Blondi: Merkitty

Peikko on pyöritellyt minua pidemmän tovin sängyssä. Hän ei ole lauennut, kuten en minäkään. Tiedän, että meillä on pian menoa enkä pysty keskittymään tarpeeksi, joten orgasmi ei tule.

Peikko vie minut suihkuun. Hän ottaa suihkuletkusta suihkupää pois ja suuntaa vesisuihkun klitorikselleni. Roikun, roikun ja roikun. Sanon Peikolle, että en pysty ja hän lopettaa. Kuuma vesihöyry ja suihkukoppi saavat minut haukkomaan happea. Peikko avaa suihkukopin oven hetkeksi aikaa, jotta saan kunnolla hengitettyä ja komentaa minut lattialle. 

Polvistun. Odotan. Suihku kastelee minut kokonaan. Avaan silmäni ja näen Peikon katselevan minua tarkkaan. En aluksi tajua, mitä tapahtuu. Sitten ymmärrän, että Peikko virtsaa päälleni. Kauniisti rinnoilleni samalla kun päälleni valuva vesi pesee ne puhtaaksi. En näe virtsaa, mutta tunnen sen kuumuuden ihollani. Hetki kestään pitkään ja katsomme toisiamme koko ajan silmiin. Minä lattialla polvillani istuen, Peikko ylläni seisten. Pääni lyö tyhjää. Olemme käyneet skenaariota aiemmin läpi useammankin kerran keskustellen. Kumpaakaan ei toistaiseksi kiinnosta virtsa eritteenä, mutta alistamisen/alistumisen  ja nöyryyttämisen välineenä kylläkin.

Peikko poistuu suihkusta ja jättää minut suihkukopin lattialla keräilemään itseäni sen jälkeen kun on varmistanut, että minulla on kaikki hyvin. Istun lattialla pitkään. En tiedä, haluaisinko itkeä vai nauraa vai jotain muuta. Lämmin vesi valuu päälleni. Aivoni eivät toimi. Eivät tajua, mitä juuri on tapahtunut. Mustat ja punaiset pallot sinkoilevat korvieni välissä edestakaisin, enkä kykene loogiseen ajatteluun. Pesen itseni rauhallisesti. Katson koko ajan suihkukopin lattiaa, enkä pysty nostamaan katsettani, vaikka olenkin yksin.

Kömmin kylpyhuoneesta Peikon viereen sängylle. Olemme kumpikin pitkään hiljaa ja hengitämme. En pysty puhumaan enkä katsomaan Peikkoa silmiin. Alan ymmärtää, että äsken tapahtui jotain sellaista, josta pidin todella paljon.

Otan Peikon kalun suuhuni. Tunnen, miten hän nauttii. Hän pyöräyttää minut pois jalkovälistään ja tulee päälleni. Sisälleni. Vasta nyt pystyn katsomaan häntä silmiin. Haluatko, että mä laukean sun suuhun vai sisälle? Suuhun, saan jotenkin vastattua. No, katsotaan maltanko mä, kun sä tunnut niin hyvälle. Tiedän, että Peikko puhuu myös jotain muuta, mutta en kykene ottamaan puhetta vastaan. Hän vetäytyy sisältäni, repii minut hiuksistani jalkoväliinsä ja nai minua raa´asti suuhun kunnes laukeaa kurkkuuni. Nuolepa mut  sitten kunnolla puhtaaksi, ettei mun tarvitse enää mennä suihkuun. Tiukka ote hiuksistani ei hellitä hetkeksikään. Nuolen huolellisesti. Peikko nostaa päätäni sen verran, että pystyn katsomaan häntä silmiin. Hän läpsii poskeani kovakouraisesti. Hyvä tyttö. Hyvin hoidettu. Suthan on tänään sitten merkattu oikein kunnolla. Niin että sä tiedät, kenelle sä oikeasti kuulut. Nyt sä varmasti taas muistat paikkasi vähän aikaa.  Käytetty raasu. Laitapa nyt vaatteet päälle, niin päästään lähtemään.

Hipsin pitkin asuntoani ja yritän saada ajatuksiani kasaan ja pääni toimimaan. En edelleenkään ymmärrä kaikkea, mitä juuri tapahtui. Tiedän kuitenkin sen, että tapahtunut vei meitä molempia hurjasti eteenpäin ja vahvisti dynamiikkamme entisestään. Minulla ei ole ollut kovinkaan montaa kertaa sellainen olo, että haluaisin tai ylipäätään suostuisin luomaan katseeni kohti lattiaa. Nyt teen sen automaattisesti. Olen tänään ottanut ison askelen häpeän tunteen voittamisessa ja siinä, että pystyn myöntämään itselleni, että nautin nöyryytetyksi tulemisesta.

Puen päälleni ja meikkaan samalla kun nautin yhden siiderin. On aika lähteä naapurikortteliin ystävän synttäriä juhlistamaan.

Blondi: Onx pakko jollei haluu?

Viikonloppuna Peikko opetti minua laskemaan. Ja nöyrtymään.

Hän aloittaa sitomalla minut sänkyyn poikittain. Selälleni. Kädet nahkakahleilla pään yli köysillä kiinni patteriin. Jalat viivytellen. Kantapäät takapuoleen kiinni ja paljon narua reisien ja nilkkojen ympäri. Kuitenkin niin, että saan vedettyä jalat yhteen. Kiinni toisiinsa. Suojattua itseni. Sidonta on hellää ja viipyilevää, köydet tuntuvat hyvältä ihollani. Klipsit nänneihin. Ei kovaa käsittelyä, vaan lempeän määrätietoista paketoimista. Minulla ei ole ajatustakaan siitä, mitä Peikko on varalleni ajatellut.

Pääsen kuittaamaan vanhoja syntejä ensin hapsupiiskalla häpyyn ja sitten bambukepillä sisäreisille. Piiskaaminen siten, että olen selälläni, on nautittavaa, koska näen koko ajan Peikon silmät. Silmiin katsominen tuo lisää intensiteettiä ja auttaa kestämään kipua. Kauniita, kauniita viiruja reisille.

Peikko kaivaa seuraavaksi lelulaatikosta lempileluni, kostuttaa sen ja laittaa sisälleni. Ja perään hyrrä totta kai. Yhdistelmä, jolla orgasmi tulee, ööhh, noin minuutissa. Ja Peikko tietää tämän.

Hän sitoo jalkani auki sängynjalkoihin. En saa enää niitä kiinni, vaan makaan sängyllä täysin auki.

Kiusaaminen alkaa. Hyrrää ja lelua yhtä aikaa, vuorotellen. Anelua, kerjäämistä. Ei lupaa laueta.

Sä lasket kymmeneen, niin saat tulla.

Paniikki, pieni sellainen, iskee välittömästi. Laskeminen orgasmin saamiseksi on ehkä pahinta, mitä tiedän. Se hävettää ja nolottaa ja saa aikaan sellaisen vetäytymisreaktion, että leikkimme on muutaman kerran loppunut siihen. Olen kerran onnistunut Peikon avustamana laskemaan viiteen siten, että hän laski jokaisen numeron kanssani. En tiedä, miksi se on niin vaikeaa. En saa siitä mitenkään kiinni. Ja samalla saan. Nehän ovat vain lukuja… Mutta kun minut pakotetaan toistamaan niitä, niin ne edustavatkin ihan jotain muuta. Minun tahtoani. Ja minähän en tee, niin kuin joku toinen käskee. Siinäpähän lasket ihan kuule itse, minä en sinulle laske! Arrgghhhh. Kuitenkin piiskaniskuja pystyn laskemaan ihan sujuvasti. Piiska on minulle lähes aina rangaistus jostain ja pääni taipuu hyvin laskemiseen siinä. Mutta että ennen kuin saan laueta. Ehkä mielivaltaisuus onkin pahinta kestää. Se, että toinen tekee asioita siksi koska voi.

Kiemurtelen itseni kyljelleni ja hautaan pääni kiinnisidottujen käsien väliin. Jalkani pysyvät kuitenkin auki.

Jos sä haluat tänään tulla, niin sä lasket mulle.

Kulta, mä en pysty.

Ei se mua haittaa, sitten sä et vaan tule.

Peikko jatkaa työtään hyrrän ja lelun kanssa.

Kiltti kiltti kiltti, anna mun tulla. Kilttiiii… Tunnen miten orgasmi alkaa lähestyä, ja varmasti Peikkokin, koska hän vetäisee lelun pois.

Käännyn taas kyljelleni ja olen pitkään hiljaa. Mietin kuumeisesti. Tai no - niin kuumeisesti kuin nyt orgasmin rajalla keikkuva nainen voi miettiä. Ymmärrän, että minulla ei tänään taida olla vaihtoehtoa.

Miten sä haluat, että mä lasken? Kymmenestä alaspäin?

Ei ole väliä.

Lelu takaisin ja hyrrä päälle.

Ensimmäiset viisi numeroa ovat henkisesti vaikeimmat. Lasken ne hitaasti - numero kerrallaan. Viisi viimeistä tulevat jo orgasmin kirittämänä eikä millään ole enää mitään väliä. 

Sanon kymmenen, ja laukean holtittomasti. Kolme kertaa peräkkäin. Vihdoin Peikko lopettaa. Hän on saanut minusta sen, minkä hän tällä kertaa halusi.

Nyt sä kipität sitten kulta suihkuun. Katson reisiäni ja leluja. Reiteni ja lelut ovat verestä punaiset. Menkkojen piti jo olla lähes loppu, mutta eivät ne sitten olleetkaan. No, tekevälle saattuu.

Tulen suihkusta takaisin sänkyyn. Murisevana. Lähes niskojani nakkelevana. Kulmien alta pälyilevänä.

Sä et kulta saa tehdä mulle noin. Mä inhoan tuota. Laskemista. Mä en halua. Murrr. Toi ei ole reilua. Kultaaaa… Sä et voi. Et saa. 

Pääni ei edelleenkään anna periksi. Peikko nauraa ja kuittailee asiasta hyväntahtoisesti ja kertoo, että minullahan on aina mahdollisuus valita. Ja kertoo, että jos nyt olisin lauennut ilman lupaa, niin hän olisi kaivannut minusta piiskalla turvasanan esille. Enkä epäile sitä lainkaan. Valinnanmahdollisuudet olivat siis laskea ja laueta luvan kanssa tai laueta tahallaan ilman lupaa ja ottaa vastaan rajoille asti menevä piiskaus. No, ehkä tuota voidaan pitää vapaana valintana.

Nyt pari päivää tapahtuneen jälkeen kun kirjoitan asiasta, huomaan, että se herättää minussa vieläkin melkoisen tunnemyrskyn. Lapsen tasoisen. Känkkäränkkäreaktion. Pääni ei asetu tapahtuneeseen kovin helpolla. Myönnän kyllä olevani blondi ja huono matematiikassa, mutta että näin huono? Onko pakko laskea, jollei halua?

*****

Toiset kasvot (Peikko kirjoittaa)

En tiedä mikä tilanteesta tekee minulle erityisen kiihottavan. Ehkä se, että saatamme olla jonkun uuden askeleen äärellä. Vai se että edessäni kiemurtelee nainen aivan viittä vailla orgasmissaan. Vai kenties se, että käy miten tahansa on lopputulos minulle hyvin makoisa. Vastauksena kenties vähän kaikki edellä mainitut.

Aikaisemmin samassa tilanteessa leikkimme on päättynyt pattitilanteeseen. Puhuminen tällaisessa tilanteessa on blondille todella vaikeaa. Helpotan hänen päätöksentekoaan liikuttamalla hänen lempileluaan voimakkaasti mutta rauhallisesti, ja painan hyrrän klitorikselle. Blondi kiemurtelee, tärisee anelee ja lupaa kuun taivaalta. Mutta minua kiinnostavat vain numerot. Huomaan, että orgasmi on tulossa, joten siirrän lelut iholta pöydälle. Blondi katselee minua epäuskoisena ja anelee. Ilmoitan, että ilman laskemista hän ei tule. Jos blondin silmät puhuisivat, ne väittäisivät minun valehtelevan.

Siirrän lelut taas paikoilleen, ja jatkan härnäämistä välillä ärsyttävän hitaasti ja välillä nopeammin. Hetken päästä olemme taas orgasmin ja laskennan alkulähteillä, mutta kumpikaan lähde ei purkaannu. Siirrän taas lelut pöydälle, ja olen huomaavinani blondin todella joutuneen puun ja kuoren väliin päänsä kanssa. Hän kääntyy kyljelleen linkkuun niin paljon kuin köydet antavat periksi, ja olen kuulevinani kevyen hymähdyksen.

Pidän pienen tauon, jonka jälkeen työnnän lelut paikolleen linkussa olevaan vartaloon. Yllättäen vartalo kääntyy nopeasti täysin auki. Anelua, kiemurtelua, aallolla ratsastamista, mutta ei lupaa. Kuulen hennon sanan "yksi".

Joskus vuosi voi tuntua viikolta

Aika menee nopeasti kun on mukavaa. Tapasin blondini ensimmäistä kertaa noin 366 päivää sitten. Paljon on mahtunut tähän vuoteen. Ajattelin kirjoittaa jostain muistikuvista tältä ajalta.

Palatkaamme ensimmäiseen yhteiseen yöhömme. Tilanne oli päässyt kiihkeäksi, jo siinä määrin että edessäni oli kaunis paljasrintainen nainen joka sanoi:
- Minä en ole sitten oikein koskaan nauttinut kun tissejäni kosketaan.
- Mitä?!?, ehdin ajatella. Pienenä rintafettarina ajatukset sinkoilivat vähän sinne ja tänne ja muistan pohtineeni että tämä "juttu" oli sitten tässä, mutta otetaan ilo irti tästä illasta.
Missä sitten olemme saman asian kanssa nyt? Muutaman päivä sitten, 1-vuotispäivänämme, olin ylättäen blondin luona kylässä. Molemmilla kiireinen päivä takana ja blondilla vielä samanmoinen iltakin edessä. Yhteistä aikaa oli vain n. 20 minuuttia. Blondi kiehnasi päälläni ja kysyi: voisitko vähän kosketella rintojani kun se tuntuu niin älyttömän hyvältä?

Olen kyllä ollut onnekas kun olen saanut kouluttaa blondiani tähän alistumisen kauniiseen maailmaan aivan alusta asti. Olen ollut meistä se kokeneempi ja olen "nähnyt" joitain asioita etukäteen. Otetaan nyt vaikka piiskaus.

Piiskaamista meillä on ollut mukana alusta asti. Aluksi ihan vaan osana leikkiä, myöhemmin myös rangaistuksina. Blondilla oli alussa hyvin ristiriitainen suhtautuminen piiskaamiseen. Hän kyllä nautti alistumisesta piiskaustilanteessa mutta kipu ei ollut hänen juttunsa. Muistan hyvin useasti käymämme keskustelun jossa blondi ensin kertoo että 
- en tule koskaan nauttimaan piiskauksesta tai kivusta
johon minä vastasin:
- olen varma että tulet vielä pyytämään piiskaa
Tätä kommenttiani blondi ei uskonut.

Viime viikolla keskustellessamme aiheemme kääntyi pervoiluun, sääntöihin, rikkomuksiin ja rangaistuksiin. Heitin pienen letkeän kommentin siitä, että blondin olisi syytä olla kiltti tyttö tai muuten seuraksena saattaisi olla piiskausrangaistus.
- sen kun näkisi. Hän vastasi hieman pilke silmäkulmassaan mutta hieman turhautuneena (hän niin jo odottaa rangaistusta muutamasta sääntörikkeestä).

Vuoteen mahtuu paaaljon muutakin kuin pervoilua, mikä saattaa unohtua tätä blogia lukiessa. Olen tutustunut ilolla blondin äitiin, veljen perheeseen ja hänen ystäviinsä. Lisäksi blondi on tutustunut lapsiini ja ystäviini. Blondin ja tyttärieni välit eivät voisi olla juuri paremmat. Vanhemmasta tyttärestäni (jo täysi-ikäinen) ja blondista on tullut hyvät ystävät ja he myös viettävät kaksin aikaa ja nauttivat selvästi toistensa seurasta. Tyttärelläni on selvästi asioita joista hänen on helpompi puhua blondin kuin minun kanssani. En välttämättä osaa edes kertoa kuinka hyvältä se minusta tuntuu. Nuoremman tyttäreni ja blondin kanssa vietämme osa-aika uusperhe arkea nousuine ja laskuineen, ja pääosin se sujuu todella hyvin. Lapseni ovat iloisia kun näkevät minut iloisena.

Olemme vuoden aikana myös tutustuneet pervoystäviini joista monet vaikuttavat myös paikallisessa pervoyhdistyksessä. Luonnollisesti kaikki oli aluksi blondille uutta ja hyvin jännittävää. Ensimmäiset bileet ja tapaamiset olivat hyvin hyvin jännittävät. Nyttemmin kun hän on huomannut että jokaisen kumipuvun, subin, Masterin tms. takaa löytyy mielenkiintoinen, mukava, suvaitsevainen ihminen, jopa ystävä nykyään, minusta tuntuu että hän alkaa löytää paikkansa tässä maailmassa.

Vuosi ei ole ollut kuitenkaan pelkästään ruusuilla tanssimista. Loppujen lopuksi olemme blondin kanssa hyvin erilaisiat. Itse olen hyvin boheemi intiaani ja blondi taas hyvin järjestelmällinen kaupunkieläjä. Olemme vuoden aikana törmänneet useasti tapojemme, arkemme, ajatustemme erilaisuuteen ja kyyneliltä ja pahalta mieleltä ei olla vältetty. Meillä on kuitenkin halu ja taito ymmärtää toisiamme ja vastoinkäymiset on tehty voitettaviksi keskustelemalla. Meitä on myös ravisteltu hurjasti suhteemme ulkopuolelta, mutta kärsivällisyydellä ja keskustelemalla olemme hyvin selvinneet kaikesta.

Hypätäämpä vielä hetkesi tähän päivään. Kirjoittelen tätä tekstiä blondin sängyllä hänen ollessa hoitamassa vapaaehtoistointaan. Minun, lasteni ja blondin on takoitus myöhemmin tänään syödä yhdessä täällä. Minun ja blondin oli tarkoitus huomenna mennä käymään lähialueen markkinoilla, jossa blondin isä on myymässä valmistamiaan tuotteita. Minä omaan tapaani olin sekoittanut päivät ja niimpä huomenna olenkin kisailemassa, mutta koska en ollut tavannut blondin isää päätin käyttää tilanteen hyväksi ja pyöräillä tänne markkinoiden kautta. Pienen etsiskelyn jälkeen löysin oikean kojun.

- Te olette varmaan xxx
- Kyllä
- Minä olen yyy, sanoin ja ojensin käteni
- Aah juuh, olisihan minun pitänyt tunnistaa tai mistä minä olisinkaan voinut tunnistaa...

Juttelimme myyntikojuista, kaupankäynnistä, kirjoista (olin menossa divariin), blondista. Hän kertoi kuinka blondi luki pienenä aina, iltaisin jopa salaa taskulampun valossa peiton alla. Hän kertoi sytyttäneensä valon pikkublondin huoneeseen ja pyytäneen häntä lukemaan kunnon valossa. Minä mietin siinä, leikilläni, että mitäköhän tämä sanoisi jos pyytäisi hänen tyttärensä kättä? Saattaa olla, että joskus kirjoitan siitä.

Blondi: Kirjoitusapua Peikolle

Peikko makoilee sängyllä ja kirjoittaa blogitekstiä. Minun hän on käskenyt olla hiljaa, jotta hän saa kirjoittaa rauhassa. Hän vie käteni kalunsa päälle. Silittelen ja nautiskelen läheisyydestä. Vedän Peikon housuja alemmas, jotta saan kalun kunnolla käteeni siliteltäväksi. Peikko kirjoittaa keskittyneesti.

Kumarrun nuolaisemaan kalua. Nopeasti ja vaivihkaa. Toistan toimenpiteen muutaman kerran. Ihailen Peikon keskittymiskykyä, kun hän naputtelee tyynesti kasaan uutta blogitekstiä minun ollessani hänen jalkovälissään. Otan käden suun avuksi. 

Peikko napsauttaa läppärin kiinni ja sanoo tekstin olevan valmis. Kysyn, että saisinko lukea tekstin. Et saa. Ehkä sitten, kun sä olet ollut kiltti tyttö, niin annan sulle luvan. Peikko tarttuu kovakouraisesti hiuksiini, ja tyydyttää itsensä suuhuni. Ensimmäistä kertaa koskaan alusta loppuun asti niin, että hän määrää rytmin. Yleensä jossain vaiheessa hän on aina irrottanut kätensä hiuksistani, jotta saan itse rytmittää tahtia. Mutta ei tällä kertaa. Peikko laukeaa kurkkuuni puristaessaan minua tiukasti itseään vasten. Hän pitää minusta tiukasti kiinni, kun nuolen hänet puhtaaksi.

Hyvä tyttö. Hienosti tehty. Kehuu. Kuten pientä lasta tai eläintä kehutaan. Läpsii lempeästi poskelle. Kun sä nyt hoidit hommasi noin hyvin, niin sä saat käydä lukemassa blogitekstin. Nyt. Saan myös käskyn kahden tekstin yhdistämisestä.

Peikko poistuu sängystä keittiöön, ja kuulen hänen laittavan ruokaa. Jään yksin sängylle. Kasvot punoittaen. Kiihottumisesta. Häpeästä. Kädet ja kasvot spermassa suloisesti nöyryytettynä ja käytettynä. Tunne siitä, että Peikko käytti ja otti omansa - sen minkä hänelle kuuluu, on huumaava. 

Jonkun ajan päästä pystyn keskittymään niin paljon, että saan blogitekstin luettua. En kuitenkaan saa kaivettua päästäni, mitä tekstille piti tehdä. Kysyn, saan vastauksen, muokkaan tekstit Peikon toivomaan muotoon. Käyn pesemässä kasvoni ja käteni. Olen onnellinen.