Pyrin hyppäämään tilanteeseen kuin tilanteeseen hyvin avoimin mielin, oli sitten kyseessä vaikka uusi kokemus, poistuminen mukavuusalueeltani tai vaikka uuden ihmisen tapaaminen. Haluan haastaa itseäni ja jollei muuta niin pyrkiä oppimaan hetkessä jotain uutta. Tämä syksy on ollut poikkeuksellisen mielenkiintoista aikaa oman pääni sisällä, sillä olen olen tehnyt paljon uusia havaintoja ja jotkut vanhat vahvat ominaisuuteni ovat löytäneet kirjainyhdistelmänsä.
Aloitan kertomalla yhdestä lyhyestä tutustumisyrityksestäni. Vaihtelin muutamia viestejä anonyymisti mukavan naisen kanssa ja hän kysyi eräässä viestissään, mitä voisin hänelle sessiossa tehdä. Varmasti ihan validi kysymys, mutta minun on todella vaikea vastata tuohon kysymykseen. Tämä johtuu siitä, että minun on todella vaikea suhtautua bittiavaruudessa kelluvaan naiseen objektina. Voisin toki luetella teknisesti asioita joista pidän, mutta se tuntuu minusta kerrassaan hölmöltä. Koetin vastata hänelle, että minun mielitekoni riippuu todella paljon siitä kenen kanssa olen tekemisissä, millainen kemia meidän välillämme olisi ja millainen olisi (valta)suhteemme jne. Hän ei tyytynyt vastaukseeni, mikä oli tosi ymmärrettävää ja niinpä lopulta kirjoitin hänelle jonkimoisen karkkikauppalistan ja sain itselleni hölmön olon.
Olen syksyn aikan törmännyt muutamiin, myös välillisesti, tapauksiin missä valtasuhteita lähestytään hyvin teknisesti.
Tykkäätkö piiskata? Tykkäätkö nahkasta? Tykkäätkö kahleista? Sulla lukee profiilissa sadisti, en uskalla sinuun tutustua.
Vastailin yllä oleviin kysymyksiin ystävällisesti "joo joo joo, mutta en voi tietää mitä se olisi meidän välillämme vai olisiko". Ehkäpä eniten huvituin yhden potentiaalisen kirjoituskumppanin karkaamisesta kun mainitsin sanan sadisti, jonka jälkeen hän sanoi sanan olevan liian vahva ja juoksi karkuun. Ihan kuin minä olisin sadisti jokaiselle tapaamalleni ihmiselle. En ole harmissani siitä, että kirjoittaja hävisi, mutta jotenkin se oletus siitä että olisin tai en olisi automaattisesti jotain, on kovin hassu.
Olen usein kokenut erilaisuutta, mutta se ei tarkoita että kokisin olevani jollain tavalla parempi kuin muut. Koen kuitenkin katselevani tätä maailmaa välillä eri kulmasta kuin moni muu. Se olkoon minun supervoimani. Olen usein halunnut ajatella, että minä olen vain minä, enkä ole halunnut itseäni lokeroida sen tarkemmin. Nyt kuitenkin syksyn aikana, osaltaan edellä kertomistani, olen alkanut kuvailla itseäni Demiseksuaaliksi.
Pirkanmaanseta sivuilta: Demiseksuaalisuus: Demiseksuaali/demiseksuaalinen ihminen kokee seksuaalista vetovoimaa ainoastaan sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden kanssa on luonut vahvan tunnesiteen. Sana ei määrittele kokijan omaa sukupuolta/sukupuoli-identiteettiä.
Jotta kiinnostun ihmisestä seksuaalisesti, minulla pitää olla vahva tunneside tähän ihmiseen. Minusta tämä määritelmä rajaa ulos kaikki (lähes) kertakäyttösuhteet. Minulle on kovin tärkeää tuntea ja tietää ihmisestä paljon. Mikä on sinun tarinasi? Miksi olet juuri siinä? Miksi haluat olla siinä? Millainen elämäsi olisi jos se olisi hyvää? jne. Pitkälti Näistä palasista, molemmin puolin, koostuu kohdallani se kiinnostus ja kemia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti