Maanantaina katkesi pieni Peikon selkä. Takana oli huonosti nukuttu viikonloppu. Päässäni oli harhaillut paljon turhia negatiivisia ajatuksia sekä pettymyksiä, joista osasta voin toki syyttää ihan itseänikin. Aamulla pyöräillessäni kohti työmaatani, yht'äkkiä alkoi koko pieni oravanpyöräni tuntua varsin väsyneeltä. Toki tiesin, että loppupeleissä murheeni ovat kevyitä ja ne tulevat ratkeamaan jos ei muuten niin ajan kanssa rauhassa. Kuitenkin olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja opetellut heikommalla hetkellä pysähtymään hetkeksi ja vetämään happea. Niinpä työmaalle päästyäni käpyttelin suoraan esimiehen juttusille ja kerroin pitäväni loppuviikolla kesälomaa.
Tiukalla hetkellä turvaudutaan ihmisiin joihin luotetaan. Niinpä minä kirjoitin siltä istumalta blondille. Juuri sille samalle ihanalle blondille, joka on kirjoittanut paljon tähän blogiin. Juuri sille samalle blondille, jota olen tässä elämässä rakastanut eniten. Juuri sille samalle blondille, jonka kanssa olen viettänyt suuren osan elämäni parhaimmista hetkistä. Kuinka ollakaan bloni vastasi, että hänellä on tässä syysloma menossa ja toivotti minut tervetulleeksi viettämään aikaa ja nukkumaan hänen kanssaan.
Olen tainnut aikaisemminkin kysyä mikä on mielestänne intiimeintä, mitä voi tehdä toisen kanssa? Oma vastaukseni on pitkään ollut nukkuminen. Minulle nukkuminen ei ole aikuisiällä ollut itsestäänselvyys, mutta onnekseni Peikot eivät hirmuisesti unta tarvitse. Kuitenkin blondin rauhallisuus, läheisyys, hellyys ja rakkaus oli jotain sellaista, mikä maadoitti levottoman Peikon ja sai minut pysähtymään. Yhdessä nukkumaan meneminen ja yhdessä nukkuminen oli meille aina luksusta. Siihen liittyi aina, siis joka ikinen ilta, läheisyyttä, koskettelua, silittelyä, kuiskuttelua ja kun lopulta kosketuksemme muuttui väsyneeksi, minä otin blondin tiukasti lusikkaan vieden käteni hänen ympärilleen rintojen kohdalle. Tähän usein nukahdimme.
Nyt olen viettänyt miniloman blondin hoiveissa Olemme jutelleet, nauraneet ja nukkuneet. Olen nukkunut enemmän kuin pitkiin aikoihin ja tuntuu että olisin taas täynnä positiivista energiaa. Olen käsittämättömän kiitollinen, että minulla on sinut blondi vieläkin elämässäni. Kiitos että olet!
Jokunen teistä saattaa pohtia, että mitä muuta tuplapeittomme alla tapahtui? Tuottanen teille pettymyksen kertomalla, että siellä tapahtui ainoastaan sitä mikä on intiimeintä elämässä, eli nukkumista. Olimme molemmat samaa mieltä, että kaikki on hyvin juuri näin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti