Olemme aloittaneet pikkusiskon kanssa pervoaiheisen tarinan kirjoittamisen. Ehdotin tätä taannoin pikkusiskolle ja hän tarttui heti ja ilomielin ajatukseen. Ensin pohdimme, että minä kirjoittaisin kappaleen, sivun tai 10 minuuttia, ja pikkusisko jatkaisi siitä ja näin kulkisimme, kunnes loppu tulisi vastaan. Päädyimme kuitenkin lopulta melko rajattomaan vaihtoehtoon, jossa meillä molemmilla on omat päähenkilömme, minulla Tero ja pikkusiskolla Elisa, joidenka tarinaa me kirjoittamme. Emme sopineet etukäteen, mitä tulee tapahtumaan, vaan halusimme pitää koko tarinan melko auki. Meille ei ole mitenkään selvää, että tuleeko Tero koskaan tapaamaan Elisan. Emme vielä tiedä, kävelevätkö he hymyssä suin kohti mahtavia sessioita ja parisuhdetta, vaan haluamme katsoa, mihin mielikuvituksemme kantaa vai kantaako.
Olen aina pitänyt kirjoittamisesta, koska mielikuvitukseni on erittäin vahva. Saanko mielkuvitukseni tuotokset paperille, on aivan eri juttu ja mielestäni erittäin harvoin saan. Yleensäkin ottaen kirjoittamistapani on hyvin yksioikoinen, joka on varsin typerää. Kirjoitan jotain ja minusta se saa riittää, ota tai jätä. Nyt ensimmäistä kertaa, ja uskallan näin sanoa koska tarinaa on jo kuusi kappaletta valmiina, olen halunnut viilata ja veivata tarinaani enemmän kuin koskaan. Nyt en ole enää tyytynyt siihen että kaikki tulisi valmiiksi samantien, vaan pahimmillaan olen kirjoittanut luvun neljästi uudestaan.
Minä en yritä olla kummoinenkaan kirjoitta, joskin mielestäni pikkusisko on. Teemme tätä puhtaasti omasta mielenkiinnosta ja ilosta, emmekä yritä esittää kenellekään yhtään mitään. Tämä tarina lähti nopeasti käyntiin ja saattaa päättyä vähintää yhtä nopeasti, jos vaikka kyllästymme, sairastumme tai vaikka jäämme auton alle. Siihen asti pyrimme pitämään vain hauskaa ja ehkä vähän oppia jotain. Perustimme oman blogin tarinaamme varten ja se löytyy täältä, kuten myös vieressä olevasta blogrollista.
Toivottavasti sinullakin on hauskaa.
- Peikko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti