perjantai 15. helmikuuta 2013

Blondi: Kierre


Oli viikonloppu. Valvoin myöhään, lähes aamuun. Vuorokausirytmi sekosi moneksi päiväksi.

Piti porata reikä kattoon koukkua varten. Tulikin kaksi reikää kauniiseen valkoiseen kattopaneeliin, kun ensimmäinen poraus osui vanhan kerrostalon arvaamattomaan raudoitukseen. Piti lähteä kiireessä kotoa. Jättää asunto sekaisin ja työkalut esille. Piti lähteä niin nopeasti, että ajatukset eivät ehtineet järjestäytyä mukaan. Piti lähteä ilman rutiineja. Piti olla yötä tutussa paikassa, mutta kuitenkin muualla kuin omassa kotona ilman omia iltarutiineita. Aamulla oli jo sellainen olo, että maailma kaatuu niskaan ja mistään ei tule mitään. Koska asiat eivät ole järjestyksessä. Riideltiin kaksi päivää ja tuotettiin toisillemme pahaa mieltä. Koska en siedä epävarmuutta. En ihmissuhteissa enkä muissakaan asioissa. Koska en tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja milloin tapahtuu. Ja tapahtuuko.

Piti mennä kauppaan. Ex tempore. Ilman kauppalistaa. En käy kaupassa ilman kauppalistaa. Koska en osaa ostaa mitään ilman listaa. Koska haluan tietää etukäteen, mitä tarvitsen, kirjoittaa sen ylös ja ostaa listassa olevat asiat. Jotta maailmani pysyy paikoillaan. Haahuilua hyllyjen välissä ilman listaa. Tuska siitä kun ei osaa ostaa oikeita asioita. Toinen kulkee edellä ja tuskastuu. Miksei se jo tule? Enkä pysty päättämään mitä tarvitsen. Koska lista puuttuu. Kauppa sentään on oikea. Lopuksi ainoa järkevä päätös. Mene sä, niin ostan omani rauhassa valmiiksi. Tunne kiireestä ja paineesta katoaa, ja pystyn taas ajattelemaan ja toimimaan paremmin. Silti olen vähän hukassa, kun kaikki alkoi väärin päin. Olisi pitänyt olla lista. Olisi pitänyt olla korin sijaan kärry. Koska aina on kärry, johon tavarat laitetaan tiettyyn järjestykseen.

Rauhoitun, kun saan ostokset pakattua. Tiettyyn järjestykseen. Menen kukkakauppaan, ja viihdyn siellä pitkään. Ostan kaksi kaunista orkideaa. Pyöräilen kotiin. Laitan ostokset rauhassa jääkaappiin. Kukin tavara omalle paikalleen. Korjaan ylimääräisen reiän kattopaneelista luovalla tavalla.

Ja voin taas hengittää. 

1 kommentti:

  1. Tiedän tunteen. Ei harmainta aavistusta mikä siihen auttaa. Aina se jollain tavalla kuintenkin pysähtyy :)

    VastaaPoista