Blondi: Käsi hiekassa ja sinussa

Peikko-kulta!

Olemme keskustelleet viime aikoina blogimme nimestä. Haluaisin vaihtaa nimen, ja pyysit perustelua blogitekstin muodossa.

Kun aloitit kirjoittamaan Vielä puuttuu onni -blogia, olimme juuri tavanneet. Kerroit minulle blogista, ja kysyit, että onko ok, että kirjoitat myös minusta. En tiedä blogin nimen syntyhistoriaa. En tiedä, oliko sinulla blogipohja valmiina odottamassa ja jo nimettynä silloin kun tapasimme. Tiedän, että olet pitänyt useampaakin blogia elämäsi varrella, joten nimi on saattanut olla sinulla jo valmiina.

Pidän blogin nimestä kovin – olen pitänyt koko sen olemassa olon ajan. Nimi Vielä puuttuu onni oli hyvin perusteltu suhteemme alkuaikoina. Vaikka silloinkin joku kyseli sinulta, että miten niin puuttuu onni? Sinullahan on kaikki. Vastasit, että silloin kun aloitit blogin, niin sinulla oli toive tulla onnelliseksi. Ja että et muistanut, koska olisit viimeksi ollut aidosti onnellinen. Ennen tapaamistamme.

Olen tiennyt tämän blogin alkuajoista asti toisesta blogiaihiostasi, jossa ei ole yhtään tekstiä. Blogin nimi on Käsi hiekassa ja sinussa. Ihastuin, ei rakastuin nimeen heti kun kuulin sen. Käsi ja sinussa on sellainen sanapari, joka on vedonnut minuun suhteemme alusta asti. Siis sinun kätesi minussa. Sisälläni. Rinnoillani. Hiuksissani. Mielessäni. Kätesi ovat aina olleet minulle merkitykselliset ja tärkeät.

Kerroit minulle Käsi hiekassa ja sinussa -nimen tarinan, ja mielestäni sekin on hyvin kaunis. Käsi hiekassa on osa sinulle tärkeää kirjoitusta, missä sankari "näki" ja "tunsi" ympäristönsä painamalla kätensä hiekkaan. Haluan itse ajatella, että hän käyttää kykyään hyväkseen erityisesti hankalissa tilanteissa. Kun hän haluaa paeta tätä todellisuutta. Hän voi laittaa kätensä hiekkaan ja paeta todellisuutta tärkeän ihmisen luo. Mutta tämä on jo minun tulkintaani. 

Käsi hiekassa ja sinussa -lause ei ole suoraan tarinasta, vaan se on keksimäsi sanaleikki, joka puhuttelee minua. Ajatus siitä, että jonkun toisen elementin, tässä tapauksessa hiekan kautta, saa yhteyden itselle merkitykselliseen ihmiseen, on huimaavan kaunis. Että olisi käsi lämpimässä hiekassa ja samalla ulottuisi mielikuvissaan rakkaaseen ihmiseen. Hänen ajatuksiinsa ja mieleensä. Tunteisiinsa.

Hiekka vertautuu täysin pantaan, jota joskus käytämme leikkiessämme. Panta ankkuroi minut siihen hetkeen ja alistumiseen. Käytän pantaa joskus myös käskystäsi etätehtävissä, jolloin se ankkuroi mieleni sinun mieleesi ilman fyysistä läsnäoloasi. Hiekka vertautuu myös koruihin, joita kannamme kaulassamme. Koru toimii paljolti pannan tavoin. Se muistuttaa minulle olemassaolostasi silloinkin kun et ole fyysisesti läsnä. Kätesi on tuolloinkin minussa.

Toivoisinkin, että voisimme vaihtaa blogimme nimeksi Käsi hiekassa ja sinussa em. syistä. Nimi on kaunis ja merkityksellinen minulle – tiedän, että sen olevan sitä myös sinulle.

Koen itse, että blogin nykyinen nimi ei kuvaa enää todellisuuttasi, vaikka kaunis onkin. Uskon ja toivon, että sinulla on jo onnesi. Tai oikeastaan tiedän, että sinulla on. Minun kanssasi. Ja minulla sinun.

***

Peikko puoltaa nimenvaihtoa. Lupa myönnetty.