Aloitin pelaamaan Tinderiä. Loin sinne maanläheisen, aidon ja oudonkin hahmon eli juuri sellaisen kuin kuvittelen olevani. Kuvaukseeni, kaiken peikko vihjausten lisäksi, laitoin lauseen että, elämäni tärkeimmät kirjaimet ovat D ja s. Saat lainata omaan profiiliisikin, mutta turhaan, ei meinaan toimi. Latasin sinne toki muutaman kuvankin, mutta luulempa, että minulle tulisi enemmän tykkäyksiä ilman niitä. Ei sillä, sain muutamia tykkäyksiä ja kovasti itsekkin tykkäsin kaikista joissa oli mielestäni potentiaalia ja jopa pervoviittauksia profiileissaan. Mutta kun viikon mukavan kirjoittelun jälkeen tykkääjää kysyy, että mitä nuo sinun kirjaimet D ja s tarkoittaa niin päätin vastata, että jos et tiedä, niin luulempa että meidän ei kannata jatkaa kirjoittelua.
BDSM-baariin loin tarkkaan harkitun ilmoituksen, jossa mahdollisimman aidosti, tarkasti ja ytimekkäästi kerroin itsestäni ja toiveistani ja sainkin muutaman vastauksen ja pääsin muutamille kahvihetkillekin. Kivoja ihmisiä kaikki, mutta molemminpuolin tuntui lopullinen salama puuttuvan.
Eräänä iltana, kyllästyneenä kaikkeen deittailuun, tulin pohtineeksi, että mitäpä jos koettaisin jotain toisin. Miksi minun pitäisi odottaa, että joku ihanuus kirjoittaisi minulle? Mitäpä jos minä kirjoittaisinkin suoraan hänelle. Näin sitten toimin ja lähetin muutaman viestin. Hups mitä tapahtuikaan? Kaasupolkimeni osuu para-aikaa lattiaan.
En tiedä miten muut toimivat uusia ihmissuhteita solmiessaan, mutta jos minä vaistoan löytäneeni kaltaiseni, niin minua on vaikea pysäyttää. Nyt ison kauppakeskuksen Hesburgerissa minä aloitin tutustumisen Keijuun ja minun kaasupolkimeni on ollut siitä lähtien pohjassa. Sanotin Keijulle tuntemuksiani ja hän niihin avoimin mielin vastasi ja tuntuu, että hänenkään käsi ei hapua käsijarrulle. Menemme päivä kerrallaan, aikatauluja fiksaten, koska tuntuu että haluamme toisistamme vähintään pienen palasen joka päivä.
Kännykkäni sanoin plim ja sain viestin Keijulta. Huomasin hymyileväni.
Ps. Keiju on minun antamani nimi ja se ei ole hänen nikkinsä.
Tuo vihjailun taito on kyllä niin.... mutta aina se joskus osuu. Onneksi ne jotka tietää, tietää kun vaan vihjaa, että vanilja ei maistu. Periaatteestakin jo tykkään kaikista pervoprofiileista Kinderissä, vaikka matka tai mikä vaan. Mulla on ollut eräällä toisella foorumilla näin vihjailevasti: "Etsin turvallista kumppanuutta, puuttuvaa puoliskoani henkäyksen keveään D/s-suhteeseen, jossa saan alistua sopivassa määrin ja totella, kun niin sovitaan. :D En ole naimisissa, enkä seurustele tällä hetkellä kenenkään kanssa. En ole poly enkä etsi varattujen miesten seuraa". Arvaas mitä saan vastaukseksi? :D Ukkomiehet vonkaa ja sit toiset kysyy että voitaisko kirjoitella ja tosiaan, että mitäs tuo tarkoittaa....Huoh. Olen pyrkinytkin jo lopettamaan kaikki yritykset yhtään mitään ja keskityn omaan napaani. :P Ihanaa kevätkuplintaa sinne!
VastaaPoista