksissä huonommin ja toisissa taas paljon paremmin. Draaman kaari esityksissä oli selvästi pohdittu, sillä tempo ja tekeminen kiihtyi iltaa kohden.

Pidin paikkaa hyvänä joskin hieman ahtaana. Paikalla oli muutamia laitteita, jotka kuitenkin pääosin olivat vain piiskaukseen sopivia. Alkuillan ihmismassoissa kunnon piiskaus olisi ollut mahdotonta, mutta puolenyön jälkeen tilaa oli huomattavasti paremmin.

Itse olin paikalla lähinnä tarkkailemassa ja tutustumassa uusiin ihmisiin sekä tapaamassa rakkaita ystäviä. Minulla oli ilo seurata yhden ystävän seikkailua maailmassa, jossa katse ja pään kääntäminen saa toisen haukkomaan happea ja pöksyt kosteiksi.

Loppuillasta pääsimme vielä misun kanssa yhdessä piiskaaman yhdessä - kiitokset tästäkin innokkaalle subittarelle.

Seuraavana päivänä suuntasimme auton nokan kohti Pervparkin bileitä. Pikkuruisen automme tuulilasinpyyhkimet vinkuivat puhaltimen tahtiin, räntäsateen hakatessa tuulilasiin. Olin valmistautunut lemmikkien tuomarointiin pohtimalla temppuja, joita voisi pyytää lemmikkien suorittamaan sekä keksimällä kiperiä kysymyksiä lemmikkien omistajille. Misu oli ensin murehtinut oman lemmikin puuttumista, mutta näyttelyn aattona hän sai pikakommennuksen toiseksi tuomarisiksi, jolloin oma lemmikki olisikin ollut moraalisesti arveluttavaa. Kohtalo oli päättänyt toisin.

Kesken kiivaan tuomarien välisen keskustelun, näkyvyyden autosta ollessa vaan muutaman metrin, jokin tömähtää automme etupäähän. Vauhtia oli mittarissa kelistä johtuen noin 60km/h, mutta silti törmäyksen tunsi selvästi. Käänsimme vauhtia pyyhkimiin, mutta emme silti nähneet mitään poikkeavaa, joten lopuksi päättelimme osuneemme joko lumikokkareeseen tai johonkin lintuun.

Kaartaessamme PervParkin pihaan olin hämmäntynyt paikasta sekä miljööstä. Biletalo oli suuri upea omakotitalo, jollaista en ollut ennen nähnyt. Minun pyöritellessäni silmiäni pihamalla oli misu kurkannut automme etupuolelle ja huusi minua pikaisesti paikalle. Jatkoin silmieni pyörittelyä nähdessäni pienen peuran, johon olimme ilmeisesti törmäneet ja jota olimme laahanneet automme puskurissa perille asti. Onneksi misulla leikkaa nopemmin kuin minulla ja hän laski nopeasti 1+1, nappasi peuran kaulapantaansa ja kertoi vievänsä tämän lemmikkinäyttelyyn. Minä seurasin ontuvan peuran ja misun perässä biletaloon.

Talo on kokemus ja varmasti Suomen mittapuulla ainutlaatuinen. Jos aihepiiri kiinnostaa, niin suosittelen tämän kokemaan. Henkilökunta on ystävällistä, iloista ja auttavaista. Illan juontajan sanavalmius teki minuun ison vaikutuksen, ja esitellessään lemmikeistä peuramme, hän kertoi edellä kirjoitetun tarinan höystettynä peuran reidestä löytyvällä Michelinin talvirengaskuviolla.

Suhtauduimme tuomarointiin sille kuuluvalla vakavuudella ja mm. haastattelimme kaikki lemmikit ja niiden omistajat. Joillakin lemmikeillä oli erittäin kiinnostavia erikoistaitoja, joiden esittämisestä olisi voinut nauttia pidempäänkin. Peurakin löysi yllättäen jonkin jäkälänpalan minun kilttini alta, jonka jälkeen minulla oli täysi työ pitää elukka poissa jäkäläpesästäni.

Muutaman tunnin haastattelun jälkeen saimme lemmikit järjestykseen ja palkinnot jaetuksi ja pääsimme itsekkin tutkailemaan talon antimia.

*****

Olen onnekas. Minulla on upeita ystäviä, joiden kanssa ja avulla näyttää tapahtuvan niin hauskoja ja mielenkiintoisia asioita, että koen olevani etuoikeutettu. Olen piiskannut niin että olkapäätäni särkee. Jäkälääni on syöty. Olen oppinut itsestäni isoja asioita näiden ystävien  ja tapahtumien kautta ja tiedän, että näitä kokemuksia on jatkossa tiedossa lisää. Olen nauranut ja kiroillut niin, että poskeni ovat hellinä. Enkä voi unohtaa sitä hetkeä sunnuntaiaamuna, aivot jumissa ja kroppa totaalisen väsyneenä, kun katselen juna-aikataulua ja esitän jonkun sumean kysymyksen, jossa on ainakin kolme jos-sanaa. Misu katselee minua helvetin ymmärtäväisen näköisen pitkään ja tokaisee: Et vittu voi esittää yhtään monivalintakysymystä pyhäaamuna!

Rajavartija

Joskus yksi sivulause voi olla lähtölaukaisuna jollekin isommalle.

Misun kanssa olemme jakaneet ajatuksiamme yhä enemmän. Välillä pohdimme mitä passiivisuus voi tehdä suhteille. Vauhdikkaasti siirrymme seuraavaksi pohtimaan alistavien mielenliikkeitä. Kuitenkin viime aikoina olemme yrittäneet porautua yhdessä Misun omaan ajatusmaailmaan ja erityisesti hänen henkisiin muureihinsa ja blokkeihinsa. En voi itselleni mitään, mutta Misu ja hänen näkymättömät muurinsa kiinnostavat minua valtavasti. Jopa siinä määrin, että kuvittelen kirjoittavani käyntikorttiini ”Muurinmurtaja”, silloin kun näemme. Onneksi tunteeni ei ole yksipuolinen, vaan  Misu on kertonut suoraan, että turvallinen alusta itsetutkiskeluun on enemmän kuin tervetullutta.

Jokunen kuukausi sitten huomasin ilokseni, että olisimme samassa tilaisuudessa ja myös hyvin sopivassa mielentilassa. Mielessäni oli pyörinyt eräs ajatus Misun suhteen, ja ajatus ei päästänyt minua millään eroon. Niinpä otin etukäteen Misuun yhteyttä kysyäkseni, mitä hän ajattelisi, jos saisi hieman huomiotani illan aikana. Huolimatta siitä että huomion laatu jäi määrittelemättä, hän vastasi ”totta kai”. Olin varma, että kuvitelmamme ja toiveemme tulevista tapahtumista olisivat hyvin erilaiset, mutta sepä onkin monesti koko keiton suola.

Ilta läheni loppuaan. Siihen oli kuulunut välillämme ainoastaan pientä flirttiä, koskettelua ja sylissä istumista. Olin ajatellut, että sopiva heti olisi juuri ennen kotiinlähtöä, ja siihen tulikin sopiva tilaisuus. Nappasin Misua kädestä kiinni ja kerroin että nyt mennään. Blondini katseli meitä vierestä, ja tiesin hänen tulevan mukaamme. Uskalsin toivoa yllättäväni Misun housut kintuissa, ja jälkeenpäin hän taisikin sanoa jo ajatelleensa hetkemme menneen ohi. 

Siirryimme omaan tilaan, jossa painoin Misun seinää vasten ja otin tiukan otteen hänen ranteistaan nostan ne hänen päänsä yli. Kerroin, että nyt on viimeinen hetki peruuttaa tai muuten minä vien, ja turvasana pysäyttää tarvittaessa. Hän katseli minua hieman ihmeissään, mutta luotti ja antoi luvan jatkaa. 

Painoin hänet polvilleen ja komensin suun auki ja kielen ulos. Kaivoin penikseni esiin ja painoin sen hänen valmiiseen suuhunsa pitäen yhä tiukasti kiinni hänen ranteistaan. Misu otti tilanteen niin kuin epäilinkin hetkeäkään epäröimättä ja alkoi ahnaasti työstämään penistäni. Pienen maistelun jälkeen tiukensin otettani hänen ylösvedetyistä ranteistaan ja painoin pohjaan saakka, useasti ja pitkään. 

Välillä Misu koetti karata kakoen, mutta palasi heti nätisti suu auki hakien penikseni takaisin suuhunsa. Komensin kädet hänen selkänsä taakse ja otin käsilläni kiinni hänen päästään. Painelin penistäni syvälle hänen kurkkuun ja vedin sen välillä ulos antaen hänen ottaa muutaman sekunnin happea ja painoin taas takaisin. Korostin tilannetta vielä peittämällä hänen nenänsä toisella kädellä. Onko olemassa kauniimpaa näkyä kuin nainen, joka kuolasta levinnein meikein ja pyytävin silmin hakee hanakasti penistäsi takaisin suuhunsa? Ei ole.

Laukeaminen on hyvin harvoin minulle tärkeä asia. Se oli nytkin etukäteissuunnitelmissani niin kaukainen ajatus jo erikoisen tilanteen takia, että minun henkinen orgasmini oli se henkeään haukkova Misu. En muista kumpi sen kysyi, minä vai blondi. ”Haluatko spermat suuhusi?” Vastaus oli heikko, juuri kuultavissa, joten kysyin uudestaan. Misu vastasi haluavansa ja hänen elekielensä puhui samaa kieltä. Runkkasin lopuksi spermat hänet suuhunsa ja kuulin jälkikäteen se olleen hyvä palkinto reippaasta suorituksesta. Olen samaa mieltä.

Blondi kysyin minulta jälkeenpäin, mitä oli parasta tuossa tilanteessa. Kerroin hänelle saman, mitä tuossa yllä lukee kursiivina. Kysyin saman kysymyksen blondiltani. ”Parasta oli kun suutelin Misua ja hän maistui ihan sinulta”.

Joskus kuukausia sitten keskustellessani Misun kanssa hän kertoi, että hänen suunsa on luotu naimiseen, mutta hän saa kokea sitä liian harvoin. Olen samaa mieltä ensimmäisestä sivulauseesta!

Kun voitan, en tule - jos en voittaisi, niin tulisin

Olin mukana yhdessä iltatapahtumassa, jonne saapui melkeen heti ovien auettua nainen ilman seuralaista. Jo toimeenkuvanikin puolesta siirryin samantien naisen pöytään, esittelin itseni ja kysyin kaipaisikohan juttuseuraa. Hän esitteli itsensä neiti x:ksi ja kysyi "Olenko näin selvä tapaus?" "Kyllä sinä olet", vastasin.

Hän oli omasta mielestäni hyvin klassinen tapaus, niin kuin minä ja blondikin. Hän oli aina tiennyt mitä on ja haluaa, mutta elämä vei, ja koskaan ei ollut tullut sopivaa hetkeä ja ihmistä eteen. Nyt oli kuitenkin tullut jokin sopiva hetki ja hän oli rohkeasti ottanut ensiaskeleen. En usko, että hän enää katsoo taakseen.

Keskustelu oli alusta asti helppoa ja melko rajatonta. Vastailin moniin kysymyksiin, jotka alkoivat sanoilla "Voinko kysyä..."  tai "Mitä jos..." Hän oli lukenut blogiamme ja halusi tavata myös blondini. Pyysin blondini hänelle juttuseuraksi, kun velvollisuuteni veivät muualle.

Pitkin iltaa vaihdoimme pikkutuhmia lauseita punan noustessa hänen kasvoilleen. Tuo nainen tarvitsee niin kuria.

Myöhemmin illalla blondi pääsi toteuttamaan itseään, ainakin sen illan osalta (blondin Domme-look on tappava), ja minä ihailin sitä toimintaan vierestä katsellen. Näin teki myös neiti x, joka posket tummina seurasi blondin työskentelyä. Kävin kuiskaamassa x:n korvaan, että hänen vuoronsa on seuraavaksi, johon hän sai naurunsekaisesti vastattua jotain epämääräistä.

Muutaman hetken päästä törmäsimme käytävällä. Pysäytin hänet, otin kädestä kiinni ja sanoin, että "Sinä palavasti haluat tuonne samanmoiseen käsittelyyn. Minä vien sinut sinne nyt, mutta voit tietenkin sanoa EI, jos et halua." 
"Tarviiko minun olla alasti?", hän kysyi.
"Sinä määrittelet rajat, joten voimme sopi että vaatteiden päältä kosketellaan."
"Entä jos hajoan?", hän jatkoi
"Kyllä minä sen verran luen ihmisiä, että osaan himmailla ja lopettaa, jos siltä näyttää."

Niin menimme, minä taluttaen neitä kohti laitetta. Kuulin takaani noin 10 kysymystä. "Onhan blondille täysin ok?", "Eihän blondille tule paha mieli?", "Onko....", "Eihän.....". Perillä harmikseni, lopulta onneksemme ko. laite oli varattu, ja niinpä ohjasin neidin erääseen hämärään istumavälikköön. Kysymysten tulvalle ei näkynyt loppua. Istutin neidin välikköön, tartuin hiuksista tiukasti kiinni, komensin kädet selän taakse ja jalat auki. Hän totteli kiltisti. "Nyt kun sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin totella, niin voit lopettaa nuo kysymykset. Kaikki on kunnossa."

Silitin hänen sisäreisiään, ja siinä samalla hänen kätensä tuli ohjaamaan käsiäni. Tiukka komento Kädet takaisin!, sai kädet välittömästi paikoilleen. Hän työnsi häpyään kohti käsiäni kuitenkaan niitä saavuttamatta. Kaivoin esille pienen piiskan, jolla piiskasin sisäreisiä hänen toistellessa mantraansa "tää on niin noloa, uuh, aah, lisää, mä niin valun..." Silittelin taasen hänen jalkojaan, ja hänen suustaan pääsi spontaani lausahdus "mä niin haluaisin..." "Niin mitä haluaisit?", kysyin rauhallisesti. Hän katsoi silmiini ja pudisti päätään, "mä en kehtaa." "Mitä haluaisit?", kysyin uudestaan ja tiukesin otettani hiuksista ja annoin muutaman läpsyn hänen kasvoilleen. Hetken hän kakisteli, kunnes päästi suustaan vauhdilla "haluan imea sun kyrpää!". "Sähän oikein tuhma narttu olet", naurahdin.

Kaivoin hyrrän kassista ja hyrräilin neidin sukkahousujen läpi, enkä tiedä kumpi surisi lujempaa. "Haluan sormet sisääni", hän tokaisi. "Mielestäni neiti juuri teki säännön, että koskettelemme vaan vaatteiden päältä", vastailin ja jatkoin hyrräilyä. Neiti ei tiennyt, miten päin olisi ollut, mutta onnistui aloittamaan neuvottelut sääntöjen laajentamisesta. Minä tietenkin heittäydyin vähän tyhmäksi ja otin tilanteesta kaiken irti. Useamman yrityksen ja erehdyksen kautta hän onnistui kuitenkin pyytämään kauniisti josko saisi sormeni sisäänsä, ja josko voisin vaikka koskea rintojakin. Päätin suostua, kun minulta noin kauniisti pyydettiin. Sormeni upposivat lämpimään reikään, desibelien noustessa. "Anna nuolen sormet", hän tokaisi. Lyhyt on kiimaisen nartun muisti, ja niinpä keskustelimme hetken, miten se kauniisti pyytäminen tapahtuikaan. Samalla kun neiti harjoitteli pyytämistä, silittelin kosteilla sormillani hänen kasvojaan. Kun sormet lopulta pääsivät suuhun asti ne putsattiin antaumuksella. Hyvin tehty.

Eipä aikaakaan kun housuista haluttiin luopua ja jalat nostaa mukavammin oikein pöydällä. Toinen rintakin sai purukalustostani merkinnän. Pian leikkimme kohtasi kliimaksin, mutta neiti tahtoi lisää. Omien sanojensa mukaan hän olisi halunnut tulla lisää holtitomasti. Itse katsoin, että tämä oli varsin sopiva ensimmäiseksi kerraksi ja lopetin leikin. Halasimme. Varmistelin, että hän voi hyvin ja autoin hänelle vaatteet päälle. Lopuksi komensin hänet vessaan putsaamaan lelun. "En mä kehtaa mennä tämä kanssa tuonne." "Kyllä sinä kehtaat, ja voit vaikka nostaa vähän leukaa ylös menessäsi."

En onnistunut tässä tarinassani kirjoittamaan sitä, mikä sai minun sukkani pyörimään, vaikka olisin halunnut. Neiti oli omien sanojensa mukaan "voittanut" aina kaikki seksipartnerinsa, vaikka ei olisi halunnut. Tottumus on toinen luonto, ja niin hän yritti kanssani joka välissä puskea auktoriteettini päälle joko sanoin tai käsin. Palautin hänet joka ainoa kerta entistä tiukemmin ruotuun. Lopulta hän jo ymmärsi paikkansa, ja minä nautin.

Myöhemmin baaritiskillä hän oli ostamassa juotavaa, kun tulin hänen viereensä. Neiti hetken mietti ja esitti vielä yhden kysymyksen "Niin, siis kuuluuko mun nyt tarjota sinulle, kun sinä leikitit minua?" Vastasin totisena "Juu meillä on sellainen sääntö, että jos toinen laukeaa, joutuu hän tarjoamaan koko illan." Katsoimme hetken toisiamme, kunnes aloimme nauraa.

Vaniljabileissä

Meidät oli Peikon kanssa kutsuttu hyvän ystäväni syntymäpäiville. Juhlat olivat naamiaiset, ja oli hauskaa, joskin haastava miettiä, miksi haluaisimme pukeutua. Pohdin ensin vakavissani, että olisin pukeutunut dommeksi – korsetti, vahvat meikit, piiska käteen. Asun eteen ei olisi tarvinnut nähdä hirveästi vaivaa, koska kaikki tykötarpeet olisivat löytyneet omasta kaapistamme. Lopulta päädyin kuitenkin muuhun ratkaisuun. Pukeuduimme Peikon kanssa hahmoiksi lempielokuvistamme – täytyy sanoa, että asuvalinnat olivat erittäin onnistuneet.

En ole mikään pukeutuja, en pervokontekstissa enkä muutenkaan. Nämä olivatkin lapsuuteni jälkeen ensimmäiset naamiaiset. Toki pervobileetkin ovat monella tavalla naamiaisten kaltaiset, mutta eivät ihan kuitenkaan. Itse en pervobileissä pukeudu miksikään muuksi kuin mikä oikeasti olen. Pukeutumisella on enemmänkin minun kohdallani kyse yhdestä keinosta oikeanlaiseen tunnelmaan virittäytymiseksi.

Naamiaisissa oli aivan loistava tunnelma ja juhlat olivat erittäin onnistuneet. Juhlakalu ja hänen ystäväpiirinsä on vapaamielistä ja suvaitsevasta, eikä juhlissa tarvinnut pingottaa turhaan. Ystäväni tietää pervoidentiteestä, ja virittelimme aiheesta hieman keskusteluakin illan aikana.

Ilta kului minulta enimmäkseen tanssilattialla ja uusiin ihmisiin tutustuessa. Pervobileisiiin reilut pari viimeistä vuotta tottuneena nämä juhlat erosivat kuitenkin muutamassa seikassa, josta saimme Peikon kanssa hyvää keskustela aikaiseksi.

Juhlissa monet ihmiset olivat todella humalassa. Pervobileissäkin nautitaan totta kai alkoholia, mutta mielestäni melko maltillisesti. Koska asioiden tekemistä varten ei tarvitse alkoholia, niitä on lupa tehdä muutenkin. Ei tarvitse juoda itseään sen rajan yli, että uskaltaisi tehdä jotain, mitä ei muuten tekisi. Koska asiat ovat sallittuja. Toki moni pervokin varmasti ottaa muutaman rohkaisevan juoman, mutta kuitenkin – pervobileiden pointtina ei ole juominen. 

Naamiaisissa oli eräs pikkutuhmasti pukeutunut naishenkilö, joka tanssi alkuillan näyttävän flirttailevasti tanssilattialla ja oli mukavaa katseltavaa. Loppuiltaa kohden homma alkoi kuitenkin mennä överiksi. Hinkkaamista useaa eri miestä vasten, vyötärölle noussut hame, paljaana vilkkuva jalkoväli. Ja kaikki tämä tolkuttomassa humalassa. Loppuillasta notkumista pöydässä pää käsien välissä puoliksi tajuttomana. En moralisoi paljasta alapäätä, mutta sitä kylläkin, missä kunnossa nainen itseään esitteli. Kunpa hänellä olisi ollut rohkeutta tehdä samat jutut selvin päin ja aidosti nauttia tekemästään.

Pervobileissä on myös tottunut siihen, että asioita tapahtuu. Sessioita, leikkimistä, kiusoittelua. Tajusimme jossain kohtaa Peikon kanssa, että ai niin, nämä eivät olekaan sellaiset leikkibileet. Ulkoisesti ne olisivat kuitenkin voineet olla sellaiset(kin). Bileväellä oli päällä paljon samantyyppisiä vaatteita kuin pervobileissäkin. Korsetteja, goottilookkeja, näyttäviä meikkejä, peruukkeja, sopivasti paljasta pintaa. Pervobileissä olen tottunut koskemaan ihmisiä, totta kai luvan kanssa. Nyt sain vähän väliä muistuttaa itseäni, että nämä eivät ole sellaiset koskemisbileet, nyt kädet kuriin. Äläkä vaan kysy keneltäkään, että saisinko mä btw koskea sua, koska sä olet tosi hyvän ja haluttavan näköinen… Huvitimme sen sijaan Peikon kanssa itseämme juttelemalla siitä, kenen kanssa bileissä haluaisi leikkiä. Mä ottaisin kyllä tuon, koska… Ei kun ehkä tuo olisi kuitenkin potentiaalinen… Jos mun pitäisi panna täällä jonkun kanssa, niin se olisi varmasti toi, koska… Tolle olisi niin kiva antaa piiskaa, koska…

Kaikesta huolimatta ilta oli aivan mahtava – tästä on hyvä virittäytyä oman pervokerhomme pikkujouluihin, jotka ovat aivan nurkan takana!